Oikeasti, onko mitään järkeä työnteossa jos palkka on surkea (liitosta saa samanverran) ? Työpaikka vaikuttaa vähintäänkin kyseenalaiselta ja pelkään, että tulen vain ahdistumaan? Hjelp!

Ehkä olen vain tottunut aika hyviinkin työolosuhteisiin alaltamme poiketen, sillä tämä homma nostaa kyllä aika oudot vibat kaiken kaikkiaan työoloista.- työnjohtoon liittyvissä asioissa.

Olen ehtinyt näkemään jos minkälaista alalla ja suurimmaksi osaksi olen viihtynyt sen vuoksi, että töitä voi tehdä melkein niin paljon kun haluaa, se näkyy tietysti lompakossa aika nopeasti ja työkaverit ovat olleet loistavia, tiimi on yleensä toiminut ja lisäksi on saanut myös käyttää omaa päätään ja luovuuttaan.
Olen tosiaan nauttinut suurimmaksi osaksi vaikka kiireet ja paine on lähes jokapäiväistä mutta silti hyvän työpäivän jälkeen asiakastyytyväisyyden on voinut kyllä itsekin lunastaa omalla ahkeruudellaan, työporukan hyvällä energialla ja omalla panostuksella tuotteen laatuun.
Palkkakin on ollut kohtalainen sen jälkeen kun oppia oli tullut sen verran, että pärjää myös omatoimisesti ja olin näyttänyt, että välitän työn jäljestäkin.

No nyt on korona tuonut paljon uusia tuulia elämään, myös työpaikan vaihdon, kaupungin yms. Työllistyminen on ollut myös melko hankalaa juurikin vallitsevan tilanteen vuoksi.

Innostuin eräästä työpaikasta. Vaikutti oikein hyvältä ja siltä, että tuossa on itsellänikin taas mahdollisuus kehitykseen ja innostumiseen. Laitoin hakemuksen, kävin perehdytysvuorossa ja saan paikan halutessani.
Johto on todella ammattitaitoista ja hienosti ovat pärjänneet firmansa puolesta. Kiitosta on heille asiakkailta satanut, ymmärrettävästi.

Työ on tarkkaa ja stressaavaa, jokainen hoitaa vähän kaikkea ja ottaa vastuun _täydellisestä_ lopputuloksesta. Virheitä ei juuri sallita tai jos sellaista pienimmässäkään mittakaavassa havaitaan niin olemus on aika ärtyisää ja katsotaan nenän vartta pitkin.
Katsotaan jopa tarkkaan osaanko lajitella roskat oikein, huoh.
Jos on epäilystäkään virheestä niin toljotetaan hetki oudosti ja selkä kääntyy nyrpeästi sanomatta sanaakaan varsinkin kun ei ollutkaan mitään "virhettä" tapahtunutkaan. Käytös tuntuu ylimieliseltä.

Myöskään johdon yksi osapuoli ei katsonutkaan minuun päin vaikka tiesi, että olen uusi talossa.
Meinasi vain kävellä ohi mitään aikomustakaan esitellä itseään, joten avasin suuni ja esittäydyin. Sitten pyöritellään silmiä ensin, käännytään minuun päin ja esittäydytään nyrpeästi ja tyyppi lähtee kävelemään.
Hieno esimies ja ensikohtaaminen, ei voi muuta sanoa.

No, jätin tilanteen sikseen ja aloin tekemään töitä. Oli paljon ohjeita seinillä millon mistäkin itsestäänselvistä asioista, ohjeita monta sivullista ja erittäin tarkkaan laadittuja talon sisäisiä käytäntötapoja.
Ok, opettelen ne kyllä, otin kaikki talteen ja minulla on kotona aikaa opetella ulkoa kaikki mitä tarvitsee, jotta tulos olisi mahdollisimman täydellinen, juuri kuten haluavat.

jatkuu vähän..