Lapselliset miehet
Nyt vituttaa, tapasin joku aika sitten mukavanoloisen pojun ja hetken juteltuamme vaihdoimme numeroita ja sovimme uudesta tapaamisesta. Pari kertaa kävimme ulkona syömässä ja elokuvissa (herrasmiehenä maksoi kaiken, näin niitä naisia saadaan) ja kaikki vaikutti hyvältä. Tänään oltiin sovittu että menen hänen luokseen kun hän tekee ruokaa ja että jään ehkä yöksikin hänen luokseen.
Alkuilta sujui hyvin ja ruoka maistui, mutta olohuoneen puolella oli järkytys, miehellä oli jumalauta telkkarin ympäristö täynnä jotain saatanan videopelejä, aikuisella miehellä. Yritin vaivautuneesti kysyä mitä ne siinä tekevät ja hän sanoi sen olevan hänen rakkain harrastuksensa. Sillä hetkellä kaikki jotenkin mureni, enhän minä nytjumalauta minkään lapsellisen nörtin kanssa voi olla, olisi varmaan helvetin hienoja iltojakin tiedossa katsoen vierestä kun mies hakkaa jotain mariota.
Kuinka helvetin lapsellinen täytyy olla ettei koskaan kasva ulos noista, varmaan lisäksi tilaa jotain sarjakuviakin. Eipä tarvitse häntä enää nähdä.
Kommentit (36)
Mutta eihän tässä ole puhuttu siitä, että miehellä ei olisi muita harrastuksia. Ap:lle oli liikaa se, että miehellä oli tämä harrastus. Ja mitä uloskasvamista on videopeleissä, kun kaikenikäiset pitävät niistä. Vaimoni isä lähestyy 60-vuotta ja osti juuri ensimmäistä kertaa konsolin itselleen pelatakseen. Eikä ole yhtään lapsellinen ihmisenä.
Pelien pelaajien KESKI-IKÄ on tutkimusten mukaan 30 vuotta. http://www.v2.fi/uutiset/pelit/16351/Pelaajien-keski-ika-tipahti-reilusti/
Kaikki tietävät, että nuoret pelaavat paljon, joten 30 vuotta saavutetaan vain siten, että on erittäin paljon yli 30-vuotiaita pelaajia.
Mä en käsitä mikä siinä on, että jos toiselle pelaava mies edustaa sellaista luonnetta, josta ei pidä ja jota ei arvosta, niin miksei näin saisi olla?
En mäkään alottaisi parisuhdetta penkkiurheilijan tai konsolipelejä pelaavan miehen kanssa. En myöskään rasistin tai politiikassa mukana olevan. En löydä myöskään yhteistä kuntosaliharrastajan kanssa enkä myöskään jaksa uskoa, että jonkun lääkärin tai asianajan kanssa mulla olisi pidemmän päälle hirveästi yhteistä. Mikään nk. korkeakulttuurikaan ei iske, oopperasta en ole koskaan pitänyt ja jazzinkin suhteen olen nirso.
Tekeekö nämä asiat nyt musta huonoja tai noista miehistä huonoja?
Mun mielestä se kertoo vain siitä, että on erilaisia ihmisiä eikä kaikkien vaan tarvitse pariutua kaikkien kanssa. Olisihan se tietenkin helppoa, kun tykkäisi automaattisesti kaikista, ei olisi väliä onko yhteistä tekemistä, yhteisiä keskustelunaiheita yms, kunhan nyt vaan nappais jonkun, kenet tahansa.
Mun 55vee äiti tykkää pelata angry birdsiä ja lukee akkareita. Meillekin tulee akkari pojan nimellä, mutta kyl me aikuisetkin sitä luetaan.
Ja me pelataan molemmat videopelejä, ihan yhessäkin. Ja meille on neljäs tulossa, huh, oli ilmeisesti pitänyt jättää lapset tekemättä kun ollaan niin lapsellisia. Itse koen tän paljon pienemmäksi paheeksi kuin vaikkapa jokapäiväisen tai edes jokaviikkoisen tissuttelun tai juopottelun :)
Ja ihan muistutan, että lapset ei meillä samaa tee kuin aikuiset, eivät pelaa ikätasoonsa sopimattomia pelejä, eivätkä pelaa tunteja vuorokaudessa.
Harrastukset/mieltymykset kertovat persoonasta, joten totta kai niillä on merkitystä. Esimerkiksi kasvissyönti, yleensä vihreät aatteet, vasemmistoon taipuminen, mukataiteellisuus (apurahoilla eläminen, sosiaalinen pummeus), punaviinin lipittäminen ja samanaikainen juustojen syönti tai monikulttuurinen toiminta saisivat minut kääntymään kannoillani.
Jos ei tykkää konsolia hakkaavista miehistä, on "mummo" tai nössö? Okei...
Saahan sitä sinkkuilla maailman tappiin asti, jos näin pienistä menee kiinnostus. Kuinkahan oikeat parisuhdeongelmat tulee hoidettua, jos tällaisen mitättömän ongelman yli ei pääse.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 12:27"]
Saahan sitä sinkkuilla maailman tappiin asti, jos näin pienistä menee kiinnostus. Kuinkahan oikeat parisuhdeongelmat tulee hoidettua, jos tällaisen mitättömän ongelman yli ei pääse.
[/quote]
Aivan :)
Ap olisi varmaan ottanut eron jo mun miehestä kun se sai päähänsä hankkia mönkijän lelukseen... Jotain 30 kriisiä pukkaa kaiketi.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 12:27"]
Saahan sitä sinkkuilla maailman tappiin asti, jos näin pienistä menee kiinnostus. Kuinkahan oikeat parisuhdeongelmat tulee hoidettua, jos tällaisen mitättömän ongelman yli ei pääse.
[/quote]
Mulla on mennyt kiinnostus paljon pienemmästäkin, mutta parisuhteessa olen siitä huolimatta.
Ja toisaalta, mieluummin olisin yksin kuin vain jonkun kanssa sen takia, että on parempi, että on edes joku, kuka tahansa.
Riippuu miten suuri peliaddiktio on. Tunnen pariskunnan, jonka mies pelasi yöt läpeensä. Homma muuttui ongelmalliseksi kun perheeseen syntyi vauva. Mies kiukutteli, kun ei voinut nukkua aamulla pitkään kun vauva herätti. Hän kun oli aina ihan poikki kun oli pelannut yön. Eikä luonnollisestikaan päässyt pelin äärestä ylös auttamaan vauvan yöheräämisissä.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 12:35"]
Riippuu miten suuri peliaddiktio on. Tunnen pariskunnan, jonka mies pelasi yöt läpeensä. Homma muuttui ongelmalliseksi kun perheeseen syntyi vauva. Mies kiukutteli, kun ei voinut nukkua aamulla pitkään kun vauva herätti. Hän kun oli aina ihan poikki kun oli pelannut yön. Eikä luonnollisestikaan päässyt pelin äärestä ylös auttamaan vauvan yöheräämisissä.
[/quote]
Juu, tämähän onkin varmasti toooosi yleistä...
Ja täällä av:lla ollaan muutenkin sitä mieltä ettei sitä miestä saa hairitä millään yösyötöillä, sehän on ihan kamalaa.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 12:11"]
Harrastukset/mieltymykset kertovat persoonasta, joten totta kai niillä on merkitystä. Esimerkiksi kasvissyönti, yleensä vihreät aatteet, vasemmistoon taipuminen, mukataiteellisuus (apurahoilla eläminen, sosiaalinen pummeus), punaviinin lipittäminen ja samanaikainen juustojen syönti tai monikulttuurinen toiminta saisivat minut kääntymään kannoillani.
[/quote]
No huh. Onpa syntilista. Meillä syödään joskus juustoa punaviinin kanssa ja itse olen kasvissyöjä. Monikulttuurisuuttakin on kun tykätään paljon matkustella ja suvussa on monelaista eläjää muslimeista ateisteihin ja helluntaisiin. Ihan tavallisia mukavia ihmisiä ollaan. Kokeile joskus nähdä oikea ihminen noiden syntien taustalla ennen kuin tuomitset ja lähdet pakoon.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 10:44"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 10:37"]Ap on pinnallinen ja itseään täynnä.
[/quote]
Eli on pinnallista ja itseääntäynnäolevaa, kun huomaa miehessä sellaisen piirteen, joka itseä häiritsee niin paljon ettei pääse siitä yli? Tietyt piirteet ja esim. harrastukset kertovat ihmisen ihan luonteesta sen verran paljon, että niistä voi jo päätellä ettei yhteinen tulevaisuus tule onnistumaan. Se ei tarkoita sitä, että siinä toisessa olisi mitään vikaa tai että toinen olisi tehnyt mitään väärin, hän vain ei ole sopiva juuri ko. henkilön kanssa parisuhteeseen, mutta varmasti molemmat ovat jollekin toiselle juuri sopivat.
Ap:lle lohdutukseksi, että sitten meitä on ainakin kaksi samanlaista pinnallista. Ei muakaan kiinnosta olla ihmisen kanssa parisuhteessa, jota en arvosta. Ja toivon, että jos minussa on piirre, joka tekee miehelle tunteen ettei pysty arvostaan mua, niin tämäkin heivais siinä kohtaa mut.
[/quote]
pelien pelaaminen kertoo kyllä hyvin vähän miehistä tai naisista. Ne ovat nykyaikaa. Monet pelaa ja silti harrastaa vaikka juoksua ja kirjojen lukemista ja matkustelua. Ap, olet kyllä turhan neofobinen. Jos haluat analysoida miestä pelien perusteella, niin ota nyt ensin selvää, että miten se pelaa, mitä pelaa, kuinka paljon ja tekeekö muuta? Kysy jääkö pelien pelaamiselta aikaa myös sinulle.
Mä seurustelin kuusi vuotta miehen kanssa joka tykkäsi pelaamisesta. Alussahan mies ei tietenkään noin paljoa pelannut. Jossain vaiheessa mielenkiinto vaan kasvoi noita pelejä kohtaan. Hänestä oli ihan normaalia, että koska hän harrastaa pelaamista, sitä voi tehdä kun töistä pääsee kotiin siihen asti kunnes nukahtaa. Ei tarvitse imuroida, syödä, antaa ruokaa kissoille, vastata puhelimeen eikä seksikään kiinnosta ja loppu ajan on ärtynyt ja stressaantunut. Töistäkin myöhästyi useamman kerran viikossa ihan kunnolla (yli tunnin) koska ei päässyt aamuisin ylös, oli pelannut johonkin viiteen asti aamulla. Kun hänellähän on peli kesken! Toki noiden pelien ansiosta oli englannin kieli yllättävän hyvin hallussa. Ja tiesi jostain avaruudesta ja teorioista. Kääntöpuolena olikin se, ettei ehtinyt maksaa laskuja ajoissa, koti muuttui kaatopaikaksi, kämppä haisi kissankuselle ja astiat homehtuivat keittiössä kun itse muutin muualle ja lopetin siivoamisen.
Pelaamisessa sinänsä ei ole mitään vikaa, itsekin joskus kerran vuodessa saatan pelata jonkun pelin loppuun. Mutta tuolla intensiivisyydellä pelaamista en enää katselisi ollenkaan. On ihan eri asia pelata jokunen tunti viikossa, kuten muitakin harrastuksia yleensä tehdään.
Pelimiehet pelaa ja on maxikokoisia lapsia ja ne sopii hoivaajille ja tärähtäneille tädeille - ja niitä riittää, joten lasten asiat on kunnossa.
Kyllä parisuhteessa on aika tärkeätä, että on suunnilleen samat arvostukset. Harrastukset voivat tietysti olla ihan erilaisiakin, mutta mielellään samalla tasolla.
Itse arvostan luovia ja älyllisiä harrastuksia, joten en haluaisi jakaa elämääni henkilön kanssa, jonka harrastukset ovat pelkästään viihteellisiä.
Eikä tämä ole mitään hienostelua eikä arvostelua, mutta me ihmiset olemme vaan erilaisia-onneksi! Ap teki ihan oikean ratkaisun.