Lue keskustelun säännöt.
Järjesvastaista toimintaa äidiltä...Ov
19.04.2013 |
Mieheni lapsi on siis meillä joka toinen viikko. Virallista sopimusta tästä ei ole ja lapsilisät ym. menevät äidille. Ongelmana on, että tämä äiti ei jousta tippaakaan ts.ei tahdo pitää lastaan luonaan päivääkään enempää kuin joka toisen viikon. Nyt meillä on tilanne, että olemme lähdössä matkalle ja lapsen pitäisi tämän vuoksi mennä jo päivää aiemmin äidille. Ei käy kuulemma. Meillä ei ole hoitajaa tähän hätään järjestää. Tässä ei ole kyse siitä, ettäkö äidillä olisi jotain menoa, vaan siitä ettei vaan huvikseen suostu. Kysymys kuuluu, että minkälainen äiti ei TAHDO ottaa lastaan luokseen niin usein/paljon, kuin suinkin mahdollista?? Jouluista, pääsiäisistä ym. juhlapyhistä tapellaan myöskin aina, koska A) joko äiti vaan ilmoittaa, että ottaa lapsen tai B) ilmoittaa, ettei ota. Meiltä sitä ei kysytä. En pysty ymmärtämään, itse joudun meökein tappelemaan oman lapseni isän kanssa siitä, kumpi SAA pitää lasta enemmän. Miten toimia? Ei kai lähihuoltaja voi kieltäytyä ottamasta lasta luokseen, etenkään kun mitään tapaamissopimuksia ei ole??
Kommentit (59)
Vapaa-aika on arvokasta äidillekin. Koettakaa vaihtokauppoja. Pidätte sitten joku kerta päivän pidempään. Näin meillä toimitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä, että lapsen vanhemmat eivät käyttäydy aikuismaisesti. Tavalla tai toisella pitäisi hankkiutua asiallisiin väleihin, eikä niin, että lapsi lykätään äidin ovelle ja sanotaan, että sulla ei ole oikeutta kieltäytyä ottamasta häntä.
Eihän tärkeintä pitäisi olla se, kenellä on oikeus tai velvollisuus hoitaa lasta tuo yksi päivä, vaan että lapsi saa tuntea olevansa turvassa ja rakastettu. Aikuisten on syytä tehdä töitä sen hyväksi, että se olisi tilanne joka päivä.
Tehkää asiasta sopimus tai menkää käräjille. Tymää, että äiti saa lapsilisät, vaikka lapsi on puolet ajasta isällään.
[quote author="Vierailija" time="19.04.2013 klo 10:25"]
Vapaa-aika on arvokasta äidillekin. Koettakaa vaihtokauppoja. Pidätte sitten joku kerta päivän pidempään. Näin meillä toimitaan.
[/quote]
Johan äiti saa sitä vapaa-aikaa puolet kuukaudesta! Minusta aika hyvin ajatellen, että hän oli se, joka alunperin lapsen tahtoi ja se, joka lapsen ydinperheen rikkoi syrjähypyillään..Mikä saa ihmiset kuvittelemaan, että eron jälkeen voi napsia vaan rusinat pullasta, mutta vastuuta ei tekemisistään tarvitse kantaa? Minä olen äiti 100% ajasta, vaikka eronnut olenkin. Toivon joka hetki, että saisin olla enemmän lapseni kanssa ja huolehdin hänestä silloinkin, kun hän on isällään. Ap
Toisaalta, kun pointti on siinä, että sen LAPSEN PARAS ON OLLA TASAPUOLISESTI MOLEMMILLA VANHEMMILLA. Lapsen paras ei ole että joustetaan ja joustetaan ja tapellaan että kumpi saa tai joutuu pitämään.
Paras olisi kun alkuperäisestä sopimuksesta pidettäisiin vain itsestäänselvästi kiinni. Miksi se on niin vaikeaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kurjaa tuollainen :(. Tytärpuolen äiti oli vähän samantyyppinen, lapsi oli periaatteessa 50-50 molemmilla vanhemmilla, mutta käytännössä ehkä n. 70% meillä, 20% anopilla ja 10 % äidillään. Mutta meillä ei kyllä ollut ongelmia sopia menoja, jostain syystä mies ja lapsen äiti pystyivät toimimaan yhteistyössä, luultavasti sen vuoksi, että mies oli oppinut käsittelemään lapsen äiti oikein, jos halusi että äiti tekee jotain, niin osasi tuoda sen oikealla tavalla esiin.
Jotain tällaista teidänkin ehkä kannattaa kokeilla, ajatella siis että äiti on mikä on eikä voi muuttua, mutta ehkä yhteistyö hänen kanssaa onnistuu jollain tavalla. Voisitte esim. menette vähän enemmän hänen ehdoillaan, tai niin että hänestä tuntuu, että toimitte hänen ehdoillaan? Ei kannata esim. koskaan tehdä mistään asiasta valtataistelua vaan luovuttaa, mutta sitten pikkuhiljaa ja kiertäen toimia oman tavoitteen mukaisesti, jos katsoo että se on myös lapsen kannalta hyvä. Meillä mies sai lapsen äidin tekemään monta asiaa, mistä hän oli aluksi niemenomaan kieltäytynyt, ihan sillä että antoi äidin ihan rauhassa kieltäytyä ja sitten pikkuhiljaa "syötti" asian äidille niin, että loppujen lopuksi äiti itse ehdotti asiaa ja taisi kuvitella jopa itse keksineensä sen. Manipuolointia kyllä, mutta joskus sellaista täytyy tehdä, jos se on lapsen kannalta parasta.
Tästä nyt ei ole hyötyä tuohon tämänkertaiseen ongelmaan, mutta ehkä pitkällä tähtäimellä voisitte keksiä käyttöä näille neuvoille...
Minkälainen isä haluaa lomailla ilman lastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.04.2013 klo 10:31"]
[quote author="Vierailija" time="19.04.2013 klo 10:25"]
Vapaa-aika on arvokasta äidillekin. Koettakaa vaihtokauppoja. Pidätte sitten joku kerta päivän pidempään. Näin meillä toimitaan.
[/quote]
Johan äiti saa sitä vapaa-aikaa puolet kuukaudesta! Minusta aika hyvin ajatellen, että hän oli se, joka alunperin lapsen tahtoi ja se, joka lapsen ydinperheen rikkoi syrjähypyillään..Mikä saa ihmiset kuvittelemaan, että eron jälkeen voi napsia vaan rusinat pullasta, mutta vastuuta ei tekemisistään tarvitse kantaa? Minä olen äiti 100% ajasta, vaikka eronnut olenkin. Toivon joka hetki, että saisin olla enemmän lapseni kanssa ja huolehdin hänestä silloinkin, kun hän on isällään. Ap
[/quote]
Miksi tulet keskustelemaan, jos vain sinua komppaavat mielipiteet kelpaavat. Et halua vinkkejä vaan äidin nöyrtyvän. Syyllisyyskysymyksillä ei ole niin MITÄÄN tekemistä tämän asian kanssa.
[quote author="Vierailija" time="19.04.2013 klo 10:29"]
Tehkää asiasta sopimus tai menkää käräjille. Tymää, että äiti saa lapsilisät, vaikka lapsi on puolet ajasta isällään.
[/quote]
Ei välttämättä. Asiaan vaikuttaa mm. se missä lapsi on kirjoilla, kuka hoitaa lapsen hankinnat, vanhempien välinen tuloero jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä varaatte matkan semmoselle ajalle, kun lapsi olis teillä? Eihän matkoja varata esim. työpäivillekään, vaan sille ajalle kun on lomaa. Sama lapsen kanssa, varaatte niille päiville kun teillä on vapaata lapsesta.
Pointtini on se, että kun on äidiksi ryhtynyt, pitää vastuu varautua ja pystyä kantamaan tarvittaessa vaikka 100%:sti. Mielestäni on erittäin paljon, että äiti (lähihuoltaja!) saa pitää omaa aikaa puolet ajasta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.04.2013 klo 10:44"]
Pointtini on se, että kun on äidiksi ryhtynyt, pitää vastuu varautua ja pystyä kantamaan tarvittaessa vaikka 100%:sti. Mielestäni on erittäin paljon, että äiti (lähihuoltaja!) saa pitää omaa aikaa puolet ajasta. Ap
[/quote]
Mielestäni tämä koskee myös lapsen isää.
[quote author="Vierailija" time="19.04.2013 klo 10:43"]
Miksi ihmeessä varaatte matkan semmoselle ajalle, kun lapsi olis teillä? Eihän matkoja varata esim. työpäivillekään, vaan sille ajalle kun on lomaa. Sama lapsen kanssa, varaatte niille päiville kun teillä on vapaata lapsesta.
[/quote]
Kaunis ajatus, mutta IRL tällainen ei ole aina mahdollista. Tietenkään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.04.2013 klo 10:46"]
[quote author="Vierailija" time="19.04.2013 klo 10:43"]
Miksi ihmeessä varaatte matkan semmoselle ajalle, kun lapsi olis teillä? Eihän matkoja varata esim. työpäivillekään, vaan sille ajalle kun on lomaa. Sama lapsen kanssa, varaatte niille päiville kun teillä on vapaata lapsesta.
[/quote]
Niin, mutta fiksut ihmiset tiedustelisivat äidin halukkuutta päivien _vaihtamiseen_ ENNEN kun varaavat matkan.
Kaunis ajatus, mutta IRL tällainen ei ole aina mahdollista. Tietenkään. Ap
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="19.04.2013 klo 10:46"]
[quote author="Vierailija" time="19.04.2013 klo 10:44"]
Pointtini on se, että kun on äidiksi ryhtynyt, pitää vastuu varautua ja pystyä kantamaan tarvittaessa vaikka 100%:sti. Mielestäni on erittäin paljon, että äiti (lähihuoltaja!) saa pitää omaa aikaa puolet ajasta. Ap
[/quote]
Mielestäni tämä koskee myös lapsen isää.
[/quote]
Mielestäni ei koske. Kyllä äiti on aina äiti, vaikka jankkaisitte mitä. Ja onhan olemassa ihan termi "lähihuoltaja", tarkoittaen sitä kenen luona lapsi asuu. Ap
Niin, mutta fiksut ihmiset tiedustelisivat äidin halukkuutta päivien _vaihtamiseen_ ENNEN kun varaavat matkan.
[quote author="Vierailija" time="19.04.2013 klo 10:43"]
Miksi ihmeessä varaatte matkan semmoselle ajalle, kun lapsi olis teillä? Eihän matkoja varata esim. työpäivillekään, vaan sille ajalle kun on lomaa. Sama lapsen kanssa, varaatte niille päiville kun teillä on vapaata lapsesta.
[/quote]
Jos lähtee valmismatkalle, siitä ei välttämättä selviä juuri noiden lapsen läsnäolopäivien mukaan. Itse lähdin viime talvena lasten kanssa etelään. Jotenkin kummasti ei ollut matkoja, jotka olisivat alkaneet sunnuntaina seitsemäntoista jälkeen ja päättyneet ennen kello seitsemäätoista seuraavana sunnuntaina. Mutta onneksi meillä on järki päässä lasten isälläkin ja lapset tulivat luokseni päivää aikaisemmin, ilmaan nousimme jo lauantain puolella, ja palasimme seuraavan viikon sunnuntaina aamuyöstä. Lapset saivat lomansa, minä lomani ja exä sai lapset sitten seuraavalla kerralla aiemmin luokseen.
Samoin kun exä oli kuntoutuksessa, jostain syystä kuntoutusaikataulu ei noudattanut meidän tapaamisaikatauluamme, vaan minä sain pitää lapset luonani vähän pitempään.
Se mitä en ymmärrä on, että joku sanoi, että onhan se äidinkin vapaa-aika tärkeä. MIKÄ vapaa-aika??? MInusta äitiydestä tai isyydestä ei oteta vapaa-aikaa. Vaikka lapseni ovat nyt isällään ja tulevat sunnuntaina, olen heidän äitinsä 24/7, ja jos he minua tarvitsevat olen totisesti käytettävissä.
Ihan eri asia on sitten se, että lasten ollessa isällä, minä voin tehdä vähän pidempää työpäivää, käydä vaikka iltaelämässä tai leffassa. Mutta sitähän minä voisin tehdä, jos olisin parisuhteessa exäni kanssa edelleenkin. Isä huolehtii lapsista, kun minä en ole paikalla. Ja sama toisinpäin. Jaettua vanhemmuutta.
[quote author="Vierailija" time="19.04.2013 klo 10:49"]
Niin, mutta fiksut ihmiset tiedustelisivat äidin halukkuutta päivien _vaihtamiseen_ ENNEN kun varaavat matkan.
[/quote]
Meillä ei kysytä miehen exältä, koska se ei toimi toisinkaan päin vaikka sitä kuinka ollaan yritetty. Hänen puoleltaan asiat vain ilmoitetaan. Esimerkiksi pääsiäinen- hän oli varannut matkan selvittämättä, mitkä meidän suunnitelmat olivat. No, mies sitten pitkin hampain järjesti lapsensa mummolaan hoitoon, koska oli itse töissä. Ap
[quote author="Vierailija" time="19.04.2013 klo 10:38"]
kurjaa tuollainen :(. Tytärpuolen äiti oli vähän samantyyppinen, lapsi oli periaatteessa 50-50 molemmilla vanhemmilla, mutta käytännössä ehkä n. 70% meillä, 20% anopilla ja 10 % äidillään. Mutta meillä ei kyllä ollut ongelmia sopia menoja, jostain syystä mies ja lapsen äiti pystyivät toimimaan yhteistyössä, luultavasti sen vuoksi, että mies oli oppinut käsittelemään lapsen äiti oikein, jos halusi että äiti tekee jotain, niin osasi tuoda sen oikealla tavalla esiin.
Jotain tällaista teidänkin ehkä kannattaa kokeilla, ajatella siis että äiti on mikä on eikä voi muuttua, mutta ehkä yhteistyö hänen kanssaa onnistuu jollain tavalla. Voisitte esim. menette vähän enemmän hänen ehdoillaan, tai niin että hänestä tuntuu, että toimitte hänen ehdoillaan? Ei kannata esim. koskaan tehdä mistään asiasta valtataistelua vaan luovuttaa, mutta sitten pikkuhiljaa ja kiertäen toimia oman tavoitteen mukaisesti, jos katsoo että se on myös lapsen kannalta hyvä. Meillä mies sai lapsen äidin tekemään monta asiaa, mistä hän oli aluksi niemenomaan kieltäytynyt, ihan sillä että antoi äidin ihan rauhassa kieltäytyä ja sitten pikkuhiljaa "syötti" asian äidille niin, että loppujen lopuksi äiti itse ehdotti asiaa ja taisi kuvitella jopa itse keksineensä sen. Manipuolointia kyllä, mutta joskus sellaista täytyy tehdä, jos se on lapsen kannalta parasta.
Tästä nyt ei ole hyötyä tuohon tämänkertaiseen ongelmaan, mutta ehkä pitkällä tähtäimellä voisitte keksiä käyttöä näille neuvoille...
[/quote]
Lisään tähän, että jos äiti on normaali, hyvä äiti, joka ajattelee lapsena parasta, niin näin ei tietenkään pidä toimia. Mutta ikävä kyllä kaikki äidit eivät ole sellaisia, mutta äidillä on kuitenkin yleensä eniten valtaa lapseen, joten JOS äiti ei toimi lapsen parhaaksi, niin joskus ei ole muita keinoja kuin yrittää vaikka "huijata" äiti tekemään oikeita ratkaisuja lapsensa parhaaksi.
Oli pakko lisätä, koska ylempi kirjoituksen ei näyttänyt kovin hyvältä, ei ollenkaan sellaiselta mitä tarkoitin... Tarkoitus oli yrittää sanoa, että kaikkien kanssa yleensä pystyy yhteistyöhön, jos ei pidä tärkeimpänä sitä, että "voittaa", lapsen paras olisi aina otettava huomoion, ja jos toinen vanhemmista ei siihen kykene, on toisen vanhemman velvollisuus yrittää tavalla tai toisella toimia niin, että lapsi ei joudu kärsimään. Ja tämä nyt ei tosiaan koske tätä ap:n nimenomiasta ongelmaa vaan yleistä tilannetta, koska jos tuollaisia ongelmia on, niin varmaan se yleistilannekaan ei kovin hyvä ole
Ilmoittakaa lastensuojeluun, sittenpä nähdään antaako äiti lapsensa mieluummin huostaan kuin ottaa itse. Jos tämä ei ollut provo, hakekaa huoltajuutta kokonaan (plus lapsilisät).