Sinä, joka olet katkaissut välit vanhempiisi!
Kerro tarinasi. Miksi ja miten katkaisit välit? Oliko se helppoa? Oletko katunut päätöstä? Oletko yhteydessä muuhun sukuun, miten he ovat suhtautuneet? Mitä sinulle kuuluu nyt?
Kommentit (19)
Äitini oli narsisti. Reilu 30v tämän vihdoin tajusin ja kaikessa hiljaisuudessa muutin toiselle paikkakunnalle enkä enää vastannut yhteydenottoihin. Muu suku meni siinä samalla, koska ulospäin äitini on varsin mukava = päätöstäni ei ymmärretty.
Muutin kotoa pois 17v. Mummon luo. Äitiäni kiinnosti juominen ja miehet. Hänellä on narsistisia piirteitä. Isä lähti, kun olin 1v uuden naisen matkaan. Ja perusti uuden perheen. Ei tavannut minua. En ole katunut välien katkasua. Oli se helppoa, kun loppu turha stressi. Nyt minulle kuuluu hyvää. Minulla on itsellä 3 aikuista lasta. Ja minulla on heidän kanssa tosi hyvät välit.
Muutin kavereiden avustuksella opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Vanhemmille valehtelin osoitteen enkä vastannut soittoihin. Nyt menee hyvin enkä ole katunut, minulla on ihana puoliso ja esikoinen syntyy muutaman kuukauden päästä. Toivon olevani parempi äiti kuin omani oli
Olin AINA väärässä. Lopulta kyllästyin, ilmoitin asian tyynenrauhallisesti ääneen ja lähdin pois. Eivät heti uskoneet, palasivat asiaan monta kertaa, mutta lopulta luovuttivat. Elämä on ihanaa, kun on ihania ihmisiä ympärillä.
Katkaisin ja 10vuotta myöhemmin törmäsin heihin sattumalta. Sen jälkeen ollaan nähty pari kertaa vuodessa. En edelleenkään rentoudu heidän seurassaan, vaikka yrittävät koko ajan olla minulle mielin.
Väkivalta ja viina sai minut muuttamaan pois 16vuotiaana. Ei oo tullut ikävä
Lahdin AuPairiksi ulkomaille, tapasin miehen ja jain tanne. En vain enaa palannut Suomeen. Vanhempani eivat olleet vakivaltaisia tai juoppoja, valit vain olivat viileat.
Katkaisin välit narsisti-äitiini n 45-vuotiaana, en vain jaksanut sitä jatkuvaa haukkumista ja manipulointia enää. Isäni on äidin ylilojaali sylikoira, joten hän ei pidä juurikaan yhteyttä. En ole katunut sekuntiakaan. On rajua, että vaikka luulin käsitelleeni terapiassa n 30v nämä asiat niin nyt kun en enää ole äidin kanssa tekemisissä mieleen nousee "takaumia" lapsuudesta ja nuoruudesta. Sukujuhlissa kykenen olemaan samoissa tiloissa ja lasteni juhliin kutsun, koska pystyy olemaan niissä nykyään asiallisesti. Mitään muuta kontaktia ei ole enää tulossa. Jos äiti ei rakasta lastaan niin mitään sidettä tai suhdetta ei synny, joten mitä kaipaisin?
Lapsuudesta ei ole kuin huonoja muistoja. Toki kai siellä niitä hyviäkin hetkiä oli, mutta ei muistu mieleen. Välien poikki pistäminen oli vapauttavaa
Katkaisin välit appivanhempiin koska selvisi että olivat antaneet huomattavia summia toisen lapsensa taloprojektiin.
Välillä mietin että olisi ollut kivaa, jos olisi hyvät, lämpivät ja läheiset välit vanhempiin ja veljiin. Olen kateellinen teille, joilla on.
Vierailija kirjoitti:
Katkaisin välit appivanhempiin koska selvisi että olivat antaneet huomattavia summia toisen lapsensa taloprojektiin.
Mites puolisosi teki?
Itselläni on hyvät välit vanhempiini.
Kouluaikoina minua kutsuttiin sairaaksi ihmiseksi, kun asuin vanhempieni luona ja töissäkin sama juttu. 21 vuotiaana lähdin omille teilleni. Onko toiset katkeria minulle vai onko ton ikäisenä sairasta asua vanhempiensa luona?
:(
Äidin jatkuva sotkeutuminen asioihini alkoi ärsyttää, niin otin etäisyyttä, lakkasin soittamasta takaisin. Äkkiä oli kulunut vuosi, jonka aikana en ollut puhunut vanhemmilleni, sitten toinen. Aika helposti se kävi.
Vierailija kirjoitti:
Katkaisin välit appivanhempiin koska selvisi että olivat antaneet huomattavia summia toisen lapsensa taloprojektiin.
Oliko teilläkin taloprojekti?
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on hyvät välit vanhempiini.
Kouluaikoina minua kutsuttiin sairaaksi ihmiseksi, kun asuin vanhempieni luona ja töissäkin sama juttu. 21 vuotiaana lähdin omille teilleni. Onko toiset katkeria minulle vai onko ton ikäisenä sairasta asua vanhempiensa luona?
:(
En näe ongelmana asua tuon ikäisenä kotona. Itse en olisi kyennyt, mutta hienoa jos teillä oli hyvät välit
Muutin kotoa pois vanhempien loman aikana. Huoneeni lattialle jätin kirjeen, ettei tarvi poliiseja soittaa perään. Estin vanhempien ja sisarusten numerot, sukulaisille en vain enää vastannut. Nykyään menee hyvin. Ei tarvitse enää pelätä väkivaltaa ja manipulointia. Silti nuorena oli välillä hankalaa, ei ollut ketään keltä kysyä neuvoa, muutossa opin monta asiaa kantapään kautta