Lue keskustelun säännöt.
Te, joita on petetty, auttakaa.
11.04.2013 |
Mies jäi toissapäivänä kiinni suhteesta työkaveriin. Olen ihan palasina. En oo nukkunut yhtään ja itkettää vaan.
Miten teille kävi? Miten puolisosi jäi kiinni? Miltä sinusta tuntui? Erositteko vai jatkoitteko yhdessä? Voitko luottaa puolisoosi? Rakastatko?
Kommentit (24)
Sinä oletkin se pettäjä. Minä olen petetty. Mieheni luulee, että meillä menee nyt oikein hvyin ja asiasta aletaan päästä pettämisetä yli. Onhan meillä seksiä, tosi hyvällä tolalla on seksielämä hänen mielestään. Se, että seksin harrastaminen vaatii minulta useamman viinilasillisen, mieluummin pullollisen vähintään, ei asiaa näköjään haittaa. Arkielämä on riidatonta ja olemme ikään kuin ystäviä. Hän voisi sanoa, että pettämisestä koitui lopulta paljon hyvääkin ja parisuhteemme parani sen myötä (seksi).
Mutta totuus on, että jos ei olisi lapsia ja kaikkia näitä käytännön seikkoja, joita on 15 vuoden liiton ajan yhdessä rakennettu, lähtisin saman tien eikä olisi mitään tarvetta tavata enää ikinä.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 11:35"]
Tulee jotenkin niin kurja olo aina näitä ketjuja lukiessa :(
Olen pettänyt miestäni vuosia sitten, erosimme ja palasimme yhteen. Meillä menee nykyään hyvin (tietyllä tavalla paremmin kuin ennen) ja olemme joutuneet molemmat katsomaan itseämme peiliin.
Mutta aina näitä tekstejä lukiessa, joissa kehoitetaan eroamaan ja sanotaan ettei suhde tule enää toimimaan, iskee epätoivo.
Onko meidänkin suhde tuhoon tuomittu, vaikka hyvin menisikin?
Onko kaikki kuitenkin menetetty?
Tulee niin surullinen olo :(
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 11:33"]
Meillä tuli ero miehen aloitteesta.
Hän kärähti pettämisestä ja juteltiin ja juteltiin ja muuta.Itkin ja kokosin palasia. Koitin sanoa että varovasti mennään eteenpäin päivä kerrallaan. Mutta koska en pystynyt seksiin muutama päivä tämän jälkeen,niin mies totesi että olen tunnekylmä pihtari, että jos ei pillua tipu samaan tahtiin kuin ennen niin hän nostaa kytkintä.
No mies sitten nosti kytkintä. Kavereille ja sukulaisille hän on sanonut eron syyksi että akka oli tunnekylmä pihtaaja joka ei suostunut seksiin. Joopa joo..
Tunnustan kyllä että tunteet kylmeni ja varmasti olisi mennyt kuukausi jos ei toinen ennenkuin olisin pystynyt sekstailemaan sen jälkeen, mutta että vajaa viikko oli rouvalla elpymisaikaa! Oli kuulemma asia jo käsitelty että mitä sitä enää vatvomaan.
[/quote]
mies piti sua vaan patjana. Ehkä parempi että jätti, koska olisit vain satuttanut itseäsi uudelleen. Tuskin se olisi yhteen kertaan tuollaisen miehen kanssa jäänyt. Jostain syystä tunsin samantapaisen tyypin..
parempaa jatkoa elämääsi t. nro 7
Meille kävi niin, että kiinnijäämisen ensijärkytyksessä mä tarrauduin mieheen kiinni kuin iilimato ja olin valmis kaikkeen ja kuvittelin rakastavani enemmäin ku koskaan. Kai mä yritin sillä tavalla selviytyä alkushokista ja yritin leikkiä että mitään ei ollu tapahtunut.
Nyt kun aikaa on kulunut, huomaan olevani vain tyhjä kuori, sielu ja elämänhalu on täysin sammuneet. En tunne oikein mitään miestäni kohtaan, mulle on ihan samantekevää että onko han saman katon alla vai ei. Arki rullaa ihan ok. Olen pikkuhiljaa avannut silmiäni muiden miesten suuntaan ja kun löydän uuden niin lähden saman tien. Ihmetelkööt mies sitten.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 13:30"]
Meille kävi niin, että kiinnijäämisen ensijärkytyksessä mä tarrauduin mieheen kiinni kuin iilimato ja olin valmis kaikkeen ja kuvittelin rakastavani enemmäin ku koskaan. Kai mä yritin sillä tavalla selviytyä alkushokista ja yritin leikkiä että mitään ei ollu tapahtunut.
Nyt kun aikaa on kulunut, huomaan olevani vain tyhjä kuori, sielu ja elämänhalu on täysin sammuneet. En tunne oikein mitään miestäni kohtaan, mulle on ihan samantekevää että onko han saman katon alla vai ei. Arki rullaa ihan ok. Olen pikkuhiljaa avannut silmiäni muiden miesten suuntaan ja kun löydän uuden niin lähden saman tien. Ihmetelkööt mies sitten.
[/quote]
Siis sun pitää löytää uusi mies että voit lähteä? No huh huh.
petyksi tuleminen tuntuu pahalta ja vie itsetunnon vähäksi aikaa.
täytyy kuitenkin yrittää päästä asian yli eikä liiotella tilannetta. ihmisille tapahtuu paljon pahempiakin asioita elämässä ja he selviävät niistä, esimerkiksi läheisen kuolemasta tai vakavasta sairastumisesta. elämää vain se kuitenkin on.
jos et pysty nukkua, pyydä unilääkettä lääkäriltä. mutta älä jää suremaan kotiin vaan jatka elämää ja yritä miettiä muita asioita. tapaa ystäviä ja puhu heidän kanssaan asiasta, se helpottaa.nämä masennukseen sairastuneet ja elämän halunsa pettämisen takia menettäneet ovat poikkeuksia, ei ole syytä ajatella, että koko maailmaa katuu tämän takia.
t. myös petetyksi tullut mutta myös itse pettänyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmeellistä siinä on? Arki rullaa hyvin, mutta mulla ei oo mitään tunteita miestäni kohtaan. Hän ajattelee varmastikin, että meillä menee hyvin ja että luotan taas häneen, kun en kysele menoistaan mitään. Haluan nähdä mieheni ilmeen kun joku päivä sanon että mulla on ollut uus mies jo jonkun aikaa ja muutan kotoa pois että voin nähdä tuleeko siitä suhteesta mitään.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 13:38"]
petyksi tuleminen tuntuu pahalta ja vie itsetunnon vähäksi aikaa.
täytyy kuitenkin yrittää päästä asian yli eikä liiotella tilannetta. ihmisille tapahtuu paljon pahempiakin asioita elämässä ja he selviävät niistä, esimerkiksi läheisen kuolemasta tai vakavasta sairastumisesta. elämää vain se kuitenkin on.
jos et pysty nukkua, pyydä unilääkettä lääkäriltä. mutta älä jää suremaan kotiin vaan jatka elämää ja yritä miettiä muita asioita. tapaa ystäviä ja puhu heidän kanssaan asiasta, se helpottaa.nämä masennukseen sairastuneet ja elämän halunsa pettämisen takia menettäneet ovat poikkeuksia, ei ole syytä ajatella, että koko maailmaa katuu tämän takia.
t. myös petetyksi tullut mutta myös itse pettänyt
[/quote]
Mä olisin selvinnyt siitä osasta, kun mies jäi eka kertaa kiinni pettämisestä. En selvinnyt siitä, että hän, jota olin pitämyt maailman rehellisimpänä ihmisenä, katsoo mua silmiin ja valehtelee, lähettipä mulle huoransa luota pusipusiviestejä. Tämän kaiken paljastuminen rikkoi minut niin, etto vietin teho-osastolla viikonlopun. Omat lapsuudenkokemukset varmasti edesauttoivat sitä että otin miehen pettämisen niin raskaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kadun sitä, ettei erottu, kun mies petti. Pettämisestä (suhteesta) on 14 vuotta aikaa eikä luottamus ole palannut. Luulin joitakin vuosia sitten, että voin unohtaa pettämisen, mutta ei se koskaan unohdu. Olen jo liian vanha rakentamaan mitään uutta, joten yhdessä roikutaan. Ei meillä vaikeaa ole, mutta en voi kyllä sanoa, että rakastaisin miestäni. Jotain kiintymystä ja välttämistä on ja se saa nyt riittää loppuelämäksi.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 13:57"]
Mä kadun sitä, ettei erottu, kun mies petti. Pettämisestä (suhteesta) on 14 vuotta aikaa eikä luottamus ole palannut. Luulin joitakin vuosia sitten, että voin unohtaa pettämisen, mutta ei se koskaan unohdu. Olen jo liian vanha rakentamaan mitään uutta, joten yhdessä roikutaan. Ei meillä vaikeaa ole, mutta en voi kyllä sanoa, että rakastaisin miestäni. Jotain kiintymystä ja välttämistä on ja se saa nyt riittää loppuelämäksi.
[/quote]
Erositteko / olitteko asumuserossa silloin, kun pettäminen tuli julki vai jatkoitteko siitä koko ajan yhdessä ollen ja asuen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 13:57"]
Mä kadun sitä, ettei erottu, kun mies petti. Pettämisestä (suhteesta) on 14 vuotta aikaa eikä luottamus ole palannut. Luulin joitakin vuosia sitten, että voin unohtaa pettämisen, mutta ei se koskaan unohdu. Olen jo liian vanha rakentamaan mitään uutta, joten yhdessä roikutaan. Ei meillä vaikeaa ole, mutta en voi kyllä sanoa, että rakastaisin miestäni. Jotain kiintymystä ja välttämistä on ja se saa nyt riittää loppuelämäksi.
[/quote]
älä luovuta vielä. pyydä maailmankaikkeudelta rakkautta, koska sitä ansaitset. ei elämäsi ole ohi vielä, usko minua.
Mun mies jäi kiinni pettämisestä työkaverin kanssa. Puoli vuotta siinä meni ennen kuin hain eroa. Tiesin, että en kykenisi unohtamaan. Elämäni paras päätös, tästä on viisi vuotta ja mies on edelleen samanlainen suhari. Ja edelleen ruikuttaa takaisin. Eli pistä pellolle se!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 13:43"]
Mitä ihmeellistä siinä on? Arki rullaa hyvin, mutta mulla ei oo mitään tunteita miestäni kohtaan. Hän ajattelee varmastikin, että meillä menee hyvin ja että luotan taas häneen, kun en kysele menoistaan mitään. Haluan nähdä mieheni ilmeen kun joku päivä sanon että mulla on ollut uus mies jo jonkun aikaa ja muutan kotoa pois että voin nähdä tuleeko siitä suhteesta mitään.
[/quote]
No ei kai kukaan halua siirtyä suoraan suhteesta toiseen? Mitä järkeä? Ensin omaa rauhaa ja omat asiat kuntoon kaikki, sitten voi katsella rauhassa uusia kuvioita. Minkä takia pitää edes olla jonkun kanssa jos kattelee samalla toisia? Eiks silloin voi jo laittaa kattilat jakoon? Mä en ymmärrä ihmisiä.
t. eronnut nainen, kolme lasta, ei heti uutta parisuhdetta tosiaankaan, nautin tästä vähän aikaa :-)
Jos haluat lukea jotain positiivisempaakin, niin tässä meidän tilanne. Samassa pisteessä siis olimme, kun itse olet nyt - mies petti työkaverin kanssa ja suhde oli jatkunut jo kohtuullisen kauan. Putosi pohja elämältä totaalisesti! Jos siinä tilanteessa olisi ollut mahdollisuus erota, niin näin olisin varmasti toiminut, mutta velvollisuudentunto lapsia kohtaan piti vielä liittoa koossa ja annoin miehelle mahdollisuuden.
Nyt tuosta on kulunut jo aikaa ja meille menee kivasti. En erityisemmi pidä miehen työmenoista, mutta koitan päästä asiasta yli. Yritän ajatella, ettei elämä ole niin mustavalkoista. Kyllä meillä on rakkautta ja ihana perhe! Kannatti, vaikka aluksi kaikki tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta. Vaikeinta oli varmaan n. 4-5 kk tapahtuneesta - mies pisti heti täysin pisteen suhteelle eli valitsi perheensä. Täysin sinisilmäisesti ei voi mieheen luottaa, mutta tavallaan sopivan tilaisuuden tullen ja oikean henkilön osuessa kohdalle voi se uskollisinkin mies/vaimo pettää. Ikävä kyllä ja toivon, että suhteemme jatkuu tästä uskollisena kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseasiassa mies jätti minut aivan puun takaa 14-vuoden liiton jälkeen. Vasta 2 viikkoa siitä kun oli häipynyt kyseli voiko esitellä uuden tyttöystävän lapsille. Paljastui tosiaan, että miehellä oli ollut suhde jo jonkin aikaa työkaverinsa kanssa.
Olin myöskin aivan palasina ja syytin itseäni. En kuitenkaan missään vaiheessa haikaillut, että meistä tulee enää pariskuntaa vaan hyväksyin tosiasian, että en enää riittänyt miehelle ja siksi hän etsi uutta suhdetta. Erosimme siis saman tien. Minun siniset silmäni katosivat ja sen koommin en ole pystynyt luottamaan keneenkään. Vaikeuttaa myös nykyistä liittoani kun epäilen, että jotain tulee taas puun takaa. Olen kyllä käynyt terapiassakin asian vuoksi ja joudun painsikelemaan asian kanssa melkein koko ajan.
Tsemppiä!!!
mies jäi kiinni 2010 keväällä. Emme ole eronneet, mutta ei se ole vieläkään varma. Pettäminen nosti esille parisuhteemme ongelmat, olemme siitä asti käyneet pariterapiassa.
En luota enää mieheeni kaikissa asioissa, ja hän tietää sen. En usko että luottamusta saa koskaan täysin takaisin. Emme kuitenkaan riitele eikä kotielämämme ole mitään helvettiä, joten terapeuttimmekin ohjeesta emme ole -vielä- eronneet.
Kyllä se sattui aluksi, mutta sitten vähitellen opin olemaan ajattelematta pettämistä. Se on kuitenkin tapahtunut, eikä mikään riiteleminen tai itkeminen sitä poista.
Saattaa olla että eroamme vielä, toisaalta tunteitakin vielä on. Pyrimme elämään tätä hetkeä, suunnitelmia tehdään max 6kk. Lapset eivät tiedä.
Jos ei ole lapsia, kannattaa erota. Et ikinä pääse tuosta yli, ja pysty enää luottamaan mieheesi. Eikä luottamukseen tietysti ole mitään aihettakaan. Jos on lapsia, tilanne on hankala. Pystyttekö edes kaveriliittoon?
Ihan samanlainen tilanne selvisi mulle aikoinaan, nyt tuosta on reilu kolme vuotta. Samaan aikaan oli aika paljon kaikkea muutakin paskaa elämässä.
Mies jäi lopulta kiinni tekstiviestistä, jonka oli unohtanut deletoida. Olin aivan palasina, sain keskivaikean masennuksen ja masennuslääkkeet. Kävimme muutaman kerran terapiassa (miehen halusta), ei siitä juuri apuja ollut, varsinkin kun selvisi että ko. suhde oli jatkunut koko tuonkin ajan. Lopulta se loppui siihen kun uhkasin sille naiselle, että ilmoitan heidän esimiehelleen asiasta.
En luota, en rakasta, enkä usko että tuo tuosta miksikään muuttuu. Yhdessä ollaan lasten takia, ei riidellä (ei myöskään puhuta), ei vietetä juurikaan aikaa yhdessä kahdestaan. Mä menetin tuossa jutussa elämänkumppanini mutta myös ystävän, ja luottamuksen miehiin.
Mua on petetty, ja pääsin siitä aika helposti yli, mutta toisaalta se pettäminen oli yksittäinen kännipano, ei suhde toiseen. Tapaus oli sellainen että mies oli lähtenyt vanhojen opiskelukavereiden kanssa baariin, juoneet kunnon kännit, ja päätynyt vieraan naisen kotiin. Seuraavana päivänä itkien tunnnusti asian, ja minä annoin anteeksi. Toivoin kuitenkin eteti mies enää lähde yksin noin kosteisiin juhliin, kun kerran on käytöksen kontrolli juovuksissa vähän hukassa, ja ei ole enää koskaan tullut humalassa edes kotiin mistään sen jälkeen.
Tuollaista minun olisi aika vaikea sen sijaan sulattaa, että toinen olisi pitänyt selkäni takana ihan pitkäaikaisempaa suhdetta. Ei se fyysinen pettäminen niinkään, vaan se että minusta tuntuisi että tyyppi on erittäin epärehellinen yleisesti, jos pystyy moiseen kaksoiselämään. Minulle rehellisyys ja avoimuus on suhteen a & o, vaikea olisi kuvitella jatkavani sellaisen tyypini kanssa johon ei selvästi voi luottaa. Yksi hairahdus ja sen tunnustaminen heti - ok, ikävää mutta niin voi käydä ja ihminen on erehtyväinen, mutta suunniteltu pitkäaikainen suhde jota salailtu ties kuinka kauan - ei käy...
Meillä oli tilanne se, että mies kärähti maksullisista naisista.
Ei jatkunut liitto, minun oli mahdotonta luottaa enää yhtään. Liitto jatkui paljastumisen jälkeen n. 4 kk, tosin en kertonut miehelle että tiesin, koska meillä oli muitakin ongelmia. Tuo tieto vain vei kaiken pohjan siltä, mitä oli avioliitoksi kutsuttu "niin myötä- kuin vastamäessa". Lähdin viikonlopuksi lasten kanssa mökille ja siellä pää selkiintyi sen verran, että sanotaanko näin: raivo antaa voimaa. Suunnittelin eron tarkkaan. Itsehillintä vaan oli kauhean vaikeeta, onneksi oli hyvä ystävä, ja sisko, jolle puhua ja joka osasi pitää suunsa kiinni.
Olet nyt shokkitilassa. Jos mahdollista, kävisit lääkärissä. Mun piti hakea rauhoittavia, että kestin ne kuukaudet ja sain nukutuksi. Luottamus meni todella miessukukuntaan,
Miettikää miehet kun petätte, millainen mielenterveysvaikutus sillä on siihen petettyyn. Sen kautta se vaikuttaa myös lapsiin. Mutta eihän sitä tietenkään kun se oma napa ja muna on se tärkein...
Ai että kaksi viikkoa, niin piti esitellä uusi lelu lapsille, joilta oli juuri koti särkynyt ja isi muuttunu etäisiksi, aika itsekästä touhua oli exsälläsi, kakkonen! Miten isän suhteet lapsiin on sujuneet sen jälkeen?
Meillä on tapaamiset menneet ok, kunhan ensin saatiin se sopimus aikaiseksi. En antanut lapsia tapaamisiin ennen sitä, miehen uhkailevan käytöksen vuoksi.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 11:35"]
Tulee jotenkin niin kurja olo aina näitä ketjuja lukiessa :(
Olen pettänyt miestäni vuosia sitten, erosimme ja palasimme yhteen. Meillä menee nykyään hyvin (tietyllä tavalla paremmin kuin ennen) ja olemme joutuneet molemmat katsomaan itseämme peiliin.
Mutta aina näitä tekstejä lukiessa, joissa kehoitetaan eroamaan ja sanotaan ettei suhde tule enää toimimaan, iskee epätoivo.
Onko meidänkin suhde tuhoon tuomittu, vaikka hyvin menisikin?
Onko kaikki kuitenkin menetetty?
Tulee niin surullinen olo :(
[/quote]
Ihan varmasti ei ole suhde tuhoon tuomittu. Te olette jo päässeet asiasta yli ja suhde on vain vahvistunut. Teidän pettämisen käsittely on siis onnistunut rakentavasti eikä hajottavasti. Niin voi käydä, jos pettäjä aidosti ymmärtää tehneensä väärin, haluaa parantaa tapansa, ja jos toinen ei erheen takia demonisoi kumppaniaan vaan näkee että hän on erehtyväinen ihminen joka on tehnyt väärin mutta voi lopettaa väärintekemisen. Jokaisessa pitkässä avioliitossa tai suhteessa puolisot törmäävät tavalla tai toisella toisen virheisiin tai epätäydellisyyteen ja ne pitää voida käsitellä, olipa kyse pettämisestä tai muusta.