Olenko oikeutettu suuttumaan?
Olen taloudellisesti lapseni yksinhuoltaja, ts. erosimme isänsä kanssa, jolla taloudellisia haasteita eikä voi siksi osallistua lapsen elämään rahallisesti. Sain siis lapsen nuorena. En toistanut virhettäni, eli hankin vain yhden lapsen. Hain ja pääsin opiskelemaan akateemiselle alalle, jossa varma työpaikka. Opintojen aikana jouduin ottamaan opintolainaa. Olen säästänyt asp-tilille valmistumisen jälkeen, olemme siis eläneet hyvin pienillä tuloilla. Isäni on hyvin varakas, on useita asuntoja pk-seudulla ja sijoitusvarallisuutta. Kysyin häneltä jos voisi maksaa opintolainani (15 tuhatta) pois, jotta saisin asuntolainaa. Minulla menee varmaan 10 vuotta maksaa opintolaina. Isäni kieltäytyi, koska jokaisen pitää pärjätä omillaan ja se pitää oppia. En ole saanut häneltä ikinä mitään suurempaa apua, autokouluni hän maksoi aikanaan. Onko minulla oikeus suuttua? Hänellä on kaksi lasta ja yksi lapsenlapsi, joten autettaviakaan ei niin paljon ole.
Kommentit (8)
Niin ja en siis tarkoita sanoa lastani virheeksi vaan lähinnä, että olen hoitanut asiani ihan hyvin aina enkä elänyt mitenkään holtittomasti. ap
Äitihullu Vol. 2? Etkös sä saanut jo sen isäs miljoonaperinnön, ja kakarat on sillä exälläs, kun oot latvasta laho?
Joutuisit maksamaan lahjaveron, jos isäsi maksaisi opintolainasi. Sinähän suutut ihan mistä haluat.
Jonkun mielestäisäsi tekee väärin, toisen mielestä oikein.
Suoraan kysymykseen suora vastaus. Siitä ei voi oikein suuttua.
Ehkä olisi ollut järkevämpää kertoa rahahuolistasi ja pyytää neuvoa? Kun lähestyy varovaisesti ja toista kunnioittaen voi yllättyä iloisesti. Niin meillä on pelannut. Vanhempani ovat vauraita ja apua olen saanut, mutta niin että neuvottelemme miten selviän. Jo sekin, että saa vaikkapa ennakkoperintöä kolmen vuoden välein on jotakin kuin ei mitään.
Vierailija kirjoitti:
Joutuisit maksamaan lahjaveron, jos isäsi maksaisi opintolainasi. Sinähän suutut ihan mistä haluat.
Jonkun mielestäisäsi tekee väärin, toisen mielestä oikein.
Lahjaveron voi laillisesti kiertää niin, että lahjoittaja maksaa sen laskun, eikä siirrä rahaa tilille laskun maksua varten.
Mutta melkoinen lokkeilija olet, ap. Lapsen isä on velvoitettu maksamaan ainoastaan lapsen välttämättömiä kuluja, ei sinun omia haaveitasi. Omistusasunto ei ole välttämättömyys. Olet valinnut opintolainasi ihan itse. Lapsesi perii aikanaan isänsä, vähintään lakiosuuden.
Et voi suuttua. Isäsi kasvatustyö on selvästi vielä kesken. Mutta hatunnosto hänelle! Voisi valita itselleen helpomman tien. Mutta sellaista se kypsä vanhemmuus on. Päätöksensä on oikeasti sinun parhaaksesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joutuisit maksamaan lahjaveron, jos isäsi maksaisi opintolainasi. Sinähän suutut ihan mistä haluat.
Jonkun mielestäisäsi tekee väärin, toisen mielestä oikein.
Lahjaveron voi laillisesti kiertää niin, että lahjoittaja maksaa sen laskun, eikä siirrä rahaa tilille laskun maksua varten.
Mutta melkoinen lokkeilija olet, ap. Lapsen isä on velvoitettu maksamaan ainoastaan lapsen välttämättömiä kuluja, ei sinun omia haaveitasi. Omistusasunto ei ole välttämättömyys. Olet valinnut opintolainasi ihan itse. Lapsesi perii aikanaan isänsä, vähintään lakiosuuden.
Luetun ymnärtäminen?
Isäni mielestä minulla ei siis ole oikeutta suuttua. ap