Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi mies jättää perheensä?
26.06.2020 |
Vuosien avioliitto takana ennen lasten hankintaa, ja nyt molempien kovin odottama lapsi (lapsettomuushoitojen kautta onnistunut) on kolme ja mies jätti meidät. Lasta tavannut lyhyesti muutaman kerran, ei juuri pidä häneen yhteyttä. Siksi sanon, että jätti perheensä eikä vain minut. Ainoa syy minkä sain oli että ei jaksa enää meidän arkea. Yritän nyt kasata tässä elämääni yksinhuoltajana, mutta mietin koko ajan miksi mies jättää perheensä. En varmaan tule siihen häneltä koskaan kunnollista syytä samaan, niin josko täältä palstalta saisi jotain ajatuksia aiheesta.
Kommentit (68)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sivusta seurasin yhden perheen elämää. Suhteen alussa ihmettelin prinsessa ja palvelija-asetelmaa, muutaman kerran puutuin esim. juhlissa ex-rouvan törkeään käytöksen kun leikin varjolla solvasi miestään erittäin rumasti. Sittemmin moista käytöstä ei enää näkynyt, pari meni kihloihin ja naimisiin. Lapsia olisivat halunneet (ainakin rouva) kovasti. Hoidoilla saatiin sitten esikoinen alulle ja sen jälkeen syntyi nopeassa tahdissa pari lasta lisää. Rouva asettui mehiläiskuningattaren rooliin sohvalle imettämään. Mies hoiti työnsä, kodin siivouksen, ruuanlaiton, pyykinpesun ja kahden muun (paitsi sen imetettävän) lapsen hoidon ja kasvatuksen. Tämä siis omin silmin havainnoituna (ei miehen kertomana) sekä rouvan kehuskelun pohjalta tietoon tulleena. Eräänä kauniina päivänä mies sitten lähti toisen naisen matkaan.
Perheen tarinasta alkoi paljastua henkistä ja taloudellista väkivaltaa, jonkin verran fyysistäkin. Rouvan taholta miestä kohtaan. Osan näistä tapahtumista sain selville rouvan itsensä kertomana eikä hän ymmärtänyt tehneensä mitään väärää.
Asioista vielä enemmän keskustellessa kävi ilmi
että mies oli ollut tyytymätön suhteessa jo kauan ennen henkisen väkivallan alkua mutta ”juuttunut” suhteeseen oman elämänsä paineista johtuen. Voimat eivät olleet riittäneet suhteesta irtautumiseen. Kaikki suhteen myöhemmät askeleet (kihloihin meno, naimisiin meno) olivat yrityksiä korjata perustavalla tavalla pielessä olevaa suhdetta. Kun ihmisillä on pitkä yhteinen historia, lähtö on vaikeaa. Ja jos siihen liittyy erilaisia kuormitustekijöitä (häpeä, syyllisyys jne), se on vielä vaikeampaa. Moni ihminen myös toteuttaa normeja sokeasti, sen kummemmin ajattelematta ”koska näin kuuluu tehdä”, ajattelematta sopiiko tämä minulle ollenkaan vai ei. Ajattelee sopeutuvansa, ajattelee että ”kyllä mä tämän kestän”. Ja sitten yhtenä päivänä huomaa että ei kestä enää sekuntiakaan. Ja lähtee.
En tiedä vastaako tämä ap:n kysymykseen mutta on yksi näkökulma siihen miksi näitä äkkilähtöjä tapahtuu.
Olen luonteeltani aivan muuta kuin kotona olemaan pakotettu iskä, kyllä mulla ainakin nakertaa päähän ja lujaa kun ei mitään saa tehä mitä mieli tekisi, vuodesta toiseen, päivästä päivään vain kaikkea mikä ei kiinnosta. En ihmettele ollenkaan jos mies lähtee. Iskäx3 kotona vankina.
Vierailija kirjoitti:
Olen luonteeltani aivan muuta kuin kotona olemaan pakotettu iskä, kyllä mulla ainakin nakertaa päähän ja lujaa kun ei mitään saa tehä mitä mieli tekisi, vuodesta toiseen, päivästä päivään vain kaikkea mikä ei kiinnosta. En ihmettele ollenkaan jos mies lähtee. Iskäx3 kotona vankina.
Mikä sua siellä kotona vankina pitelee? Miksi et voi tehdä niitä asioita joita haluat? Oletko edes yrittänyt puhua vaimosi kanssa asioista vai oletatko vaan että ei onnistu...
Mä just tapailin miestä, jolla oli todella rikkinäinen suhdehistoria. Ja jotenkin alkoi tuntumaan, että on vain Hän ja joko kaikki menee hänen tahtonsa mukaan tai hän ottaa ja lähtee. Oli sitten lapsia tai ei. Että sellainen henkinen kypsyys puuttui kokonaan ja kaiken piti olla kivaa koko ajan. Eikä varmaan lapsiperheessä vakikumppanin kanssa ole 24/7 kivaa :D Ja tää mies oli yli 50 ja tuntui silti, että käytös oli 15 vuotiaan. Just että ongelmat ratkotaan niitä pakenemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on hirveen hyvä kysymys. Syitä taitaa olla lähes yhtä monta kuin lähtijääkin.
Oletko ominut lapsen? Ollut kotona kun lapsi oli pieni? Miehellä ei ole suhdetta lapseen?
Alue: Aihe vapaa
Tuohan on valtavaa petturuutta sinua kohtaan. Todella törkeää käytöstä. Siinä vietiin luottamus pahimman kerran! Jos et tunne suoranaista vihaa, niin olet harvinainen erityistapaus. Tosin ei kaikki todellakaan ala tekemään mitä tahansa, sitä en tarkoita. Mutta että pysyt täysin viilipyttynä? Kyllä se oudolta kuulostaa.