Millaista lääkiksessä on? Onko ihan erilaista kuin yliopistossa muualla?

Missä sitten on viisaita ja älykkäitä opiskelijoita jos ei edes tuolla?! Ihan tosissani luulin että tuolla olisi.

Älykkäät eivät pakkaudu mihinkään tiettyyn tiedekuntaan. Älykäs ymmärtää valita itselleen sopivan ja itseään kiinnostavan opiskelualan. Ovat hajaantuneet kaikkialle. Siis oikeasti kaikkialle, ihan sinne kampaajakouluunkin ja osa on jättänyt opiskelut heti peruskoulusta päästyään...

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 22:56"]

Älykkäät eivät pakkaudu mihinkään tiettyyn tiedekuntaan. Älykäs ymmärtää valita itselleen sopivan ja itseään kiinnostavan opiskelualan. Ovat hajaantuneet kaikkialle. Siis oikeasti kaikkialle, ihan sinne kampaajakouluunkin ja osa on jättänyt opiskelut heti peruskoulusta päästyään...

[/quote]

Mut varmaan jossain on huomattavasti enemmän kuin toisaalla?

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 22:58"]

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 22:56"]

Älykkäät eivät pakkaudu mihinkään tiettyyn tiedekuntaan. Älykäs ymmärtää valita itselleen sopivan ja itseään kiinnostavan opiskelualan. Ovat hajaantuneet kaikkialle. Siis oikeasti kaikkialle, ihan sinne kampaajakouluunkin ja osa on jättänyt opiskelut heti peruskoulusta päästyään...

[/quote]

Mut varmaan jossain on huomattavasti enemmän kuin toisaalla?

[/quote]

Mensassa joo.

No siis, lääkishän on enemmän koulu kuin yliopisto. Tietenkin oppilaat on siellä tosi hyviä, mutta ei se mitenkään akateeminen yliopisto ole.

Lääkikseen pääsee perushyvä koululainen, joka jaksaa lukea pari vuotta luonnontieteitä pääsykokeisiin. Useimmillehan ovet eivät ekalla kerralla aukea.

Mutta tosiaan äly hajaantuu pitkin yliopistoa eikä kokoonnu lääkikseen. Omista tutuistani kauppakorkea on vetänyt eniten ällän ylioppilaita, toisena tulee humanistinen tdk. Yksi kuuden - aikana ennen ainereaalia - ällän ylioppilas lähti lukemaan terkkariksi eikä suinkaan lääkäriksi.

Suurin tietämäni yliopistosuoritus on valmistua 20-vuotiaana maisteriksi, eli vuosi sen jälkeen kun aloitti yliopistossa, ja tällä ihmisellä pääaine oli matematiikka. Eiköhän noilla älyn lahjoilla olisi itsensä lääkikseenkin sisään lukenut, mutta häntä sitten kiinnosti ihan toisenlaiset asiat.

Miksi lääkiksen opiskelija muuten olisi sosiaalinen, kun sen sortin pääsykokeita alalle ei ole lainkaan?

Lääkis on ammattikoulu, sieltä saat itsellesi monipuolisen ja todellisen taitoammatin. Monet muut tiedekunnat tarjoavat tutkinnon ja ammattitaito hioutuu sitten työssä. Toki lääkärikin pätevöityy työtä tehdessään. Kaikenlaisia persoonia lääkikseen mahtuu. Motivoituneisuus on yksi yhdistävä tekijä, innostus omaan alaan.

"Huomaako opiskelijoiden älykkyyden käytännön asioissakin?"

Ei haeta pelkästään sitä että on huippuarvosanoilla opiskeltu, vaan että näkyykö se käytännössäkin että on vähän parempaa porukkaa sisällä? Mielenkiintoisia keskusteluja ja kohteliasta käytöstä?

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 23:24"]

Lääkikseen pääsee perushyvä koululainen, joka jaksaa lukea pari vuotta luonnontieteitä pääsykokeisiin. Useimmillehan ovet eivät ekalla kerralla aukea.

[/quote]Ei sinne kaikki pääse vaikka kuinka lukevat

Koulu- tai opiskelumenestys ei = älykkyys. Halu opiskella lääkäriksi ei = älykkyys. 

Vaikeinta on päästä taidekorkeakouluihin ja niistä valmistuttua elättää itsensä taiteilijan ammatissa. Siitä ei voi vetää sitä johtopäätöstä, että taiteilijat olisivat erityisen älykkäitä. Myös täysin tunneälytön ja sivistymätön voi osata tietotekniikkaa ja pärjätä Mensan testeissä. 

Syöpäpotilaana toteaisin, että lääkäreiden - täsmennys: hematologien - älykkyydessä ja tiedoissa on huimia eroja.

Ensimmäinen lääkäri on tieteilijä, jolta saa vastauksen kaikkeen mahdolliseen.

Toinen lääkäri ei oikeasti ymmärrä, mitä häneltä kysytään ja vastaa poikkeuksetta puutaheinää. Huvittavinta häneltä on kommentti "sinä et nyt oikein ymmärtänyt". Ymmärrys todellakin puuttui, mutta ei potilaalta.

Ikä tai koulutus ovat tuskin tähän syynä. Sukupuoli ehkä hieman. Toisiaan on vaikeaa kommunoida lääkärin kanssa, jolla on ulkoisia partikkeleita.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2013 klo 02:17"]

Syöpäpotilaana toteaisin, että lääkäreiden - täsmennys: hematologien - älykkyydessä ja tiedoissa on huimia eroja.

Ensimmäinen lääkäri on tieteilijä, jolta saa vastauksen kaikkeen mahdolliseen.

Toinen lääkäri ei oikeasti ymmärrä, mitä häneltä kysytään ja vastaa poikkeuksetta puutaheinää. Huvittavinta häneltä on kommentti "sinä et nyt oikein ymmärtänyt". Ymmärrys todellakin puuttui, mutta ei potilaalta.

Ikä tai koulutus ovat tuskin tähän syynä. Sukupuoli ehkä hieman. Toisiaan on vaikeaa kommunoida lääkärin kanssa, jolla on ulkoisia partikkeleita

[/quote]

Tai sitten et oikeasti vain ymmärtänyt.

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 23:13"]

[quote author="Vierailija" time="17.04.2013 klo 21:32"]

Ei ne ole mitään erityisen älykkäitä. Erittäin tunnollisia ja sosiaalisia varmasti, mutta esim. tietotekniset taidot on monella nuorella lääkärillä ihan järkyttävän huonot. Tiedän, kun olen itse ollut sihteerikkönä niille kädestä pitäen neuvomassa, mitä milloinkin pitää tehdä. Ja oma tausta on hum. tdk...

[/quote]nO EI SE PERUSTIETOTEKNIIKKAA MIKÄÄN ÄLYN MITTARI OLE. LÄÄKIKSENE ON VAIKEA PÄÄSTÄ JA VARMAAN ÄLYLLÄKIN ON OSUUTTA JOS SINNE PÄÄSET

[/quote]

On se älyn mittari, jos sulle kädestä pitäen opetetaan, miten käytät työssäsi tarvitsemiasi ohjelmia, etkä vaan millään opi. Tyhmästä päästä kärsii lompakko, jos ei esim. opi millään käyttämään matkalaskuohjelmaa ja jää sitten kaikenlaisia korvauksia saamatta.

No ensimmäisinä vuosina aika paljon opiskelu samanlaista kun muissakin yliopistotutkinnoissa, eli teoreettista. Myöhemmin enemmän harjoittelua ja käytännönläheisyyttä kuin monella muulla alalla yliopisto-opinnoissa.

Älykkyydestä sanoisin vain sen, että älykkyyttä on montaa eri tyyppiä. Sosiaalisissa taidoissa ja tunneälyssä monet opiskelukollegat ovat aika heikkolahjaisia. No, kaikki ei voi saada kaikkea. Matemaattisesti suuntautuneita on aika iso osa.

On erilaista sikäli, että lääkis on hyvin koulumaista. Saat valmiin lukujärjestyksen, johon on merkattu luentoja ja ryhmätöitä yleensä 8-16. Muissa tiedekunnissa taas pitää enemmän itse etsiä mielenkiintoiset kurssit ja rakentaa oma lukujärjestyksensä, lääkiksessä se tulee kuin tarjottimella. Opiskelu on siis sikäli helppoa ja kun "putkeen" kerran pääsee, tulee sieltä toisesta päästä myös ulos lisensiaattina, ellei erityisesti jostain syystä päätä keskeyttää opintoja. En itse ainakaan huomannut, että lääkisläiset olisivat mitenkään älykkäämpiä kuin muissa tiedekunnissa opiskelevat. Homma on kyllä aika paljon sisäänlämpiävää ja usein biletetään vain omissa porukoissa, joista myös seurustelukumppanit etsitään. Bileitä ja muita aktiviteetteja on runsaasti ja hiljaisemmatkin saadaan yleensä mukaan erilaisiin kandiseuran ja kurssin toimintoihin.

En opiskellut Helsingissä, mutta arvostetussa ja perinteisessä yliopistossa kuitenkin, ja siellä ero muihin yliopiston aloihin oli (edellä mainittujen lisäksi) se, että lääkiksessä oli paljon enemmän kilpailua. Siinä missä muissa tiedekunnissa opiskelijat tuntui ottavan suht rennosti tai vaikka tietysti halusivat tehdä parhaansa, niin varsinaista kilpailua ei ollut, kun taas lääkiksessä todella kilpailtiin arvosanoista ja pidettiin kirjaa siitä, kuka on saanut mitäkin ja ketkä ovat vuosikurssin parhaimmistossa ja ketkä eivät. 

Ei ne ole mitään erityisen älykkäitä. Erittäin tunnollisia ja sosiaalisia varmasti, mutta esim. tietotekniset taidot on monella nuorella lääkärillä ihan järkyttävän huonot. Tiedän, kun olen itse ollut sihteerikkönä niille kädestä pitäen neuvomassa, mitä milloinkin pitää tehdä. Ja oma tausta on hum. tdk...

No ei ole juuri kokemusta muista tiedekunnista kuin lääkiksestä, mutta sitähän se on että katsot kalenterista mihin pitää mennä ja ilmaannut paikalle ajoissa. Jatkat sitä 5,5 vuotta niin valmistut. Toki tentteihin luetaan jne. Porukka ei mitenkään erityisen älykästä. Vapaa-aikana paljon kandiseuran aktiviteetteja ja tosiaan melko sisäänpäinlämpiävää touhua. 

Up

.