Naurattaa maalaiset jotka ei saa tulvivia jokiaan kurii.

No ei tulvi hyvin paljon Kainuun vaaroillakaan. Stadissa vaan toisinaan taivaalta tulee vettä, tai  meri nousee yli äyräittensä, miksi ette tee sille jotain? Siis vaikka niin kuin hollantilaiset.

En usko, että kukaan voi ollanäin tyhmä. Tän on oltava provo.

Miksi on pakko asua paikassa, jossa tulvii joka vuosi jopa useaan otteeseen...

Onhan se toki outoa, että se talo pitää rakentaa juuri siihen joen rantaan. Lääniähän täällä riittää. 

Öö, vastaisku talven lumikaaos jutuille..? Kun ei ahtailla kaduilla auraus noin vaan onnistu jne..

Miks on pakko asua paikassa jossa asuu monta sataa tuhatta muutakin laumasielua? Miks on pakko asua kaupungissa, jossa on kodittomia kaduilla? Miks on pakko asua kaupungissa, jossa romanikerjäläiset pilaa maiseman? Ja kaikesta päätellen (isossa) joukossa myös se tyhmyys tiivistyy...

Mua ei niinkään naurata vaan ihmetyttää. Joka vuosi sama tulvavouhotus, mutta mitään ei tapahdu. Vesi vaan nousee ja talot rakennetaan ihan joen viereen. Miksi?

Miksi joka talvi siellä kaupungissa itketään, että on liikaa lunta kaduilla? Eikö olisi helpompaa rakentaa ne talot jonnekin, missä ei ole katuja ja lunta? Pääsisi liikkumaankin paremmin.

Saahan sitä tietenkin asua tulva-alueella, mutta ei silloin pitäisi valittaa tulvista, kun se on kuitenkin oma valinta, missä asuu.

Vanhat talot on rakennettu joen rantaan, koska joet on olleet ennen kulkuväyliä. Monella joenvarren talolla on paraatipuoli joelle päin. Pohjanmaalla tulvii, koska se on entistä merenpohjaa, siis tasaista.

[quote author="Vierailija" time="18.04.2013 klo 22:29"]

Miksi joka talvi siellä kaupungissa itketään, että on liikaa lunta kaduilla? Eikö olisi helpompaa rakentaa ne talot jonnekin, missä ei ole katuja ja lunta? Pääsisi liikkumaankin paremmin.

[/quote]Minä olen kaupunkilainen ja otan lumen aina ilolla vastaan. Ei se haittaa, eikä ne kerjäläisetkään iso riesa ole. Ainakaan en vaadi mitään korvauksia olosuhteista, jotka ovat vain ihan luonnollisia tässä ympäristössä.

No minä en tosiaan ymmärrä, miksi täällä Pohojanmaalla rakennetaan taloja muutaman metrin päähän joesta, uusiakin näkyy olevan. Eikö tuo ole vuosien aikana opittu, että ne joet tulvii? Ei sitä kaikki paikallisetkaan ymmärrä. 

Saako siellä Pohjanmaalla edelleen rakennuslupia jokien rannoille? Toivottavasti siellä on edes isot vakuutusmaksut, ettei tarvi yhteiskunnan joka kevät maksaa joenrantojen asukkien kellarintyhjennyksiä.

Heh. ap on joko provo tai tyhmä. Esimerkiksi talvella 2005 vesi nousi Helsingin kauppatorille asti.

Jos merenpinta nousee kolme metriä, veden valtaan joutuu Helsingissä toistatuhatta rakennusta ja Espoossakin lähes tuhat. 

[quote author="Vierailija" time="18.04.2013 klo 22:34"]

[quote author="Vierailija" time="18.04.2013 klo 22:29"]

Miksi joka talvi siellä kaupungissa itketään, että on liikaa lunta kaduilla? Eikö olisi helpompaa rakentaa ne talot jonnekin, missä ei ole katuja ja lunta? Pääsisi liikkumaankin paremmin.

[/quote]Minä olen kaupunkilainen ja otan lumen aina ilolla vastaan. Ei se haittaa, eikä ne kerjäläisetkään iso riesa ole. Ainakaan en vaadi mitään korvauksia olosuhteista, jotka ovat vain ihan luonnollisia tässä ympäristössä.

[/quote]

Vakuutusyhtiöt maksavat joka vuosi miljoonia euroja helsinkiläisille taloyhtiöille, joilla on vesivahinkoja kellarissa. Sinä et vaadi korvauksia, muut kyllä vaativat.

[quote author="Vierailija" time="18.04.2013 klo 22:37"]

Heh. ap on joko provo tai tyhmä. Esimerkiksi talvella 2005 vesi nousi Helsingin kauppatorille asti.

Jos merenpinta nousee kolme metriä, veden valtaan joutuu Helsingissä toistatuhatta rakennusta ja Espoossakin lähes tuhat. 

[/quote]

Presidentinlinna esimerkiksi on ollut siinä kauppatorin laidalla vähän pidempään kuin joku uusi talo joen rannalla..

Kyllä täällä Helsingissäkin hölmöt ostaa taloja tulva-alueilta esim. varakkaasta Marjaniemestä. 

TULVA MARJANIEMESSÄ

Ensimmäinen hälytys tuli lauantaina 8.1.2005 klo 12.51, kertoo Marjaniemen VPK:n hälytysosaston päällikkö Ebbe Jonsson. Pelastusmiehistöä saatiin 17 minuutissa kokoon 10 miestä. Siitä se uurastus alkoi.

Uimarannan laituri oli hyvä vedennousun mittari. Iltapäivällä vesi oli 40 cm laiturin alapuolella, mutta seuraavana yönä noin kello kolmen aikaan se oli jo 25 cm laiturin yläpuolella.

Aamuyöllä tuli hälytys Lauttasaareen, josta noin neljän tunnin kuluttua palattiin Tammisalon kautta jatkamaan pumppaus- ja suojaustöitä. Pahin tulva kesti 2-3 tuntia. Kun Niittyrannan, Marjaniementien ja Esikkopolun paikkeilla tilanne tuntui pahenevan veden tunkeutuessa kellareihin, pyydettiin lisävoimia Helsingin Pelastuslaitoksesta. Se ottikin kokonaisvastuun toimenpiteistä ja toimitti lisää mm. pumppauskalustoa. Yksi vaikeus oli siinä, että samoilla pumpuilla ei voida pumpata jätevettä ja tulvavettä. Viemärit eivät paikoin vetäneet, vaan puskivat vettä takaisinpäin.

Töitä riitti maanantai-iltapäivään asti. Loppuviikolla padottiin yhteisvoimin Tammisalon VPK:n kanssa hiekkasäkein Niittyrantaa 300-400 metrin matkalta, mutta tulva ei enää noussut vaaralliselle tasolle.

Vedennousu johtui varsinaisesti siitä, että myrskytuuli ajoi Vartiokylän lahdelle vesimassoja. Sieltä ne purkautuivat takaisin alavammille rannoille. Vedennousu ei ollut ensimmäinen eikä todennäköisesti myöskään viimeinen. Nähtäväksi jää, onko kaupungilla keinoja ja varoja torjua vahinkojen toistumista. Vahingot sinänsä jäävät kunkin talouden itsensä kärsittäviksi, ellei kotivakuutus ole riittävän laaja.

Reps! Helsingissä tulvinut 8 vuotta sitten, mutta siellä Pohojanmaalla tulvii joka jumalan kevät. Juuri ihmettelin samaa, että miksi ne uudetkin pirtit pitää tökätä siihen joenrantaan? Siellähän sitä tilaa on.

Saanko provoilla avoimesti? No tässä tulee silti. Työssäkäyvät asuvat kaupungissa, koska siellä ovat työpaikat. Maalla asuvat elävät maataloustukiaisilla ja rakentavat talonsa halvalle tonttimaalle. Tämä siis provoilua, jottei kukaan vedä palkokasvia nenuliin.

[quote author="Vierailija" time="18.04.2013 klo 22:36"]

Saako siellä Pohjanmaalla edelleen rakennuslupia jokien rannoille? Toivottavasti siellä on edes isot vakuutusmaksut, ettei tarvi yhteiskunnan joka kevät maksaa joenrantojen asukkien kellarintyhjennyksiä.

[/quote]

Muistelen jostain lukeneeni, että enää ei saa, mutta ei noista osa kovin vanhoilta näytä. Yleensäkin asuinrakennuksen täytynee kai nykyään olla tietyn matkan päässä rantaviivasta. Loma-asunnoilla löysin että se on 20 metriä, en löytänyt onko asuinrakennuksille jotain muuta.