haluaisin ottaa yhteyttä biologiseen isoisääni!

niin, toisaalta en haluaisi mummon mieltä pahoittaa ja sen takia mietinkin jos tekisin nämä tutkimukseni salassa. jotenkin tuntuu että mulla olisi kuitenkin oikeus tietää..ap

Mitä jos yrittäisit äitisi kanssa vielä. Kerrot, että haluat tuntea juuresi ja olet ottamassa yhteyttä isoisääsi. Kertokoon hän ennen sitä jos on jokin painava syy miksi sinun ei tulisi näin tehdä. Aikuisena (mitä varmaankin olet) kestät kyllä kuulla totuuden, ikävänkin.

On myös tosi hyvä ajatus kysellä näiltä mahdollisilta nuoremmilta sukulaisilta ovatko sukua isoisällesi ja mitä heillä on kertoa kyseisestä ihmisestä.

Itse en ehkä vastaavassa tilanteessa soittaisi suoraan kun kyse on vanhemmasta ihmisestä, ehkä kirjoittaisin kortin tai pienen kirjeen ensin. Tai jos joku hänet tunteva sukulainen löytyy, ehkä hän voi auttaa ja vaikka olla ensimmäisellä tapaamiskerralla mukana tai puhua sinusta isoisälle. Soittaminenkin voi toki olla ok, jos isoisä tietää sinusta.

Ymmärrän oikein hyvin halusi kunnioittaa mummoasi ja suojella häntä ikäviltä asioilta, mutta kyseessä on sinun elämäsi. Sinulla on oikeus selvittää asia. Isoisäsi on osa sinun historiaasi, parhaimmillaan saat jotakin hienoa, pahimmillaan joudut käsittelemään pahoja ja surullisia asioita, mutta saat mielenrauhan. Jonakin päivänä, kenties jo piankin voi olla myöhäistä.

Itse olen suvusta jossa on paljon asioita joista opin jo pienenä, että näistä ei sovi kysellä. Nyt olen pikkuhiljaa alkanut selvittelemään mistä oikein on ollut kysymys eikä mitään kamalia mörköjä ole paljastunut. Elettyä elämää. Itseäni harmittaa todella kovasti etten uskaltanut kysellä mummulta hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan esimerkiksi kun niistä ei sopinut puhua. Nyt mummua ei enää ole.

Sanoisin, että selvitä asia, tavalla tai toisella. Tsemppiä!

Eiköhän se olisi ottanut itse yhteyttä jos sitä kiinnostaisi.. anna olla.. jos se raiskasi mummiasi ja siitä tuli äitisi... mieti haluatko tietää, haluaako äitisi...

Ehkä kunnioittaisin mummoani ja antaisin olla. Ehkä hän tietää jotain sellaista, mitä sinä et tiedä ja haluaa suojella teitä. Ajatteles niinpäin, että jos biologinen isoisäsi olisi ollut kiinnostunut jälkeläisistään, (ilmeisesti hän tietää lehtolapsestaan?) hän olisi kyllä pitänyt yhteyttä. Luultavasti siellä on joku hyvin itsekäs ihminen...

Jos äidinäitisi tai äitisi ei itse haluakaan olla yhteydessä, niin ovatko he kuitenkaan kieltämässä sinua ottamaan yhteyttä?

Jos sinulla on vilpitön, avoin mieli ja haluat vain tavata tai edes puhua puhelimessa, niin tuskin se kovin huono juttu voi olla. Kunhan itse olet henkisesti valmis ottamaan myös kielteisen vastauksen vastaan.

Minusta on hyvä idea lähestyä nuorempiakin sukulaisia, heillä on todennäköisesti enemmän intoa tutustua ja vähemmän henkistä suojamuuria.

Elämä on lyhyt, varsinkin vanhalla aika voi käydä vähiin, kannattaa yrittää, eipähän tarvi sit katua myöhemmin, jos et ole yrittänyt.