Selittäkääpä minulle tämä koronakaavio Ylen sivuilla

Korjaus ylle: siis joitakin kymmeniä koronavirustartuntoja 7 edellisen päivän aikana PER PÄIVÄ.

Siinä on oltava virheellinen päivämäärä, eihän Suomessa ollut vielä tammikuussa tartuntoja.

Vierailija kirjoitti:

Siinä on oltava virheellinen päivämäärä, eihän Suomessa ollut vielä tammikuussa tartuntoja.

Tämä selittäisi osan kaavion omituisuudesta. Mutta edelleen hämäästyttää, että onko todellakin valittu joku sellainen päivä, että kaikissa vertailun maissa on ollut sama määrä tartuntoja, vai onko tehty jokin skaalaus.

Periaatteessa oltaisiin voitu valita joku sellainen päivä, ettei tartuntoja ole vielä missään (esim. juuri se 31.1.), mutta sitten ihmettyttää, että mitä vasemman reunan asteikko kuvaa ja miten nykytilanteessa Suomessa voi olla tartuntoja tätä lähtötilannetta vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä on oltava virheellinen päivämäärä, eihän Suomessa ollut vielä tammikuussa tartuntoja.

Tämä selittäisi osan kaavion omituisuudesta. Mutta edelleen hämäästyttää, että onko todellakin valittu joku sellainen päivä, että kaikissa vertailun maissa on ollut sama määrä tartuntoja, vai onko tehty jokin skaalaus.

Periaatteessa oltaisiin voitu valita joku sellainen päivä, ettei tartuntoja ole vielä missään (esim. juuri se 31.1.), mutta sitten ihmettyttää, että mitä vasemman reunan asteikko kuvaa ja miten nykytilanteessa Suomessa voi olla tartuntoja tätä lähtötilannetta vähemmän.

Näköjään on valittu päivä, jolloin olisi 50 tapausta ollut kaikissa verrokkimaissa. Helpompi seurata tilannetta, kun kaikilla sama lähtökohta.

Tuossa kuvassa on oleellista käyrän suunta. Logaritminen asteikko tasaa visuaalisesti luonteensa mukaisesti sitä suhdetta väkimäärään.

Sieltä ei kannata katsoa absoluuttisia tartuntamääriä vaan sitä, missä vaiheessa käyrä alkaa, tai ei ala, laskemaan.

Kannattaa muistaa että testaaminen on lisääntynyt, joten löydöksetkin tietysti voivat kasvaa pelkästään siksi.

On myös maita, joissa testejä tehdään eri kriteereillä, kuten vasta-aineet/oireet ja testauskriteerejä ja testimenetelmiä on vaihdettu lennosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä on oltava virheellinen päivämäärä, eihän Suomessa ollut vielä tammikuussa tartuntoja.

Tämä selittäisi osan kaavion omituisuudesta. Mutta edelleen hämäästyttää, että onko todellakin valittu joku sellainen päivä, että kaikissa vertailun maissa on ollut sama määrä tartuntoja, vai onko tehty jokin skaalaus.

Periaatteessa oltaisiin voitu valita joku sellainen päivä, ettei tartuntoja ole vielä missään (esim. juuri se 31.1.), mutta sitten ihmettyttää, että mitä vasemman reunan asteikko kuvaa ja miten nykytilanteessa Suomessa voi olla tartuntoja tätä lähtötilannetta vähemmän.

Näköjään on valittu päivä, jolloin olisi 50 tapausta ollut kaikissa verrokkimaissa. Helpompi seurata tilannetta, kun kaikilla sama lähtökohta.

Tämä tosiaan tuntuisi järkeenkäyvältä selitykseltä. Kiitos. Kerrotaanko tätä jossain tuossa jutussa?

Kun katson saman sivun alempaa käppyrää, päättyy joidenkin maanosien käyrä jopa 60 päivää ennen Aasian käyrää, mikä olisi loogista juuri noin, jos lähtöpäivä on valittu tapausmäärien perusteella.

Vielä se että kyse on seitsemän päivän liukuvasta keskiarvosta, jolla tasoitetaan satunnaisuutta. Silloin alku voi olla tilanteessa jolloin ei ole ollut yhtään havaintoa, jos sitten muutaman päivän päästä niitä on useampi.

/5

Vierailija kirjoitti:

Tuossa kuvassa on oleellista käyrän suunta. Logaritminen asteikko tasaa visuaalisesti luonteensa mukaisesti sitä suhdetta väkimäärään.

Sieltä ei kannata katsoa absoluuttisia tartuntamääriä vaan sitä, missä vaiheessa käyrä alkaa, tai ei ala, laskemaan.

Kannattaa muistaa että testaaminen on lisääntynyt, joten löydöksetkin tietysti voivat kasvaa pelkästään siksi.

On myös maita, joissa testejä tehdään eri kriteereillä, kuten vasta-aineet/oireet ja testauskriteerejä ja testimenetelmiä on vaihdettu lennosta.

Mutta täytyisihän lukujen silti täsmätä todellisuuteen. Ei ole mitään hyöyä katsoa käyrän suuntaa, jos pohjaluvut ovat huuhaata, mikä oli ensimmäinen ajatukseni, kun aloin tuota kuvaa pohtimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vielä se että kyse on seitsemän päivän liukuvasta keskiarvosta, jolla tasoitetaan satunnaisuutta. Silloin alku voi olla tilanteessa jolloin ei ole ollut yhtään havaintoa, jos sitten muutaman päivän päästä niitä on useampi.

/5

Eihän tuossa olisi senkään vertaa järkeä, jos alku olisi tilanteessa, jolloin ei ollut yhtään tartuntoja, koska silloin Suomessa olisi tartuntoja nyt vähemmän kuin silloin, kun niitä ei ollut yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa kuvassa on oleellista käyrän suunta. Logaritminen asteikko tasaa visuaalisesti luonteensa mukaisesti sitä suhdetta väkimäärään.

Sieltä ei kannata katsoa absoluuttisia tartuntamääriä vaan sitä, missä vaiheessa käyrä alkaa, tai ei ala, laskemaan.

Kannattaa muistaa että testaaminen on lisääntynyt, joten löydöksetkin tietysti voivat kasvaa pelkästään siksi.

On myös maita, joissa testejä tehdään eri kriteereillä, kuten vasta-aineet/oireet ja testauskriteerejä ja testimenetelmiä on vaihdettu lennosta.

Mutta täytyisihän lukujen silti täsmätä todellisuuteen. Ei ole mitään hyöyä katsoa käyrän suuntaa, jos pohjaluvut ovat huuhaata, mikä oli ensimmäinen ajatukseni, kun aloin tuota kuvaa pohtimaan.

Käyrä täsmää todellisuuteen. Kunkin maan osalta käyrän alkupiste on noin 30 tartunnan kohdalla (7 vrk liukuva keskiarvo) ja päivämäärä vaihtelee. Suomen osalta 7 vuorokauden liukuva keskiarvo oli 11.3. 25 kpl ja 12.3. 45 kpl, joten Suomen osalta laskenta alkaa siitä ja etenee yhden kalenteripäivän kerrallaan. Siksi myös Suomen käyrä on lyhyempi kuin monella muulla maalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa kuvassa on oleellista käyrän suunta. Logaritminen asteikko tasaa visuaalisesti luonteensa mukaisesti sitä suhdetta väkimäärään.

Sieltä ei kannata katsoa absoluuttisia tartuntamääriä vaan sitä, missä vaiheessa käyrä alkaa, tai ei ala, laskemaan.

Kannattaa muistaa että testaaminen on lisääntynyt, joten löydöksetkin tietysti voivat kasvaa pelkästään siksi.

On myös maita, joissa testejä tehdään eri kriteereillä, kuten vasta-aineet/oireet ja testauskriteerejä ja testimenetelmiä on vaihdettu lennosta.

Mutta täytyisihän lukujen silti täsmätä todellisuuteen. Ei ole mitään hyöyä katsoa käyrän suuntaa, jos pohjaluvut ovat huuhaata, mikä oli ensimmäinen ajatukseni, kun aloin tuota kuvaa pohtimaan.

Käyrä täsmää todellisuuteen. Kunkin maan osalta käyrän alkupiste on noin 30 tartunnan kohdalla (7 vrk liukuva keskiarvo) ja päivämäärä vaihtelee. Suomen osalta 7 vuorokauden liukuva keskiarvo oli 11.3. 25 kpl ja 12.3. 45 kpl, joten Suomen osalta laskenta alkaa siitä ja etenee yhden kalenteripäivän kerrallaan. Siksi myös Suomen käyrä on lyhyempi kuin monella muulla maalla.

Juuri näin, mutta viesti, johon tuo vastaukseni oli, ei ilmeiseti ollut ymmärtänyt käppyrää näin, koska mainitsi mm., että kannattaa katsoa, missä vaiheessa käyrä alkaa laskemaan (miten sen muka voi katsoa, jos käyrän alkamis- tai päättymispäivää ei kerrota, tai alkamispäivän väitetään olevan 31.1.?)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä on oltava virheellinen päivämäärä, eihän Suomessa ollut vielä tammikuussa tartuntoja.

Tämä selittäisi osan kaavion omituisuudesta. Mutta edelleen hämäästyttää, että onko todellakin valittu joku sellainen päivä, että kaikissa vertailun maissa on ollut sama määrä tartuntoja, vai onko tehty jokin skaalaus.

Periaatteessa oltaisiin voitu valita joku sellainen päivä, ettei tartuntoja ole vielä missään (esim. juuri se 31.1.), mutta sitten ihmettyttää, että mitä vasemman reunan asteikko kuvaa ja miten nykytilanteessa Suomessa voi olla tartuntoja tätä lähtötilannetta vähemmän.

Ihmettelet ja hämmästelet mielestäni turhaan. Onhan tuo kaavio outo, mutta niin se saa ollakin, koska ei se ole mikään absoluuttinen tiedefakta vaan ihan vain yhden mediafirman yksi artikkeli eli tehty vain "vähän sinnepäin".

Vaikuttaa siltä että kaavion lähtöpiste on virheellinen. Ei voi mitenkään olla mahdollista että 31.1 jokaisessa maassa oli 50 tartuntaa. Ilmeisesti noin varhain eli 31.1 ei mitään tilastolukemia löytynyt, joten YLE vain lykkäsi siihen 50 tartuntaa saadakseen kaaviolle lähtöpisteen. Eli YLE hieman vääristi sitä kaaviota saadakseen lähtöpisteen aikaiseksi. Toinen vaihtoehto olisi ollut että tuollaista keinotekoista lähtöpistettä ei oltaisi luotu, eli kaaviota ei oltaisi vääristetty vaan kaavio olisi täysin aito, silloin eri maiden viivat lähtisivät liikkeelle eri päivämäärinä. Koska varmaan eri päivämäärinä eri maissa tilastointi alkoi.

Useimmat Ylen ja muiden vastaavien medioiden lukijat varmaan vain lukaisevat jutut nopeasti läpi sen enempiä ihmettelemättä. Ilmeisesti Ylen toimittajat ajattelevat että heille sopii tuollainen vääristetty kaavio. Varmaan toimittajat ovat oikeassa. Nopeasti lukaisijat eivät huomaa kaavion omituisuutta. Nopeasti lukaisijat tykkäävät siitä että kaavio näyttää hyvältä kun viivoilla on selkeä lähtöpiste.

Sinä ap ja minä olemme liian analyyttisia. Pohdimme tälläisiä turhanpäiväisyyksiä. Emme ole käytännön aikaansaavia ihmisiä vaan tieteellisiä hypoteettisia spekuloijia. Meille sopisi aito kaavio paremmin, koska ei kaavion meidän mielestä tarvitse näyttää hyvältä vaan sen on kerrottava tosi-informaatiota. Olemme tylsimyksiä, tahdomme tietää aitoja totuuksia emmekä kaunisteltuja totuuksia.

Monet muutkin jutut tässä koronapandemiassa on "kaunisteltuja totuuksia". Siis miten poliitikot kautta maailman on pandemiasta puhunut, jne.