Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tyhmä kysyy: valtion laina
29.06.2020 |
Kouluaikoina tullut enemmän puuhasteltua kaikkea muuta kuin sitä koulua... mutta siis tyhmä kysymys: mistä valtiot sitä rahaa siis oikeastaan lainaavat? Mille taholle ollaan siis velkaa? Jos kaikki maat maailmassa on velkaa jonnekin niin eikö ne velat voisi kumota toisiaan? Ja tiedän, tyhmä olen, sitä ei tarvitse tulla tänne ketjuun kertomaan, kiitos!
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkomaalaisilta sijoittajilta (esim. rahastot) ainakin Suomen tapauksessa. Todella minimaalinen osuus Suomen valtionlainasta on kotimaisilta sijoittajilta. Vaikka itse asian perusteet tiedänkin, en ole kyllä ikinä törmännyt missään artikkelissa mainittavan nimeltä näitä sijoittajia. Mitenhän paljon tulee Kiinasta?
Lainaavat rahaa omilta keskuspankeiltaan, eli itseltään.
Tuo systeemi on täysin järkijättöinen ja tulee johtamaan vielä täystuhoon.
Vierailija kirjoitti:
Rahoitusmarkkinoilta sijoittajilta, jotka haluavat sijoittaa valtioiden lainapapereihin
Kiitos! Mahtaakohan nyt tämän kevään jäljiltä olla näillä sijoittajilla onnen päivät? Vai onko tilanne se etteivät valtiot kaikki kykene koskaan maksamaan nyt ottamiaan lainoja takaisin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Lainaavat rahaa omilta keskuspankeiltaan, eli itseltään.
Tuo systeemi on täysin järkijättöinen ja tulee johtamaan vielä täystuhoon.
Ai, onko näin? Mikä ihmeen logiikka tässä on? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaavat rahaa omilta keskuspankeiltaan, eli itseltään.
Tuo systeemi on täysin järkijättöinen ja tulee johtamaan vielä täystuhoon.
Ai, onko näin? Mikä ihmeen logiikka tässä on? Ap
En osaa selittää kun en itsekään sitä tajua :/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaavat rahaa omilta keskuspankeiltaan, eli itseltään.
Tuo systeemi on täysin järkijättöinen ja tulee johtamaan vielä täystuhoon.
Ai, onko näin? Mikä ihmeen logiikka tässä on? Ap
Tuota tehdään myös, mutta valtaosa valtionvelasta on sijoittajille, kuten eläkerahastoille, sijoitusrahastoille ja yksityishenkilöille. Keskuspankeilta lainaaminen on käytännössä rahan painamista, ja sitä tehdään samasta syystä kuin rahaa painetaan, eli rahainflaation ja sitä kautta hintainflaation aikaansaamiseksi. Ongelmana tässä on, että rahainflaatiosta (rahan määrän kasvusta) ei välttämättä seuraa hintainflaatiota (kulutushyödykkeiden ja palveluiden hintojen nousua), kun painettu raha ei kulje kuluttajan käden kautta. Sen sijaan hinnannousu menee rahoitusomaisuuteen, kuten arvopapereihin. Hintainflaation aikaansaamiseksi tehokkaampi keino olisi "helikopteriraha" eli kertaluonteinen vastikkeeton rahan jakaminen kaikille ihmisille, mutta erinäisistä poliittisista syistä tälle ei oikein ole poliittista kannatusta. Yhdysvalloissahan näin kuitenkin tehtiin koronatukien osalta.
Alue: Aihe vapaa
Rahoitusmarkkinoilta sijoittajilta, jotka haluavat sijoittaa valtioiden lainapapereihin