Eikö perheellisen ole vaikeaa olla ilman autoa Helsingissä?
Ihmettelin kun tuttavani, joille on syntymässä vauva, ovat niin auton hankkimista vastaan. Asuvat lähiössä, molemmat käyvät bussilla töissä, työmatka 45-60 min yhteen suuntaan. Tosiaan vauva tulossa ja jotenkin oletin että nyt viimeistään hankkivat auton, mutta eivät kuulemma aio hankkia. Eikö helpottaisi kaupassakäyntiä, sukulaisilla ja kavereilla vierailua vauvan kanssa, lapsen viemistä päiväkotiin sitten aikanaan? Jäisi toisellekin vanhemmalle enemmän aikaa olla vauvan kanssa kun pääsisi nopeammin autolla töistä kotiin. Autottomuus tuntuu olevan jotenkin muotia nykyään, vaikka se oikeasti helpottaisi elämää.
Kommentit (55)
Ja jos nyt vielä sattuis niin ikävästi, että ainoa päiväkoti olisi jossain hankalasti kaukana ja eri suunnalla, kuin vanhempien työpaikka, niin miksi se auto pitäisi hankkia jo ennen vauvan syntymää? Jos vaikka jääkin kotihoitoon? Tai hankkivat hoitajan? Tai jotain???
[quote author="Vierailija" time="12.04.2013 klo 14:00"]
En täysin allekirjoita väitettä, että pk- seudulla pääsee julkisilla minne vain. Me ja moni muu pärjäämme ilman autoa, mutta kun joskus ajaa esim. kehäteitä pitkin tajuaa, miten paljon niiden varrella on toimistoja, teollisuutta jne. samoin Pohjois-Espoossa on teollisuusalueita. Niille on aika hankala päästä töihin julkisilla, ja joku senkin tekee.
Toinen ongelma on tietenkin työajat. Sairaaloissa, paloasemilla, poliisissa jne. ollaan töissä kellon ympäri. Näissä hommissa on aika paljon porukkaa, joiden on kuljettava muulla kuin julkisilla.
[/quote]
Tässähän nyt oli kysymys siitä, että miksi vauvan myötä pitäisi ostaa auto, kun on hyvin pärjännyt ilman sitä. Silloin ei varmasti ole töissä Kehällä tai Pohjois-Espoossa. Ja jos sellaisen työn ottaa, kannattaa todellakin miettiä, saako palkkaa niin paljon enemmän, että se kattaa auton kulut. Luultavasti ei.
Sairaalan yövuoro päättyy klo 7 jolloin menee julkisia jo vaikka kuinka. Pelastusasemilla työvuoro on tyypillisesti 24 h eikä se pääty keskellä yötä.
Tervemenoa Meilahteen katsomaan klo 7 aamulla kuinka paljon siellä jää naisia bussista pois ja vaeltaa kohti sairaaloita. Ainakin aamuvuorolaiset kulkevat sankoin joukoin töihin julkisilla!
Me asumme ns. pussinperällä yhdessä Helsingin lähiöistä emmekä koe tarvitsevamme autoa. Kolme bussia menee lähietäisyydeltä metroasemalle suoraan. Meille on syntymässä vauva ja esikoinen on alle kouluikäinen.
Ei meillä. Kauppaan 200 m, sukulaiset asuvat pk-seudulla hyvien julkisten kulkuyhteyksien päässä, ja työpaikat on myös hyvien yhteyksien päässä.
Riippuu ihan tilanteesta, me emme ole koskaan kokeneet autoa niin tarpeelliseksi että se olisi hankittu. Jos välillä on ollut tarvetta, on otettu taksi tai vuokrattu auto, tulee paljon halvemmaksi.
Autottomuudessa on myös edellämainittujen seikkojen lisäksi mukavaa se, et näkee "maailmaa". Eli ei vaan istuta siellä kopissa ja ajeta paikasta a paikkaan b, vaan mennään bussilla, nähdään erilaisia ihmisiä/tapahtumia yms. siellä bussissa ja bussipysäkeillä/asemilla, vaihdetaan ehkä ratikkaan, siellä taas uudet jutut jne. Jos menee uuteen paikkaan, niin miettiä missä jää pois..elämä on niin sanotusti enemmän seikkailua. No, en tiiä, onko se niin seikkailua, jos joka päivä kulkee ne samat työmatkat ja samat ihmiset on bussissa.. Mut ainakin itsellä, kun olen kotiäitinä ja kuljemme bussilla vähän joka paikkaan (uusiin ja tuttuihin paikkoihin), niin jotenkin se on ihan eriä ku mennä autolla. Tosiaan tulee sitä hyötyliikuntaakin, autolla ajo on vaan jotenkin niin tylsää ja aina sitä samaa. Inhoon myös autossa sitä autoon pakkautumista. Rattaat takakonttiin, lapsi turvaistuimeen jne. Ei jaksa. Mukavaa laittaa lapsi kotona rattaisiin ja mennä vaan pysäkille, siitä bussiin ja siitä vaikkapa kauppaan. Ei tarvi purkautua ulos autosta ja taas pakkautua sinne sisään. Inhoan kaikenlisäksi parkkihalleja, uh. Mukavaa jäädä bussista pysäkillä pois ja kävellä pikkumatka kotiin (tulee mukava happihyppely, mitä et ajaa suoraan parkkiin kotipihaan). Joskus pysähdytään puistoon, autolla tultaessa ei niin tule tehtyä. Autottomuus on mielestäni enemmän elämää, jos siis se ei huomattavasti vaikeuta elämää (pk-seudulla ei yleensä vaikeuta).
Vielä tuosta "seikkailusta". Ollaan miehen kanssa uteliaita ihmisiä, halutaan kokea ja nähdä uusia paikkoja, kierrellään museoissa jne. (en tarkota mitään isoa, ihan pikku arkisia juttuja). Julkisilla kulkiessa on helppo pysähtyä eri paikkoihin matkanvarrella, mitä ei edes tiennyt olevan olemassakaan. Autolla tuskin pysähdyt vaikka keskellä Mannerheimintietä ja poikkeat siitä jonnekki sivutielle jne. Me taas hypätään ratikasta/bussista pois jossain kohtaa ja hei tuolla on joku tommonen paikka, mennään sinne. Sit vaikka kävellään loput matkaa. Tämä siis lomilla ja vapaa-aikana, työmatka miehellä on 10min kävelymatka. Kauppakeskus meillä on myös alle 10min kävelymatkan päässä, kirjasto, neuvola jne.
Ja minä niin tykkään katella ja seurata erilaisia ihmisiä, omassa autossa niitä ei niin katella. Tosin joskus näkee ei niin kivaa seurattavaa, minkä sitten taas välttää omassa autossa (juopot, narkkarit jne.).
En tiiä saiko tästä nyt kovin selvää, mitä ajoin takaa, tai ymmärsikö väärin, kun ei jaksa juurtajaksain selittää.
Mä lähinnä häpeän, että meillä on auto, ja pidän autottomuutta kaupungissa ihanteena, johon kaikkien pitäisi pyrkiä. Ihme asenne ap:lla.
Me asumme Turussa eikä meillä ole autoa. Meitä on minä, mies ja vauva sekä viikonloppuisin miehen 2 isompaa lasta. Aikana ennen vauvaa asuimme autotta Helsingissä, eikä mitään ongelmaa ollut. Helsingissä liikkuminen vain oli vielä paljon helpompaa kun julkiset kulkivat paremmin.
Jokin aika sitten meillä oli vielä auto, mutta hankalammaksi minä koin vauvan pakkaamisen autoon kuin bussilla liikkumisen. Autolla jos lähtee kaupunkiin niin pitää joko olla vaunut mukana tai sitten mennä vain kauppoihin, joissa on vauvaistuimella varustettuja ostoskärryjä. Helpompaa pistää vauva vaunuihin ja mennä bussilla.
Isompien lasten kanssa kyllä autoilussa on puolensa.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2013 klo 14:39"]
Mä lähinnä häpeän, että meillä on auto, ja pidän autottomuutta kaupungissa ihanteena, johon kaikkien pitäisi pyrkiä. Ihme asenne ap:lla.
[/quote]
Tähän. Pitkään olimmekin ilman autoa, mutta nykyään mulla on työmatka joka ei julkisilla järjellisessä ajassa onnistu.
Minulla ei ole edes ajokorttia! Olen ajatellut aina, että ajokortin ja auton hankkiminen, auton käyttö ja huolto on täysin kustannuskysymys. Tällaisella perusduunarilla kuin minä ei ole varaa sen pitämiseen, koska en ole muutenkaan erityisen liikkuvainen. Ainakin tähän mennessä olen ajatellut, että helpommalla pääsee, kun käyttää julkisia liikennevälineitä. Pitää vain valita oma asuinalueensa sen mukaan, että pääsee julkisilla sinne, minne täytyykin. Ehkä paikasta toiseen liikkumiseen menee enemmän aikaa, jos joutuu vaihtamaan liikennevälineestä toiseen ja joutuu sietämään törkeitä kanssamatkustajia, mutta julkisten käyttäminen on halvempaa. Rattaiden kanssa pääsee liikkumaan ilmaiseksi. Perusostokset mahtuvat hyvin selkäreppuun tai rattaiden alakoriin ja loput työntöaisalle roikkumaan. Ainoa asia, mitä harmittelen autottomuudessa on se, ettei julkisilla pääse helposti syrjäisempiin retkipaikkoihin, mutta sellainen huvimatkustelu on aika pitkälle elämäntapavalinta.
On vain niin monenlaisia valintoja ja ekologisia arvoja. Meillä esikoinen nelivuotias ja toinen lapsi syntyy syksyllä. Asumme Helsingissä lähiössä. Kauppa on ihan lähellä, oma työpaikkani vajaan puolen tunnin kävelyn tai muutamien minuuttien päässä bussilla. Leikkipuisto talon takana, päiväkoteja useita lähellä, vaikkei toivottu edes lähimpään niin helposti tuonne kolmanneksi lähimpään jaksaa lapsikin taapertaa ja ihan hyvää hänelle tekee vähän kävellä. Miehen työpaikka on aika kaukana mutta hän rakastaa pyöräilyä, pyöräily vie noin tunnin, julkisilla suunnilleen saman verran. Pyöräilee kesät talvet. Meillä on myös pyörään liitettävä kuljetuskärry lapselle, tämä oli vallankin puolison ollessa pidempään lapsen kanssa kotona aktiivisessa kotona. Meidän perheessä aikaa lapselle on annettu pitkällä hoitovapaalla ja sen jälkeen vanhempien työajan lyhennyksellä niin, että lapsella on vain kolme hoitopäivää viikossa.
Juna-asemalle on pari kilometriä. Matkustamme usein junalla sukulaisten luo, nämä matkat noin viitisen tuntia. Anoppilaan voimme kävellä juna-asemalta omat vanhempani hakevat meidät asemalta. Muutamia kertoja vuodessa on lainattu tai vuokrattu autoa pääkaupunkiseudulla, joskus miehellä on työpaikan auto jotain työjuttua varten ja voi tällöin matkalla hakea isommat ostokset, mutta on totuttu kantamaan isojakin ostoksia ja kotiinkuljetus on tilattu tarvittaessa esim. kodinkoneille, mummoloissa vieraillessa lainaamme vanhempien autoa ja maksamme tästä enemmän kuin bensat. Taksilla ajetaan harvakseltaan. Olemme ajatelleet, että voisi ajaa silloin tällöinkin kun varaa olisi ja auton pito kuitenkin olisi tosi kallista. Aika harvoin taksia kuitenkaan tulee käytettyä.
Koen, että ollaan tyytyväisiä näin. Arvostamme muita asioita kuin autoa ja aika kuluu bussissakin hyvin esim. lueskellessa. Jopa lapsi on tottunut matkustaja ja viihtyy yleensä hyvin.
Autottomat pelaa aina sen varaan että appiukolla tai ystävillä on se auto jota sitten lainaillaan tämän tästä. Kuka kantaa vähänkään isomman perheen viikonlopun ostokset kotiin? vai käyttekö siinä kivijalassa olevassa K-extra myymälässä jossa ei ole paljon mitään ja hinnat on pilvissä.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2013 klo 13:27"]
Ihmettelin kun tuttavani, joille on syntymässä vauva, ovat niin auton hankkimista vastaan. Asuvat lähiössä, molemmat käyvät bussilla töissä, työmatka 45-60 min yhteen suuntaan. Tosiaan vauva tulossa ja jotenkin oletin että nyt viimeistään hankkivat auton, mutta eivät kuulemma aio hankkia. Eikö helpottaisi kaupassakäyntiä, sukulaisilla ja kavereilla vierailua vauvan kanssa, lapsen viemistä päiväkotiin sitten aikanaan? Jäisi toisellekin vanhemmalle enemmän aikaa olla vauvan kanssa kun pääsisi nopeammin autolla töistä kotiin. Autottomuus tuntuu olevan jotenkin muotia nykyään, vaikka se oikeasti helpottaisi elämää.
[/quote]
Älä viitsi trollata. Autottomuus ei ole mitenkään ihmeellistä Helsingissä, edes lähiöissä. Jos työn tekemiseen ei tarvitse autoa, Helsingissä pärjää erinomaisesti ilmankin. Lapset saa päiväkotiin hyvin ilman autoakin, sillä useimmiten päiväkoti on kävelymatkan päässä kotoa.
Meillä on neljä lasta, joista vanhimmat yläasteella, mutta autoa meillä ei ole koskaan ollut. Minulla ja vaimollani on ajokortti ja lapsuudenkodeissamme ajettiin autolla, eikä meillä ole mitään ideologisia syitä autottomuuteen. Auto on vain ollut täydellisen tarpeeton, kun kaikki hoituu ihan mukavasti joukkoliikenteellä, pyörällä tai jalkaisin. Taksilla pääsee, jos tarvitsee ja kulketuspalveluita voi ostaa, jos tarvitsee saada jotain isompaa paikasta toiseen.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2013 klo 15:55"]
Autottomat pelaa aina sen varaan että appiukolla tai ystävillä on se auto jota sitten lainaillaan tämän tästä. Kuka kantaa vähänkään isomman perheen viikonlopun ostokset kotiin? vai käyttekö siinä kivijalassa olevassa K-extra myymälässä jossa ei ole paljon mitään ja hinnat on pilvissä.
[/quote]
Meidän lähikauppa on Prisma.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2013 klo 15:55"]
Autottomat pelaa aina sen varaan että appiukolla tai ystävillä on se auto jota sitten lainaillaan tämän tästä. Kuka kantaa vähänkään isomman perheen viikonlopun ostokset kotiin? vai käyttekö siinä kivijalassa olevassa K-extra myymälässä jossa ei ole paljon mitään ja hinnat on pilvissä.
[/quote]
Appiukolla on auto, mutta ei sitä oikein viitsi lähteä 200 kilometrin päästä hakemaan. Ystävistä aika harvalla on auto, eikä sitä ole koskaan tarvinnut lainata. Joskus tuttavat naapurista pyytäneet mukaan lähtiessään puutarhamyymälään, kun on ollut puhetta isomman kasvierän ostamisesta, mutta yleensä on pärjätty pyörän peräkärryllä. Appivanhemmat joskus itse tarjonneet kyytiä jonnekin Ikeaan, kun ovat olleet käymässä, mutta harvoinpa sitäkään on varsinaisesti tarvittu, kun kävelymatkan päässä on rautakauppa ja useita huonekaluliikkeitä.
Ruokaostokset tehdään joko töistä tullessa matkan varrella olevassa S-marketissa tai viikonloppuisin kilometrin päässä olevassa Cittarissa. Pyörän peräkärryssä kulkevat jo aika isot ostokset, talvella ostokset kulkevat osittain rattaissa ja osittain selässä ja kasseissa. Terve ihminen kantaa melko helposti 20-30 kiloa tavaraa. Eikä kai mikään estäisi pyörän käyttöä talvella.
Riittääkö neljä lasta "vähänkään isommaksi perheeksi"?
Tässä ap:lle ihmeteltävää: mieheni ja minä asumme Seinäjoella, eikä meillä ole autoa!:D Hyvin ollaan pärjätty:)
[quote author="Vierailija" time="12.04.2013 klo 15:55"]
Autottomat pelaa aina sen varaan että appiukolla tai ystävillä on se auto jota sitten lainaillaan tämän tästä. Kuka kantaa vähänkään isomman perheen viikonlopun ostokset kotiin? vai käyttekö siinä kivijalassa olevassa K-extra myymälässä jossa ei ole paljon mitään ja hinnat on pilvissä.
[/quote]
Ei se niin pahalta tunnu maksaa enemmän, kun ei tarvitse auton ylläpidosta maksaa :)
Auto, tuo suomalaisten pyhä lehmä! Me myytiin auto pois koska sen käyttö oli ihan minimaalista. Jatkuvasti pukkasi postiluukusta laskuja, vaikka auto seisoi parkkipaikalla tyhjän panttina. Mieluummin pistetään ne rahat vaikka sitten satunnaiseen taksilla ajeluun.
Meillä on kaksi alle kouluikäistä lasta ja asutaan Tampereella keskustan lähellä hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella. Päivähoito, palvelut ja kaupat kävelymatkan päässä. Työpaikkoihin pääsee bussilla ja pyörällä. Samaten harrastuksiin. Kotiinkuljetuksella tai vuokrapakulla hoituu isommat kuljetukset. Ei ole tarvinnut ruinata autoa tutuiltakaan.
Jos Tampereella pärjää ilman autoa, niin ihan varmasti pärjää myös Helsingissä.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2013 klo 15:55"]
Autottomat pelaa aina sen varaan että appiukolla tai ystävillä on se auto jota sitten lainaillaan tämän tästä. Kuka kantaa vähänkään isomman perheen viikonlopun ostokset kotiin? vai käyttekö siinä kivijalassa olevassa K-extra myymälässä jossa ei ole paljon mitään ja hinnat on pilvissä.
[/quote]
Olet väärässä. Autottamat eivät todellakaan "aina pelaa tuon varaan". Me esimerkiksi olemme lainanneet autoa 18 vuoden aikana ehkä kaksi kertaa, kun on innokkaasti tarjottu. En kanna tuosta huonoa omaatuntoa... Me olemme nelihenkinen perhe ja käymme kaupassa melkein joka päivä joten harvoin sieltä mtään valtavaa kuormaa tarvitsee tuoda. Jaksamme kantaa ostoksia, varsinkin repussa se käy helposti. Mies kantaa tarvittaessa ala paljonkin, mutta kyllä minäkin päivän-parin ostokset kannan ihan helposti. Lähikauppa on Alepa ja todella hyvinvarustettu isompi kauppa on lyhyehkön pyöräilymatkan päässä. Kivijalkakauppoja on lähinnä keskustassa, ja siellä on kyllä kävely- tai pyöräilyetäisyydellä sitten muitakin kauppoja.
En yksinkertaisesti käsitä miksi ihmiset ärtyvät toisten autottomuudesta. Täysi mysteeri minulle.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2013 klo 15:55"]
Autottomat pelaa aina sen varaan että appiukolla tai ystävillä on se auto jota sitten lainaillaan tämän tästä. Kuka kantaa vähänkään isomman perheen viikonlopun ostokset kotiin? vai käyttekö siinä kivijalassa olevassa K-extra myymälässä jossa ei ole paljon mitään ja hinnat on pilvissä.
[/quote]
Busseilla (tai kävellen) pääsee niihin isompiinkin kauppoihin. Kun oltiin vuosi ilman autoa, mun isäni halusi meille auton jossain vaiheessa lainata - kerran käytettiin ja todettiin että turhaan se tossa parkkipaikalla seisoo. Ei käytetty edes viikonlopun ruokaostoksiin kun kävellen ja bussilla oli kätevämpi kulkea myös sinne isoon markettiin. Me käydään kaupassa sen verran usein ettei koskaan tule kuormaa jota ei jaksaisi esim. repussa kantaa. Ajatus siitä että mentäis autolla kauppaan jonne on kävelymatka, on jotenkin älytön.
Mihin se vauva sitä autoa tarvitsee, jos vanhemmat ovat tähänkin asti pärjänneet ilman?