Kuinka tarkasti suojaatte lastanne auringolta? (sota appivanhempien kanssa...)
Meillä on kaksi lasta, 2- ja 4-vuotiaat. Olemme tarkkoja aurinkosuojauksesta, ja periaatteessa sitä mieltä, että ainakaan nuorempi ei tarvitse aurinkoa lainkaan. D-vitamiini tulee pullosta. Lapsilla on siis aina hatut päässä, ohuet pitkät vaatteet tai sitten aurinkorasvaus. Päivän kuumimpana aikana koitamma välttää altistusta kokonaan. Mieheni on helposti palavaa tyyppiä, kuten varsinkin esikoisemme.
Appivanhempien mielestä tämä kaikki on lähinnä naurettavaa. Heidän lapsuudessa kun aina juostiin ilman vaatteita ulkona. Heille päivetys on terveyden merkki. En jaksa enää kuunnella vertailuja muihin ruskettuneisiin lapsiin.
Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia ja mielipiteitä.
Kommentit (47)
on aika vähän aurinkoisia päiviä, joten uv-säteilyn saanti jää aika vähäiseksi. Ihon palamista tietysti on vältettävä.
Itse voitelen lapset aurinkorasvalla, jos auringossa ollaan. Rantaihmisiä ei olla, mutta jos rannalle mennään pidemmäksi aikaa, niin uimapuvun päälle voidaan laittaa välillä joku ohut paita suojaksi.
Appivanhempasi ovat kyllä väärässä tolla päivetyshöpinällä, mutta ehkä sinäkin voisit vähän relata. Muista vanhemmista on kyllä turha ottaa esimerkkiä - suuri osa on mistään piittaamattomia ja tajuavia ääliöitä, jotka myös lihottavat roskaruualla lapsensa.
Yksikään tuntemistani lääkäreistä ei ota koskaan aurinkoa enkä ole koskaan käynyt ruskettuneen lääkärin vastaanotolla. Mistäköhän tämä johtuu?
hän on sitä tyyppiä, joka ruskettui kauniisti jo ihan vauvana. Silloin pyrin kyllä aina pitämään häntä varjossa ja poissa polttavasta auringosta.
Toisaalta Suomessa aurinkoa on kyllä niin armottoman vähän - ja tämä maa on täynnä D-vitamiinin puutteesta kärsiviä sekä psoriaatikkoja, niin jotenkin liioittelulta tuntuvat nämä kotimaiset säännökset. Varsinkin kun jonnekin Hollantiin, Saksaan tai Ranskaan vertaa... siellä sentään on lämmintä vähän pidemmän aikaa kuin meillä ja ihan samanlaisia vaaleaihoisia sielläkin suuri osa.
Oikeastaan joka aamu rasvaan (suojakerroin 20) ennen pukemista ja päivän mittaan lisäilen tarvittaessa. Ja tämän teen, vaikka lapsemme ovat adoptoitu Afrikasta ja siis hyvinkin tummia. Ei tumma iho ole mikään este palamiselle, eikä tummakaan iho tule UV-suojan kanssa maailmaan.
Rasvaaminen ei ole minulle ja lapsille mikään ongelma.
aika moni tässä ketjussa on todella tietämätön: pienille lapsille ei suositella kemiallisia aurinkosuojia, fyysikaalinen filtteri sopii myös pienille lapsille ja sitä voi huoletta käyttää.
On aikamoista typeryyttä olla suojaamatta lasten ihoa.
Appivanhemmille voi myös todeta, että uv-säteily on ihan eri luokkaa nykyisin kuin muutama vuosikymmen sitten, puhumattakaan siitä mitä se oli 40-50 vuotta sitten. Silloin suomessa pärjäsikin vielä ilman aurinkosuojaa. Nykyisin se ei ole enää suositeltavaa.
Keski- ja etelä - euroopassa käytetään yleisesti aurinkosuojavaatteita, niin kaduilla kuin rannoillakin (rannalle on siis omansa ns uimiseen tarkoitetut)
Pelkkiä ruskettuneita lääkäreitä, jotka lähes kaikki harrastavat purjehdusta ja ovat lähes koko lomansa merellä. Siellä se aurinko vasta paistaakin.
Tunnet ehkä yhden lääkärin?[
Yksikään tuntemistani lääkäreistä ei ota koskaan aurinkoa enkä ole koskaan käynyt ruskettuneen lääkärin vastaanotolla. Mistäköhän tämä johtuu?
i]
on kuollut ihan lähiaikoina melanoomaan... meillä 6v kulkee kyllä hihattomassa paidassa, shortseissa ja lippiksessä, mutta aurinkovoiteella suojattuna. 1v:llä on aina auringossa pitkähihainen paita ja pitkät hosut... ei niissä ole välttämättä sen kuumempi olla kuin lyhyissäkään kun ohutta kangasta ovat. En laita koskaan pienelle aurinkorasvaa, koska se aina imeytyy vähän ja päätyy ainakin tällä tapauksella myös suuhun...