Lue keskustelun säännöt.
MIten tulla uskovaiseksi?
28.06.2020 |
Olis varmaan vapauttavaa olla aidosti uskossa. Haluisin mielenrauhan. En vaan oikeen pysty ottaa tosissaan noita raamatun juttuja, liian monitulkintaisia ja sekopäisiä. Mut moni asia toimii jos vaan uskoo riittävästi. Jos ei uskois et aurinko nousee seuraavana päivänä ni sängystä nouseminenkin olis vaikeata :)
Kommentit (43)
Ootko miettinyt että olet aidosti uskossa omaan maailmankuvaasi jo nyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ootko miettinyt että olet aidosti uskossa omaan maailmankuvaasi jo nyt?
Hmm.. Se on kuitenkin aika harppaus siirtyä niistä raamatun puolelle. Sellasen sisäisen tunteen kun sais jostain..
Annat elämäsi Jeesukselle ja pyydät syntejäsi anteeksi Hänen sovintoverensä kautta. Näin siirryt (hengellisestä) kuolemasta elämään.
Raamattu on tosiaan aika monitulkintainen. Kannattaa keskittyä Uuteen testamenttiin. Kristilliset kanavat löytyvät sekä radiosta että tv:stä. Hyviä hengellisiä lehtiä on useita, samoin eläviä seurakuntia, joissa voit myös tutustua muihin uskoviin.
Itselläni on enimmäkseen sisäinen rauha, koska pyydän myös päivittäin syntejäni anteeksi, myös niitä, joita en itse huomaa. Jumala on rakkaus ❤. Eli jos kupsahtaisin yhtäkkiä tai milloin vain, niin tiedän pääseväni taivaaseen Jumalan ja Jeesuksen luo. Tämä antaa rohkeutta elää.
Rupeat miettimään jotain muuta kuin abrahamilaisia uskoja. Etsit itsellesi sopivan suuntauksen. Niitähän on vaikka kuinka paljon. Vältä kuitenkin kaikenlaisia kultteja ja epämääräisiä ryhmiä. Et tarvitse mitään seurakuntaa ympärillesi. Äläkä anna rahaa kenellekään...
Vierailija kirjoitti:
Annat elämäsi Jeesukselle ja pyydät syntejäsi anteeksi Hänen sovintoverensä kautta. Näin siirryt (hengellisestä) kuolemasta elämään.
Raamattu on tosiaan aika monitulkintainen. Kannattaa keskittyä Uuteen testamenttiin. Kristilliset kanavat löytyvät sekä radiosta että tv:stä. Hyviä hengellisiä lehtiä on useita, samoin eläviä seurakuntia, joissa voit myös tutustua muihin uskoviin.
Itselläni on enimmäkseen sisäinen rauha, koska pyydän myös päivittäin syntejäni anteeksi, myös niitä, joita en itse huomaa. Jumala on rakkaus ❤. Eli jos kupsahtaisin yhtäkkiä tai milloin vain, niin tiedän pääseväni taivaaseen Jumalan ja Jeesuksen luo. Tämä antaa rohkeutta elää.
Ne sanat täytyy tulla aidosti jos tohon alkaa. Tuntuu tällä hetkellä liian vieraalta. Jotain kanavaa vois ehkä seurata jos löytys sopiva, olis riittävän maanläheistä mun korviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rupeat miettimään jotain muuta kuin abrahamilaisia uskoja. Etsit itsellesi sopivan suuntauksen. Niitähän on vaikka kuinka paljon. Vältä kuitenkin kaikenlaisia kultteja ja epämääräisiä ryhmiä. Et tarvitse mitään seurakuntaa ympärillesi. Äläkä anna rahaa kenellekään...
Meditaatiota tullu harrasteltua jonkin aikaa, sehän ei mikään uskonto ole, mutta kyl se tasottaa ajatuksia melko hyvin. Vaatis varmaan kurinalasempaa toimintaa et pääsis syvempiin kokemuksiin. Joskus pari päivää paastonnu vedellä, sai hyviä fiiliksiä sitä vois ehkä uudelleen testaa. Siihen ei tarvi kyllä välttämättä uskontoja sotkemaan, se tunnetila on itsessään jo niin maaginen.
Joo en kyllä näe itteäni ihan heti lahkolaisena ja kellekkään rahaa antamassa. Olen avoinmielinen mutten naivi, tietysti jokaisella on heikot hetkensä. Mut jehovat ja muut ei vois vähempää kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Rupeat miettimään jotain muuta kuin abrahamilaisia uskoja. Etsit itsellesi sopivan suuntauksen. Niitähän on vaikka kuinka paljon. Vältä kuitenkin kaikenlaisia kultteja ja epämääräisiä ryhmiä. Et tarvitse mitään seurakuntaa ympärillesi. Äläkä anna rahaa kenellekään...
Itse kannatan abrahamilaisista uskoista kristinuskoa, koska se on maailmassa ainoa usko, jossa pelastus on Jumalan l a h j a, jonka Hän itse antaa meille, ei ihmisen oma suoritus tai ansio.
Ja Jumala on luonut ihmisen yhteyteen sekä itsensä että muiden ihmisten kanssa, siksi hyvässä seurakunnassa usko vahvistuu ja kasvaa. On sanonta, että yksi puu sammuu pian.
Tuosta rahajutusta olen samaa mieltä, ei kannata antaa kolikoita enempää, ennenkuin olet vakuuttunut tahon vilpittömyydestä ja rehellisyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko miettinyt että olet aidosti uskossa omaan maailmankuvaasi jo nyt?
Hmm.. Se on kuitenkin aika harppaus siirtyä niistä raamatun puolelle. Sellasen sisäisen tunteen kun sais jostain..
Mieti että mihin uskot nyt, ja miksi. Minä uskottelin itselleni pitkään, että uskoin omaan maailmankuvaani koska "järki ja todisteet", mutta se ei ollut totta. Minä uskoin siihen pelon vuoksi.
Ei niin että sinä päätyisit samaan johtopäätökseen, mutta siinä on esimerkki.
Ap:llä on selvästi ns. etsikkoaika.
Alat vain jutella (ääneen tai mielessäsi, ei väliä) Jumalalle/Jeesukselle, silleen rennosti ja kotoisasti, mitä mieleen tulee. Voit kertoa, että haluaisit uskoa ja elää Jumalan lapsena, Taivaan perillisenä, mutta et osaa. Pyydä itsellesi uskoa. Jumala kuulee jokaista vilpitöntä anojaa ja vastaa, omalla tavallaan.
Ole herkkänä ja vastaanottavaisena tämän vastauksen suhteen. Se voi tulla yllättävällä tavalla. Mutta kun sen saat, osaat kyllä yhdistää sen pyyntöösi.
Siunausta elämääsi! <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et usko raamattuun, niin et usko. Voit kuitenkin uskoa ja tukeutua Jumalaan.
Ap: Nostaa aivot narikkaan. Siinä kai se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rupeat miettimään jotain muuta kuin abrahamilaisia uskoja. Etsit itsellesi sopivan suuntauksen. Niitähän on vaikka kuinka paljon. Vältä kuitenkin kaikenlaisia kultteja ja epämääräisiä ryhmiä. Et tarvitse mitään seurakuntaa ympärillesi. Äläkä anna rahaa kenellekään...
Meditaatiota tullu harrasteltua jonkin aikaa, sehän ei mikään uskonto ole, mutta kyl se tasottaa ajatuksia melko hyvin. Vaatis varmaan kurinalasempaa toimintaa et pääsis syvempiin kokemuksiin. Joskus pari päivää paastonnu vedellä, sai hyviä fiiliksiä sitä vois ehkä uudelleen testaa. Siihen ei tarvi kyllä välttämättä uskontoja sotkemaan, se tunnetila on itsessään jo niin maaginen.
Joo en kyllä näe itteäni ihan heti lahkolaisena ja kellekkään rahaa antamassa. Olen avoinmielinen mutten naivi, tietysti jokaisella on heikot hetkensä. Mut jehovat ja muut ei vois vähempää kiinnostaa.
Uskonto ei tosiaan ole mitenkään pakollinen, jos henkisyyttä kaipaa. Meditaatio on tosi hyväksi ihan kaikille, ja aluksi jo 10 minuuttiakin päivässä riittää.
Lisäksi jos kaipaa elämään syvyyttä ja on avoin sille, että on olemassa muutakin kuin materiaa, niin oman maun mukaan voisi ruveta harjoittelemaan vaikka astraaliaprojektiota tai manifestointia esim. sigilien avulla.
Mielestäni ns. kaaospakanallisuus on sellainen, joka voisi toimia monella, joka ei noita abrahamilaisia juttuja tunne omakseen. Siinäkään ei välttämättä tarvitse palvoa mitään jumalaa tai jumalia, vaan voi pelata ihan vain arkkityyppien kanssa. Eikä siihen kuulu helvetin pelko tai pelastuksen odottaminen ulkopuolelta. Vapauttavaa.
Älä seuraa uskontoja, vaan opettajaa, mestaria. Seurakunnat ja uskonnot ovat syntyneet valaistuneiden opettajien jalan jälkiin.
Ei ole väliä ketä mestaria seuraat, voit jopa vaihtaa häntä jos siltä tuntuu, sillä jokainen todellinen mestari opettaa samasta lähteestä, kukin eri sanoin.
Etsi ja hylkää, on oikea tapa toisille, ehkä sinullekkin.
Askel askeleelta lähestyt lähdettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annat elämäsi Jeesukselle ja pyydät syntejäsi anteeksi Hänen sovintoverensä kautta. Näin siirryt (hengellisestä) kuolemasta elämään.
Raamattu on tosiaan aika monitulkintainen. Kannattaa keskittyä Uuteen testamenttiin. Kristilliset kanavat löytyvät sekä radiosta että tv:stä. Hyviä hengellisiä lehtiä on useita, samoin eläviä seurakuntia, joissa voit myös tutustua muihin uskoviin.
Itselläni on enimmäkseen sisäinen rauha, koska pyydän myös päivittäin syntejäni anteeksi, myös niitä, joita en itse huomaa. Jumala on rakkaus ❤. Eli jos kupsahtaisin yhtäkkiä tai milloin vain, niin tiedän pääseväni taivaaseen Jumalan ja Jeesuksen luo. Tämä antaa rohkeutta elää.
Ne sanat täytyy tulla aidosti jos tohon alkaa. Tuntuu tällä hetkellä liian vieraalta. Jotain kanavaa vois ehkä seurata jos löytys sopiva, olis riittävän maanläheistä mun korviin.
Tietysti kannattaa edetä omaan tahtiin, tutkia, mistä on kyse. Otsikossasi oli tuo kysymys "Miten tulla uskovaiseksi", joten siihen vastailin :). Onpa ihanaa, että mietit näitä hengellisiä asioita! Monen vuoden kokemuksella voin sanoa, että uskossa oleminen on parasta! Välillä kyyneleitäkin, mutta rakastava Jumala on mahtava!
Ei kai sitä voi pelkästä halusta uskoa Jumalaan? Eikös se olisi aika typerää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rupeat miettimään jotain muuta kuin abrahamilaisia uskoja. Etsit itsellesi sopivan suuntauksen. Niitähän on vaikka kuinka paljon. Vältä kuitenkin kaikenlaisia kultteja ja epämääräisiä ryhmiä. Et tarvitse mitään seurakuntaa ympärillesi. Äläkä anna rahaa kenellekään...
Itse kannatan abrahamilaisista uskoista kristinuskoa, koska se on maailmassa ainoa usko, jossa pelastus on Jumalan l a h j a, jonka Hän itse antaa meille, ei ihmisen oma suoritus tai ansio.
Ja Jumala on luonut ihmisen yhteyteen sekä itsensä että muiden ihmisten kanssa, siksi hyvässä seurakunnassa usko vahvistuu ja kasvaa. On sanonta, että yksi puu sammuu pian.
Tuosta rahajutusta olen samaa mieltä, ei kannata antaa kolikoita enempää, ennenkuin olet vakuuttunut tahon vilpittömyydestä ja rehellisyydestä.
Pakanauskonnoissa ei odoteta mitään pelastusta, koska sellaista ei tarvita. Ei ole mitään tulimerta, jonne YHVH/Jaldabaoth heittää epäuskovat kitumaan ikuisiksi ajoiksi.
Ihmisessä itsessään on valtava voima, jonka mm. kristinusko on halunnut tukahduttaa. Ihminen itse vaikuttaa siihen, mitä elämästä tulee, ja ihminen voi ihan itse olla yhteydessä jumaliin halutessaan. Siihen ei tarvita mitään pappia välikädeksi.
Vierailija kirjoitti:
Annat elämäsi Jeesukselle ja pyydät syntejäsi anteeksi Hänen sovintoverensä kautta. Näin siirryt (hengellisestä) kuolemasta elämään.
Raamattu on tosiaan aika monitulkintainen. Kannattaa keskittyä Uuteen testamenttiin. Kristilliset kanavat löytyvät sekä radiosta että tv:stä. Hyviä hengellisiä lehtiä on useita, samoin eläviä seurakuntia, joissa voit myös tutustua muihin uskoviin.
Itselläni on enimmäkseen sisäinen rauha, koska pyydän myös päivittäin syntejäni anteeksi, myös niitä, joita en itse huomaa. Jumala on rakkaus ❤. Eli jos kupsahtaisin yhtäkkiä tai milloin vain, niin tiedän pääseväni taivaaseen Jumalan ja Jeesuksen luo. Tämä antaa rohkeutta elää.
Eiköhän se ole jokaisella meistä sama päätepysäkki. Olisi aika itsekästä muuta ajatella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rupeat miettimään jotain muuta kuin abrahamilaisia uskoja. Etsit itsellesi sopivan suuntauksen. Niitähän on vaikka kuinka paljon. Vältä kuitenkin kaikenlaisia kultteja ja epämääräisiä ryhmiä. Et tarvitse mitään seurakuntaa ympärillesi. Äläkä anna rahaa kenellekään...
Meditaatiota tullu harrasteltua jonkin aikaa, sehän ei mikään uskonto ole, mutta kyl se tasottaa ajatuksia melko hyvin. Vaatis varmaan kurinalasempaa toimintaa et pääsis syvempiin kokemuksiin. Joskus pari päivää paastonnu vedellä, sai hyviä fiiliksiä sitä vois ehkä uudelleen testaa. Siihen ei tarvi kyllä välttämättä uskontoja sotkemaan, se tunnetila on itsessään jo niin maaginen.
Joo en kyllä näe itteäni ihan heti lahkolaisena ja kellekkään rahaa antamassa. Olen avoinmielinen mutten naivi, tietysti jokaisella on heikot hetkensä. Mut jehovat ja muut ei vois vähempää kiinnostaa.
Uskonto ei tosiaan ole mitenkään pakollinen, jos henkisyyttä kaipaa. Meditaatio on tosi hyväksi ihan kaikille, ja aluksi jo 10 minuuttiakin päivässä riittää.
Lisäksi jos kaipaa elämään syvyyttä ja on avoin sille, että on olemassa muutakin kuin materiaa, niin oman maun mukaan voisi ruveta harjoittelemaan vaikka astraaliaprojektiota tai manifestointia esim. sigilien avulla.
Mielestäni ns. kaaospakanallisuus on sellainen, joka voisi toimia monella, joka ei noita abrahamilaisia juttuja tunne omakseen. Siinäkään ei välttämättä tarvitse palvoa mitään jumalaa tai jumalia, vaan voi pelata ihan vain arkkityyppien kanssa. Eikä siihen kuulu helvetin pelko tai pelastuksen odottaminen ulkopuolelta. Vapauttavaa.
Rukous on kristillistä meditaatiota ja sillä on samat, positiiviset vaikutukset aivoihin.
Kunnioitan kaikkien näkemyksiä mutta itse koen tärkeänä, että rukouksen/meditaation kohteena on Persoona, Jumala, ei tyhjyys. Tyhjiötä ei yleensä esiinny eli sieltä tyhjyydestä voi löytyä myös negatiivista vaikutusta, minkä vuoksi kristittynä suhtaudun siihen varauksella.
Nykyään länsimaissa tämä yleishengellisyys on muodikkaampaa kuin klassinen kristinusko. Näin itsekin ajattelin aikoinani mutta sitten mieli muuttui, onneksi!
Rankkojen kokemusten myllyttämänä olen ajatellut, että usko liittyy omatuntoon. Ihminen jolla on omatunto ei vahingoita muita tahallaan, katuu vääriä tekojaan ja pyrkii hyvään. Vastakohtana esim narsistien tie, kohti pahaa vailla omatuntoa.
Toki narsisti ja muut voi esittää uskoa, koska kilttien uskovaisten kiusaaminen on pahalle helppoa. Eli ulkoiset puitteet ei ole se juttu, miten lujaa veisaat tai todistat. Vaan se sisin, hiljaisuus. Omatunto.
Etsivä löytää.