Vauva ystävän kanssa?
Meillä on puolisoni kanssa tilanne, ettei mieheni voi saada biologisia lapsia. Itselläni kova vauvakuume ja suru lapsettomuudesta. Olemme keskustelleet mieheni kanssa lahjoitetuista sukusoluista, mutta emme kylläkään ystävän sukusoluilla lapsen hankkimisesta. Ystävä olisi vain luovuttaja, ei siis velvoitteita tms lasta kohtaan. Ystävän toimiessa luovuttajana on taas siinä mielessä etuja, että esimerkiksi tietää luovuttajasta enemmän kuin mitä lapsettomuusklinikat kertovat ja minulla on kyllä joitain syitä miksi en haluaisi kovin mielellään tuntemattoman luovuttajan soluja. Olen lukenut juttuja ystävän kanssa lapsen hankkimisesta, mutta eipä niistä paremmin ole kirjallista tietoa.
Onko tämmöinen tilanne aivan tuhoon tuomittu? Onko jollain teistä kokemusta tällaisesta, edes joissain määrin? Olen miettinyt asiaa toistaiseksi vain päässäni enkä ole vielä uskaltanut ottaa asiaa puheeksi kummankaan kanssa sen syvemmin. Kaipailisin ensin esimerkiksi huomioita mikä voisi mennä pieleen? Miten asia kannattaisi hoitaa jos kaikki siihen suostuvat (sopimusta jotenkin ristiriitatilanteiden varalta)? Jos jollain on kokemusta, tietääko kukaan ulkopuolinen lapsen taustasta? Olisiko parasta vaan unohtaa toiveet lapsista ja tyytyä kohtaloonsa, vai vaihtaa miestä? Mieheni on ehdottanut sitäkin lapsettomuusdiagnoosinsa jälkeen.
Kommentit (13)
Komppaus edelliseen en tosin tiedä niistä sopimuksista sitten että saako ne esimerkiks oikeusteitse kumottua jos muuttaakin mielensä ja haluaa ryhtyä isukiksi
Älä nyt sitä miestä ainakaan jätä jos on hyvä sellainen. Eiköhän teille varmasti löydy joku ratkaisu pulmaan
No ihan oma syy jos ei mene vasektomiaan.
Voisi edes pitää ne housut jalassa.
Mitä sitä mieheltä kyselemään. Annat pesää ystävälle ja sen jälkeen praise the lord! Neitseellinen sikiäminen. Problem solved.
Martti Luttinen, Pargas
Ystävämies voi vaatia isyyden selvittämistä ja hänestä tulee silloin lapsen isä myös paperilla. Ei ole mitään järkeä. Miksi ette käytä luovutettuja siittiöiden klinikalla, jolloin miehestäsi tulee lapsen isä ihan virallisesti eikä luovuttaja voi vaatia mitään?
Etkö ole ollenkaan huomioinut sitä, että ystävä luultavasti haluaa osallistua lapsen elämään tai haluaa isän oikeudet?
Haluaisitko itse katsella biologisen lapsesi elämää vierestä vailla mitään oikeuksia? Luuletko, että ystäväsi olisi tästä innoissaan?
Voisi ajatella, että puolisosi olisi helpompi kokea itsensä lapsen isäksi, jos biologinen isä olisi joku tuntematon, eikä ystäväsi.
Jos itse olisin tossa tilanteessa niin homma kaatuisi varmaan siihen pelkoon että tämä luovuttaja ystävä alkaisi vaatimaan jotain lapsen syntymän jälkeen. Siksi ehkä päätyisin tuntemattomaan vaihtoehtoon.