Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Avomieheni ei usko että hänellä on alkoholiongelma..
15.04.2013 |
Avomieheni alkoholin käyttö on riistäytynyt käsistä viime aikoina.. Hän on ennenkin ollut kova juhlimaan mutta "kohtuudella" verrattuna nykymenoon. Nykyään hän juo perjantaista sunnuntaihin ja joskus myös viikolla jos on vaikka futismatsi tulossa teeveestä tms.. Hän tuhlaa koko palkkansa juomiseen ja minä joudun elättämään meidät omilla rahoillani. Hän lähtee perjantaina ja saattaa tulla vasta sunnuntai illalla kotiin viinalta löyhkäten. Hän ottaa pikavippejä jos palkka loppuu ihan vain että pääsee viettämään viikonloppua jätkien kanssa.. Saattaa tulla joskus viikonloppuna kotiin yöllä ja sammuu uuni päällä sohvalle kun on tekemässä iltapalaa.. Sammuminen on niin voimakasta että en saa häntä hereille moneen tuntiin ja pelkään että hän ei joku aamu herääkkään enään :/
Mieheni lähenee kohta 30 vuotta ja luulen että tämä on jotain "kolmenkympin" kriisiä.. onko kukaan ollut samassa tilanteessa ja miten asiat ovat siitä kehittyneet? Pelottaa että tämä tuhoaa 8 vuotisen suhteemme kokonaan :/
Kommentit (21)
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 14:17"]
onko kukaan ollut samassa tilanteessa ja miten asiat ovat siitä kehittyneet? Pelottaa että tämä tuhoaa 8 vuotisen suhteemme kokonaan :/
[/quote]
Avomiehelläsi ei ole ongelmaa, sinulla on.
Tämä ei ole v*ttuilua vaan olen ollut samassa tilanteessa. Niin pitkään kuin asia ei tosiaan ole avomiehellesi ongelma, on kyse vain sinun ongelmastasi. Sinä et voi häntä muuttaa, et voi häntä pakottaa lopettamaan alkoholinkäyttöä. Toki kannattaa tehdä hänelle selväksi että olet huolissasi ja ettet ehkä jaksa tilannetta, mutta ei kannata luulla että alkoholisti toisen takia juomistaan lopettaisi. Hän tekee sen vain itsensä takia, sitten, kun hänelle itselleen selviää että hänellä on ongelma.
Siispä neuvoni: älä mahdollista juomista. Älä kanna alkoholia kotiin, älä valehtele alkoholistin puolesta tai ylläpidä kulisseja, älä tee mitään mikä helpottaa juomista. Mutta älä myöskään ala nalkuttajaksi, älä elä ongelmassa itse. Yritä päästä itse irti ongelmasta - tee sellaisia asioita mitkä sinusta on kivoja, tee elämästäsi mukavaa. Olet itse vastuussa siitä että olet itse onnellinen.
Käytännössä sinulla on kaksi vaihtoehtoa: joko pystyt elämään runsaasti alkoholia kuluttavan henkilön rinnalla tekemättä siitä itsellesi ongelmaa, tai sitten laittaa kantapäät vastakkain. Se EI ole vaihtoehto että sinä millään omilla tempuillasi saisit toisen lopettamaan juomista.
Minä valitsin eron viisi vuotta sitten. Eroa aloin miettiä viisi vuotta sitä aiemmin, ja uhkailu-kiristys-jne. kuviot käytiin läpi. Alkoholismista lukeminen ja vertaispalstojen ym. kahlaaminen avasi silmäni. Otapa selvää Al-Anonista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kuulostaa että tässä tapauksessa todellakin ongema on eikä se ole ihan pienikään enää. Harmi jos mies ei itse tajua ettei tuollainen ole normaalia, ja että hän aiheuttaa myös kärsimystä perheelleen.
Mä luulen että laittaisin tuossa vaiheessa jo kovan kovaa vastaan, ja sanoisin että jos haluat jatkaa tuollaista elämää, niin siitä vaan, mutta minä en kyllä jää osaksi sitä.
Ei toi ole mitään kolmenkympin kriisiä vaan ihan sitä puhdasta itteään, alkoholismia.
Nyt tiukka valinnanpaikka, eli joko mies raitistuu tai sitten saa dokata ihan rauhassa itsensä vaikka hengiltä.
Tuhoaa suhteenne ja myös sinun elämäsi. Alkoholisti voi parantua vain jos itse sitä haluaa. Olet vielä nuori, joten löydät vielä puolison joka ei huumaa itseään liuottimilla. Lähde. Älä huijaa itseäsi ikäkriiseillä sun muulla, sammumiseen asti usein ei juo itseään muut kuin rapajuopot.
Jos jatkat niin hyväksyt tuon ja mahdollistat miehen juomisen. Jos kustannat teidän elämän niin hänellä jää enemmän rahaa alkoholiin.
Sano että jos kerta ei ole alkoholiongelmaa niin nyt alkoi tipaton 30 päivän jakso. Ei ole mikään ongelma jos kerta ei ole alkoholiongelmaa. Jos ei kykene niin sitten hakee apua tai jos ei kykene eikä hae apua niin pakkaa tavaransa ja häipyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä et voi auttaa miestäsi. Hänen pitää itse tajuta että hänellä on alkoholiongelma, ja päättää tehdä sille jotain. Sinä mahdollistat alkoholisoitumisen omilla teoillasi, eli elätät teitä kun mies ryyppää rahansa.
Sinun pitää nyt ajatella vain itseäsi: haluatko elää tuollaista elämää. Et voi pakottaa miestäsi lopettamaan, hänellä on oikeus juoda jos haluaa. Sinä päätät vain haluatko katsella sitä. Älä uhkaile erolla jos et aio toteuttaa sitä. Puhu miehellesi hänen ollessaan selvä. Jos hän ei näe juomisessaan mitään ongelmaa, asia jää sinun ratkaistavaksesi - hyväksytkö miehesi tuollaisena. Jos et, ei ole muuta tietä kuin ero. Jos hän haluaa raitistua, voit halutessasi jäädä ja tukea miestä. Helppoa se ei varmasti tule olemaan, mutta monet onnistuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä oli samanlaista, ja mies kyllä itsekin tiedosti juovansa liikaa, mutta ei kuitenkaan voinut lopettaa. Ei siinä auttanut kuin erota, ja sen jälkeen mies ryyppäsi putkeen muutaman viikon ja vihdoinkin oli siinä tilassa, että hakeutui katkolle ja sieltä hoitoon.
Otin raitistuneen miehen takaisin (olen tunneihminen ja rakastin häntä), ja vaikka kaikki nyt ei ihan ensi hetkestä hienosti mennyt, niin nykyään miehellä on takana jo toistakymmentä raitista vuotta ja elämä on oikein hyvää.
Mutta pointti on, että kukaan muu kuin se juova ihminen itse ei voi sitä päätöstä tehdä, että nyt on aika lopettaa juominen. Ja jos ihminen on alkoholisoitunut, ei se päätös ja lopettaminen ole kauhean helppoa, alkoholismi on sairaus ja se sairaus estää näkemästä tilannetta sellaisena kuin se oikeasti on.
Ainoa mitä itse voi tehdä on lopettaa juomisen mahdollistaminen, sitä nimittäin tekee lähes jokainen alkoholistin läheinen ihminen, nekin jotka eivät hyväksi eivätkä tahdo sen läheisen juovan. Minä ainakaan en kyennyt elämään miehen kanssa silloin kun se joi, vaan oli pakko erota.
8 puhuu asiaa.
Tartun ainoastaan tähän ytimeen, sinä mahdollistat juomisen. Mies ei osalllistu elinkustannuksiinsa.
Tee samanlainen temppu kuin 8 ja katso onko miehestä ryyppäämisen lopettajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelman kieltäminen on erittäin helppoa, kun joku mahdollistaa juomisen: maksaa laskut, siivoaa oksennukset, pitää kodin siistinä ja elättää.
Rakkautta on myös ymmärtää jättää ja rakastaa itseään sen verran, ettei jää alkoholistille hoitajaksi. Vain kylmä totuus voi auttaa hakeutumaan hoitoon. Et voi parantaa häntä, et voi nalkuttaa häntä raittiiksi.
Äläkä vaan rupea lapsia tekemään kuvittelemalla, että kyllä se sitten loppuu se juominen. Ei se lopu. Eikä se ole kriisiä, vaan viina vie miestä, eikä mies viinaa.
terveisin alkoholistin tytär
En aio häntä jättää enkä uhata jättämisellä. Tämä on hetki kun hän tarvitsee tukea ja kannustusta enkä usko että hän ikinä tokenee jos jää yksin ilman mitään vastuuta.. Olen jo sanonut että en anna enkä lainaa rahaa hänelle missään tapauksessa ja toivon että hän pian ymmärtää tilanteen vakavuuden :/ Ei kai tässä tällä hetkellä auta muu kuin odottaa? -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Numero 13 ei taida myöskään olla järjellä pilattu? mitä provoa tai tyhmää tässä asiassa on? Jos asia on uusi minulle enkä halua heittää hukkaan kahdeksaa vuotta jättämällä miestäni, rakastan häntä silti vaikka hän juokin liikaa. Toivoin vain ihmisiltä neuvoja ja omia kokemuksia asian kanssa jotta tietäisin miten minun kannattaa toimia ja miten muut ovat toimineet. Todella lapsellista lähteä haukkumaan ketään vaikka netissä vain keskustellaanki. Toivon että numero 13 kaltaiset henkilöt eivät enää vastaa tähän aiheeseen jos heillä ei ole mitään rakentavaa sanottavaa.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 15:05"]
En aio häntä jättää enkä uhata jättämisellä. Tämä on hetki kun hän tarvitsee tukea ja kannustusta enkä usko että hän ikinä tokenee jos jää yksin ilman mitään vastuuta.. Olen jo sanonut että en anna enkä lainaa rahaa hänelle missään tapauksessa ja toivon että hän pian ymmärtää tilanteen vakavuuden :/ Ei kai tässä tällä hetkellä auta muu kuin odottaa? -Ap
[/quote]
Miten meinaat käytännössä tuon järjestää? Pidät kotona ruokiasi lukkojen takana? Vessapapereita ja saippuaa? Entä vuokra, vesi, sähkö? Miten estät miestäsi käyttämästä niitä jos asutte yhdessä? Niin kauan kun hänellä on katto päällä ja ruokaa, hän voi rauhassa jatkaa juomista. Voi olla että sun odotus palkitaan ja hän jonain päivänä herää tunnustamaan ongelmansa, mutta voit joutua odottamaan pitkään. Mutta sehän on tietysti oma asiasi, jos jaksat elää alkoholistin rinnalla.
Miehesi ei ymmärrä tai osaa hyväksyä, että hänellä on alkoholiongelma ja sinä, ap, et ymmärrä ja suostu hyväksymään, että ainoa vaihtoehto tilanteessa on ero.
Jos et usko ulkopuolisia tässä keskustelussa, kysypä muutaman ammattilaisen mielipidettä. Veikkaan, että jokainen perheterapeutti, sosiaalityöntekijä, päihdetyöntekijä ja psykologi sanoo sinulle ihan samaa. Sinä mahdollistat miehen juomisen hoitamalla lapset (onko lapsia? Toivottavasti ei.) ja kodin, suurimman osan perheen kustannuksista ja ennen kaikkea, kuten itsekin sanoit, tukemalla ja jäämällä. Samalla pilaat oman elämäsi (siihen sinulla toki aikuisena ihmisenä on oikeus) ja lastesi (?) elämän (siihen sinulla ei ole äitinä oikeutta!!!!!).
Koita nyt ymmärtää, että miehesi ei raitistu sinun "tukemisellasi ja kannustuksellasi" vaan vain ja ainoastaan omasta tahdostaan. Päihteiden riippuvuuskäyttäjillä tämä tahto herää yleensä vasta siinä tilanteessa, kun pohjalla on käyty ja läheiset ovat lakanneet tukemasta. Sinä siis oikeastaan pahennat miehesi alkoholismia, koska hänen on mahdollista jatkaa sitä pidempään vajoamatta pohjalle. Miltä sinusta tuntuu, jos miehesi ei ryyppääkään itesään hengiltä sinun lähtösi takia vaan nimenomaan sinun jäämisesi avulla? Mitä, jos lapsenne näkevät isänsä ryyppäävän itsensä hengiltä?
Eihän ero tarkoita välttämättä lopullista eroa, ja joskus (väliaikainen) ero on ainoa tapa tukea ja kannustaa läheistä. Kerro miehellesi, että rakastat häntä syvästi ja palaat hänen luoksensa, jos ja kun hän on hakenut ja saanut apua. Sano, että tuet häntä 100% selvässä elämässä mutta et siinä, että hän juo itsensä ennen aikaiseen hautaan (kuten nyt teet).
Jos et ole provo, koita nyt hahmottaa se, mitä sinulle tässä kerrotaan. Itsekin keksit tekosyitä etkä tajua tilanteen vakavuutta. Kolmenkympin kriisi on kenties urheiluauto lainarahoilla ja sihteerin kanssa flirttaaminen, ei pikavipeillä itsensä koomaan juominen joka siunaaman viikko!
siis onhan tuo jo paha ongelma, jos pitää joka viikonloppu hävitä omille teilleen ja ottaa vielä lainaakin juomisiaan varten. :(
Eikö se yhtään kaipaa perheaikaan.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 15:05"]
En aio häntä jättää enkä uhata jättämisellä. Tämä on hetki kun hän tarvitsee tukea ja kannustusta enkä usko että hän ikinä tokenee jos jää yksin ilman mitään vastuuta.. Olen jo sanonut että en anna enkä lainaa rahaa hänelle missään tapauksessa ja toivon että hän pian ymmärtää tilanteen vakavuuden :/ Ei kai tässä tällä hetkellä auta muu kuin odottaa? -Ap
[/quote]
On ihan ok tukea alkoholistia, mutta tee se oikein, siten että et mahdollista juomista. Minä ylempänä kirjoitin omasta tilanteestani, enkä minäkään halunnut tuomita miestä siitä, että hän joi, tiedän ettei hän halunnut minulle tai muillekaan pahaa, ja että hän teki itselleen enemmän pahaa kuin muille. Mutta en vaan pystynyt elämään hänen kanssaan, olin vihainen juomisesta, valehtelusta ym. ("en ole juonut mitään", vaikka ihan selvästi näin, että hän oli juonut yms), eikä sellainen tilanne auta ketään raitistumaan.
Kun mies soitti menevänsä katkolle, vein hänet sinne, kävin katsomassa, tuin raitistumista kaikin tavoin. En vaan kestänyt sitä juomista, enkä voinut miestä auttaa ennen kuin hän oli käynyt "pohjalla" - alkoholisti harvoin pystyy sitä ennen lopettamaan, tosin se pohja on erilainen eri ihmisillä. Ja jos sinun miehesi ei olekaan alkoholisti vaan alkoholin suurkuluttuja, niin tilanne ei ole ihan sama, suurkuluttaja pystyy kyllä vähentämäänkin halutessaan. Mutta kannattaa muistaa, että suurkuluttaja on vain askeleen päässä alkoholismista, ja suurkulutuksen haitatkin on pitkälle samoja kuin alkoholistin. (tosin en tiedä, mitä nykyään sanotaan alkoholistin ja suurkuluttajan eroista, en ole aiheeseen enää vuosiin perhetynyt, kun ongelma ei meillä ole enää ajankohtainen)
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 15:43"] Mutta kannattaa muistaa, että suurkuluttaja on vain askeleen päässä alkoholismista, ja suurkulutuksen haitatkin on pitkälle samoja kuin alkoholistin. (tosin en tiedä, mitä nykyään sanotaan alkoholistin ja suurkuluttajan eroista, en ole aiheeseen enää vuosiin perhetynyt, kun ongelma ei meillä ole enää ajankohtainen)
[/quote]
Suurkuluttajalla ja alkoholistilla on kyllä valtavat erot. Ero on siinä, että suurkuluttaja pystyy ainakin pääosin hallitsemaan tahdollaan juomistaan, alkoholisti ei. Siksi suurkuluttaja voi halutessaan valita myös vähentää juomistaan, alkaa kohtuukäyttäjäksi, mutta alkoholistille sitä vaihtoehtoa ei ole: pienikin määrä viinaa tulee aina laukaisemaan hallitsemattoman himon juoda lisää, ja johtaa juomisputkeen.
Ap:n miehen tapauksessa mahdoton tietää kumpaa lajia on, koska mies ei edes myönnä että hänen tarvisi yrittää vähentämistä, eikä ole sitä kokeillut, joten ei tiedä sujuisiko vähentäminenkin vai olisiko täyslopetus ainoa mahdollinen ratkaisu. Ongelman kieltäjiä löytyy niin suurkuluttajista kuin alkoholisteistakin.
Toisaalta ihailtavaa että ap haluaa pysyä miehensä rinnalla, toisaalta taas huolestuttaa huonontaako se miehen ennustetta parantua. Toivottavasti ei. Itse join liikaa ikävuodet 25-35, ja mulle oli parasta mitä saattoi tapahtua että mieheni jätti minut. Ilman sitä olisin luultaavsti jatkanut uskottelua että ei mun juominen ole ongelma koska joka päivä menen ihan selvinpäin duuniin, en ole ajanut kännissä tms. Vaikka join noin 40 annosta alkoholia viikossa, viikolla tissutellen ja viikonloppuna iltakännäten. Eron jälkeen tissuttelusta yksin tuli niin ahdistavaa ja surullista etten uskaltanut sitä jatkaa. Siihen alkoi liittyä kännissä jopa itsetuhoisia haluja. Mutta siitä pelästymisestä seurasi hyvää, lopetin moisen elämänmenon ja siitä asti olen ollut kohtuukäyttäjä, juon joskus silloin tällöin viiniä ruoan kanssa, en muuta. Miehen kyllä menetin lopullisesti.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 15:57"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 15:43"] Mutta kannattaa muistaa, että suurkuluttaja on vain askeleen päässä alkoholismista, ja suurkulutuksen haitatkin on pitkälle samoja kuin alkoholistin. (tosin en tiedä, mitä nykyään sanotaan alkoholistin ja suurkuluttajan eroista, en ole aiheeseen enää vuosiin perhetynyt, kun ongelma ei meillä ole enää ajankohtainen)
[/quote]
Suurkuluttajalla ja alkoholistilla on kyllä valtavat erot. Ero on siinä, että suurkuluttaja pystyy ainakin pääosin hallitsemaan tahdollaan juomistaan, alkoholisti ei. Siksi suurkuluttaja voi halutessaan valita myös vähentää juomistaan, alkaa kohtuukäyttäjäksi, mutta alkoholistille sitä vaihtoehtoa ei ole: pienikin määrä viinaa tulee aina laukaisemaan hallitsemattoman himon juoda lisää, ja johtaa juomisputkeen.
Ap:n miehen tapauksessa mahdoton tietää kumpaa lajia on, koska mies ei edes myönnä että hänen tarvisi yrittää vähentämistä, eikä ole sitä kokeillut, joten ei tiedä sujuisiko vähentäminenkin vai olisiko täyslopetus ainoa mahdollinen ratkaisu. Ongelman kieltäjiä löytyy niin suurkuluttajista kuin alkoholisteistakin.
Toisaalta ihailtavaa että ap haluaa pysyä miehensä rinnalla, toisaalta taas huolestuttaa huonontaako se miehen ennustetta parantua. Toivottavasti ei. Itse join liikaa ikävuodet 25-35, ja mulle oli parasta mitä saattoi tapahtua että mieheni jätti minut. Ilman sitä olisin luultaavsti jatkanut uskottelua että ei mun juominen ole ongelma koska joka päivä menen ihan selvinpäin duuniin, en ole ajanut kännissä tms. Vaikka join noin 40 annosta alkoholia viikossa, viikolla tissutellen ja viikonloppuna iltakännäten. Eron jälkeen tissuttelusta yksin tuli niin ahdistavaa ja surullista etten uskaltanut sitä jatkaa. Siihen alkoi liittyä kännissä jopa itsetuhoisia haluja. Mutta siitä pelästymisestä seurasi hyvää, lopetin moisen elämänmenon ja siitä asti olen ollut kohtuukäyttäjä, juon joskus silloin tällöin viiniä ruoan kanssa, en muuta. Miehen kyllä menetin lopullisesti.
[/quote]
Juu, suurkuluttajalla ja alkoholistilla on ero, koska alkoholisti on sairas, ja yksi sairauden tunnusmerkki on se, että alkoholismi kehittyy, se siis menee aina vaan pahemmaksi, jopa sinä aikana, kun on raitis (eli jos on juomatta vuosia ja aloittaa sitten taas juomaan, niin tilanne ei lähde siitä, mihin aikoinaan jäi, vaan vielä pahemmasta). Tai näin olen asian käsittänyt.
Tarkoitin sitä, että alkoholistiksi ei tulla juomatta alkoholia, ja mitä enemmän juo, sitä suurempi riski on sairastua alkoholismiin. Lisäksi on hyvin vaikea huomata, missä vaiheessa ylittää sen rajan, kun onkin alkoholisti eikä "vain" suurkuluttuja, eli milloin ei muita vaihtoehtoja kuin lopettaa juominen kokonaan, vähentäminen ei enää onnistu. (Tosin kaikki alkoholistit eivät ole sellaisia, jotka ovat juoneet vuosia, toiset tulevat alkoholisteiksi jo ensimmäisestä juomiskerrasta, ja toisista ei tule ikinä alkoholistia, vaikka joisivat kuinka paljon; mutta ei tässä näistä sen enempää).
Runsas alkoholin käyttö on myös terveydelle ihan yhtä vaarallista oli sitten alkoholisti tai ei, ja läheisest saattavat kärsimä juomisesta paljon. Ero on siinä, että suurkuluttaja voi halutessaan kontrolloida juomistaan paremmin kuin alkoholisti, ja esim. joskus vähentää sitä paljonkin tai lopettaa kokonaan, alkoholisti ei siihen pysty. Mutta alkoholistikin pystyy olemaan täysin juomatta, jopa silloin kun ei tunnusta olevansa alkoholisti, näyttääkseen itselleen ja muille ettei ongelmaa ole. Mutta raittisujaksot vähenee ja lyhenee sairauden edetessä, tosin se, miten nopeasti sairaus etenee, on ihan tapauksesta riippuvainen. Joskus ihminen ehtii kuolla ennen kuin alkoholismi menee pahimpaan vaiheeseen, sisäelimet ei vaan kestä.