Onko pakko ostaa uurna, kun koira tuhkataan?

Itse säästin ja tuhkasin koirani itse. Tuhkat jäi grillipaikan muiden tuhkien sekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuhkaa tulee vain vähän, joten ihan mikä vain kannellinen kippo käy. Jotkut haluaat vain tehdä koiran tuhkauksesta ison numeron...

Ajatteletko näin myös äidistäsi

Äitini ei ole koira.

Ja isäni tuhkattiin. Uurnaa ei ostettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niinhän se tavallaan on, että eläin voi olla se paras ystävä, jopa ihmisiä parempi ja läheisempi. Mutta sitten kun se kuolee, siitä tulee vain eläin. Se tulisi muistaa.

Olen alussa ottanut uurnat koiristani ja kissoistani, mutta en aio enää ottaa. Ei minulla kuitenkaan ole niille mitään hautapaikkaa vaan uurnia alkaa olla jo hyllyt täynnä. Jatkossa laitan kaikki joukkotuhkaukseen ja olisi pitänyt tehdä niin alusta asti. Mutta kyllähän ne ensimmäisten lemmikkien kuolemat oli niin tuskallisia, että silloin nuorena likkana halusi saada oikean uurnan halattavaksi. Nykyään kuolemaan osaa jo suhtautua järkevämmin ja nauttii joka hetkestä rakkaiden kanssa koska tiedostaa, että hänet voi koska tahansa menettää.

Oikeastiko halailit tuhkauurnaa?

Mikä ihme se nyt on? Itse suukottelin omien rakkaiden koirieni pahviuurnia monta kertaa ennen kuin hautasimme ne.

Vierailija kirjoitti:

Itse säästin ja tuhkasin koirani itse. Tuhkat jäi grillipaikan muiden tuhkien sekaan.

Ja luut?

0/5

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niinhän se tavallaan on, että eläin voi olla se paras ystävä, jopa ihmisiä parempi ja läheisempi. Mutta sitten kun se kuolee, siitä tulee vain eläin. Se tulisi muistaa.

Olen alussa ottanut uurnat koiristani ja kissoistani, mutta en aio enää ottaa. Ei minulla kuitenkaan ole niille mitään hautapaikkaa vaan uurnia alkaa olla jo hyllyt täynnä. Jatkossa laitan kaikki joukkotuhkaukseen ja olisi pitänyt tehdä niin alusta asti. Mutta kyllähän ne ensimmäisten lemmikkien kuolemat oli niin tuskallisia, että silloin nuorena likkana halusi saada oikean uurnan halattavaksi. Nykyään kuolemaan osaa jo suhtautua järkevämmin ja nauttii joka hetkestä rakkaiden kanssa koska tiedostaa, että hänet voi koska tahansa menettää.

Oikeastiko halailit tuhkauurnaa?

Mikä ihme se nyt on? Itse suukottelin omien rakkaiden koirieni pahviuurnia monta kertaa ennen kuin hautasimme ne.

Ei ole todellista!

Ei tarvitse ostaa uurnaa. Yhteistuhkauksessa krematorio hoitaa tuhkat eteenpäin. Itse en ainakaan ole halunnut koirieni tuhkia kotiin. Mitä minä niillä tekisin, maallisilla jäänteillä. Muistot elävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse säästin ja tuhkasin koirani itse. Tuhkat jäi grillipaikan muiden tuhkien sekaan.

Ja luut?

0/5

Heitin läheiseen metsään kun huomasin ettei ne tuhkaannu, ei viitsinyt yleiselle grillipaikalle jättää. Kallon pidin ja se koristelee kirjahyllyä nykyään muistona Remusta.

Meidän kaksi kissaa katosivat reissuillensa, joten luonto on hoitanut niiden hävittämisen. Yksi kissa on lopetettu eläinlääkärissä ja haudattu pihan reunaan metsään. En kuitenkaan muista enää tarkempaa paikkaa ja sillä ei olekaan väliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuhkaa tulee vain vähän, joten ihan mikä vain kannellinen kippo käy. Jotkut haluaat vain tehdä koiran tuhkauksesta ison numeron...

Ajatteletko näin myös äidistäsi

Meillä on ollut kaksi koiraa, kolme kissaa ja jyrsijöitä, mutta oikeasti en näe mitään syytä sijoittaa rahaa jonkun kuolleen eläimen hautaamiseen. Eläin on eläin, aina. Vaikka eläin on rakas, niin se on eläin ja kuollutta ei tarvitse palvoa.

Miksi sitten kuollut äitisi tarvitsisi isommat hautamontut? Se maitokannu käy ihan hyvin. Ei tarvitse palvoa

Ei hän tarvitse edes sitä, vaan hänen toiveensa on isän kanssa sellainen, että hautaa ei tule, vaan tuhkat sirotellaan heidän määrittelemään paikkaan, jota en tiedä vielä.

Kyllä hän tarvitsee jonkin astian. Tuhkaa ei kaadeta sukulaisen taskuun. Perheen vanha maitokannu voi saada uuden käytön. Siihen voi helposti raaputtaa kaikkien siitä siroteltujen suvun jäsenten nimet.

Tuskin niin isoja maitokannuja onkaan, eihän siitä jaksaisi kaataa maitoa. Aikuisesta ihmisestä tulee tuhkaa aika lailla enemmän kuin maitokannun verran. Suosittelen provoilijaa vaihtamaan sinkkiämpäriin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuhkaa tulee vain vähän, joten ihan mikä vain kannellinen kippo käy. Jotkut haluaat vain tehdä koiran tuhkauksesta ison numeron...

Ajatteletko näin myös äidistäsi

Meillä on ollut kaksi koiraa, kolme kissaa ja jyrsijöitä, mutta oikeasti en näe mitään syytä sijoittaa rahaa jonkun kuolleen eläimen hautaamiseen. Eläin on eläin, aina. Vaikka eläin on rakas, niin se on eläin ja kuollutta ei tarvitse palvoa.

Miksi sitten kuollut äitisi tarvitsisi isommat hautamontut? Se maitokannu käy ihan hyvin. Ei tarvitse palvoa

Ei hän tarvitse edes sitä, vaan hänen toiveensa on isän kanssa sellainen, että hautaa ei tule, vaan tuhkat sirotellaan heidän määrittelemään paikkaan, jota en tiedä vielä.

Kyllä hän tarvitsee jonkin astian. Tuhkaa ei kaadeta sukulaisen taskuun. Perheen vanha maitokannu voi saada uuden käytön. Siihen voi helposti raaputtaa kaikkien siitä siroteltujen suvun jäsenten nimet.

Se. Ei hän, vaan se.

Raaputelkaa keskenänne nimiä kannujen kylkiin, hohhoijaa taas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuhkaa tulee vain vähän, joten ihan mikä vain kannellinen kippo käy. Jotkut haluaat vain tehdä koiran tuhkauksesta ison numeron...

Ajatteletko näin myös äidistäsi

Miten äiti tähän liittyy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuhkaa tulee vain vähän, joten ihan mikä vain kannellinen kippo käy. Jotkut haluaat vain tehdä koiran tuhkauksesta ison numeron...

Ajatteletko näin myös äidistäsi

Meillä on ollut kaksi koiraa, kolme kissaa ja jyrsijöitä, mutta oikeasti en näe mitään syytä sijoittaa rahaa jonkun kuolleen eläimen hautaamiseen. Eläin on eläin, aina. Vaikka eläin on rakas, niin se on eläin ja kuollutta ei tarvitse palvoa.

Miksi sitten kuollut äitisi tarvitsisi isommat hautamontut? Se maitokannu käy ihan hyvin. Ei tarvitse palvoa

Ei hän tarvitse edes sitä, vaan hänen toiveensa on isän kanssa sellainen, että hautaa ei tule, vaan tuhkat sirotellaan heidän määrittelemään paikkaan, jota en tiedä vielä.

Kyllä hän tarvitsee jonkin astian. Tuhkaa ei kaadeta sukulaisen taskuun. Perheen vanha maitokannu voi saada uuden käytön. Siihen voi helposti raaputtaa kaikkien siitä siroteltujen suvun jäsenten nimet.

Tuskin niin isoja maitokannuja onkaan, eihän siitä jaksaisi kaataa maitoa. Aikuisesta ihmisestä tulee tuhkaa aika lailla enemmän kuin maitokannun verran. Suosittelen provoilijaa vaihtamaan sinkkiämpäriin.

Höpö höpö. Ei uurnat mitään ämpärin kokoisia ole. Tiedän koska olen kahta aikuisen ihmisen uurnaa kantanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä paljon elämästä vieraantuneita jotka pitävät piskiä ihmisen veroisena.

Arvostan viisasta koiraa typerää ihmistä enemmän. Olen tavannut paljon molempia, vaikken tietääkseni lainaamaani kirjoittajaa.

Näin ajattelee vain ihminen jolla ei ole yhtään tärkeää ihmistä vaan eläimiä jotka inhimillistetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuhkaa tulee vain vähän, joten ihan mikä vain kannellinen kippo käy. Jotkut haluaat vain tehdä koiran tuhkauksesta ison numeron...

Ajatteletko näin myös äidistäsi

Meillä on ollut kaksi koiraa, kolme kissaa ja jyrsijöitä, mutta oikeasti en näe mitään syytä sijoittaa rahaa jonkun kuolleen eläimen hautaamiseen. Eläin on eläin, aina. Vaikka eläin on rakas, niin se on eläin ja kuollutta ei tarvitse palvoa.

Miksi sitten kuollut äitisi tarvitsisi isommat hautamontut? Se maitokannu käy ihan hyvin. Ei tarvitse palvoa

Ei hän tarvitse edes sitä, vaan hänen toiveensa on isän kanssa sellainen, että hautaa ei tule, vaan tuhkat sirotellaan heidän määrittelemään paikkaan, jota en tiedä vielä.

Kyllä hän tarvitsee jonkin astian. Tuhkaa ei kaadeta sukulaisen taskuun. Perheen vanha maitokannu voi saada uuden käytön. Siihen voi helposti raaputtaa kaikkien siitä siroteltujen suvun jäsenten nimet.

Tuskin niin isoja maitokannuja onkaan, eihän siitä jaksaisi kaataa maitoa. Aikuisesta ihmisestä tulee tuhkaa aika lailla enemmän kuin maitokannun verran. Suosittelen provoilijaa vaihtamaan sinkkiämpäriin.

Ihmisestä tulee tuhkaa noin 3-5 litraa ja osa siitä on arkun tuhkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuhkaa tulee vain vähän, joten ihan mikä vain kannellinen kippo käy. Jotkut haluaat vain tehdä koiran tuhkauksesta ison numeron...

Ajatteletko näin myös äidistäsi

Miten äiti tähän liittyy?

Riidanhaastajan pitää tehdä sitä minkä parhaiten osaa, eli haastaa riitaa. Tai yrittää haastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niinhän se tavallaan on, että eläin voi olla se paras ystävä, jopa ihmisiä parempi ja läheisempi. Mutta sitten kun se kuolee, siitä tulee vain eläin. Se tulisi muistaa.

Olen alussa ottanut uurnat koiristani ja kissoistani, mutta en aio enää ottaa. Ei minulla kuitenkaan ole niille mitään hautapaikkaa vaan uurnia alkaa olla jo hyllyt täynnä. Jatkossa laitan kaikki joukkotuhkaukseen ja olisi pitänyt tehdä niin alusta asti. Mutta kyllähän ne ensimmäisten lemmikkien kuolemat oli niin tuskallisia, että silloin nuorena likkana halusi saada oikean uurnan halattavaksi. Nykyään kuolemaan osaa jo suhtautua järkevämmin ja nauttii joka hetkestä rakkaiden kanssa koska tiedostaa, että hänet voi koska tahansa menettää.

Jep, onhan eläimen kanssa sekin juttu, että ihminen päättää sen lopettamisesta. Mullakin menee eläinten kuolemat ihon alle, mutta toisaalta kuitenkin niihin suhtautuu eri tavalla. Esim. kun vuokrahevoseni lopetettiin, itkin joka päivä n. kuukauden ajan, vaikka olin tuntenut hevosen vasta vuoden. Enkä ole mikään teinityttö, vaan keski-ikäinen nainen. Mutta en mä enää sen kuolemaa sure. Osallistuin sen lopetukseenkin, ja siitä on jäänyt ihan hyvät, vaikkakin tosi surulliset muistot.

Itkit joka päivä kuukauden ajan jotain hevosta? Ei ymmärrä ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niinhän se tavallaan on, että eläin voi olla se paras ystävä, jopa ihmisiä parempi ja läheisempi. Mutta sitten kun se kuolee, siitä tulee vain eläin. Se tulisi muistaa.

Olen alussa ottanut uurnat koiristani ja kissoistani, mutta en aio enää ottaa. Ei minulla kuitenkaan ole niille mitään hautapaikkaa vaan uurnia alkaa olla jo hyllyt täynnä. Jatkossa laitan kaikki joukkotuhkaukseen ja olisi pitänyt tehdä niin alusta asti. Mutta kyllähän ne ensimmäisten lemmikkien kuolemat oli niin tuskallisia, että silloin nuorena likkana halusi saada oikean uurnan halattavaksi. Nykyään kuolemaan osaa jo suhtautua järkevämmin ja nauttii joka hetkestä rakkaiden kanssa koska tiedostaa, että hänet voi koska tahansa menettää.

Oikeastiko halailit tuhkauurnaa?

Mikä ihme se nyt on? Itse suukottelin omien rakkaiden koirieni pahviuurnia monta kertaa ennen kuin hautasimme ne.

Saattaa kuulostaa hassulle, mutta minä olen kerännyt kaikkien lemmikkikoirieni tuhkat yhteen pahvilaatikkoon. Juhlapäivinä käyn kieriskelemässä tuhkissa niin että voin kokea juhlahetket yhdessä edesmenneiden rakkaiden lemmikkieni kanssa.

Lisään hyppysellisen koiratuhkaa aamuiseen vihersmoothieeni. Terveellistä ja näin koirani kulkee mukanani koko päivän. Lohduttava ajatus.

Koirani vanheneminen oli kova pala ja hänen kuolemaansa surin jo kuukausia etukäteen.

Otin yhteyttä eläintentäyttäjään. Kun hetki koitti hän täytti mopsini ja nyt hän on olohuoneen sohvalla aina seuranani. Lisäsin hänelle ledivalot silmiksi, niin nyt hänellä on aina iloinen tuikekin silmissään.

Rakkaan mopsin muistolle.

Vierailija kirjoitti:

Lisään hyppysellisen koiratuhkaa aamuiseen vihersmoothieeni. Terveellistä ja näin koirani kulkee mukanani koko päivän. Lohduttava ajatus.

Awww 😍. Ihana yhteenkuuluvuuden tunne tulee varmaan.