Ahdistaa tosi paljon, kun mieleni muuttuu joka ikinen päivä! (ammatinvalinnasta)
En ole edes mikään nuori enää, minulla ei ole mitään työllistävää ammattia ja kun hain viime yhteishaussa AMK:iin ja pääsin, niin en ottanutkaan vastaan opiskelupaikkaa koska se ei enää kiinnostanut. Mieleni saattaa muuttua joka päivä, jopa monta kertaa yhden päivän aikana. Maanantaina saatan haluta hoitajaksi, tiistaina insinööriksi, keskiviikkona siivoojaksi, torstaina ydinfyysikoksi, perjantaina muusikoksi ja niin edelleen.
Pelkään että vajoan loputtomaan työttömyyden kierteeseen kun en vaan osata valita sitä yhtä ja pysyä siinä. Jos haen keväällä, niin hakutulosten julkistuessa ei kiinnostakaan enää. Olen tosi vihainen itselleni kun en saa mitään aikaiseksi tän asian suhteen.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän työvoimatoimiston tulisi kiinnittää huomiota että ihmisiä kyllä kiinnostaa opiskella tai työllistyä mutta joillekin se on tällä tavalla vaikeaa..ammatinvalinta psykologi on ihan ok mutta jotenki se ei kuitenkaan toimi niin että sillä saisi avattua hakijan ajattelua.
Minä olen käynyt ammatinvalintapsykologilla, ja lopputulos oli että rekankuljettaja olisi osuvin ammatti minulle.
Ensinnäkään en omista ajokorttia. Toiseksi Vihaan autoilua ja vastustan sitä. Kolmanneksi, olen erittäin hento naishenkilö.
Sama kokemus siinä mielessä, että nettihän on täynnä juuri niitä ammatinvalintatestejä mitä siellä teetetään. Huhhahhei mikä suojatyöpaikka niilläkin "ammattilaisilla".
Vierailija kirjoitti:
Heh, kuinka moni muu luki, että Ammattivalittajasta?
Samoin. Ihmettelin hetken ja luin uudestaan. :D
Henkilökohtainen avustaja? Työ vaihtelee tosi paljon avunsaajan mukaan, on kaikkea siivouksesta ja hygieniasta ulkomaanmatkoihin ja festareihin.
Koiran kouluttaja tai eläintenhoitaja?
Koirahieroja?
Kosmetologi
Lähihoitaja (töitä on tosi erilaisia laidasta laitaan ja eri linjoja esim. Hammashoitaja, psyk. Hoitaja, lastentarhan puoli jne).
Merkonomi
Eläintenhoitaja
Personal trainer tai vastaava koulutus
Lentoemäntä/stuertti (ei tosin tämänhetkisessä tilanteessa rekrytä ketään ja pohjalla pitää olla lukio tai amistutkinto ennestään)
Parturi-kampaaja
Asuntomyyjä
Autoala
Hotelli- ja ravintola-ala ja kuuluukos siihen matkailualakin?
Siitä sulle vähän vinkkejä :)
Täällä myös samaa vikaa kuin ap:lla, olen N27. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä tämä oikein johtuu. Tosin mulla vaihtelu on laaja-alaisempaa, koskee myös minäkuvaa. Täällä jo mainittu epävakaa ph on kuitenkin omalla kohdallani poissuljettu, en täytä kriteerejä muuten kuin identiteettihäiriön osalta. Onpahan kuitenkin sotkenu elämää melkosesti.
Sama. Minulla on pari tutkintoa ja vakityö joka liittyy toiseen noista, mutta tämäkään ei tunnu yhtään omalta ja inhoan työtäni joka päivä enemmän. Ei ole käytännöllistä talouden tai minkään muunkaan kannalta alkaa opiskella taas jotain ja hyppiä työstä toiseen.
No jos se pohjimmainen ongelma on todella se mielen ailahtelu, niin ehkä se pitäisi ratkaista jotenkin ensin. Jos todella olet pahemman luokan tuuliviiri, niin saatat vain päätyä keskeyttämään useita kouluja, kun aina kiinnostuksesi liukuu muualle.
Vierailija kirjoitti:
Osaisiko joku ehdottaa hyviä ammattikoulualoja ihmisille joka on luonteeltaan ehkä vähän lapsellinen, aivoiltaan laiska, silti kiinnostunut tosi paljon asioista, ei jaksa loputonta sosialisointia, tykkää tehdä käsillä asioita ja nähdä työn tuloksen omilla silmillä. Ei mitään liian raskasta, esim rakennusala on turhan raskasta, muttei myöskään mitään kassalla istumista.
Kuulostat siivoojalta.
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös samaa vikaa kuin ap:lla, olen N27. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä tämä oikein johtuu. Tosin mulla vaihtelu on laaja-alaisempaa, koskee myös minäkuvaa. Täällä jo mainittu epävakaa ph on kuitenkin omalla kohdallani poissuljettu, en täytä kriteerejä muuten kuin identiteettihäiriön osalta. Onpahan kuitenkin sotkenu elämää melkosesti.
Epävakautta on monenlaista.
Mulla yli 40v vaikeutta tehdä mitään isoja siirtoja elämässä. Sama vakiduuni olis mutta jossittelen kroonisesti alanvaihtoa *vähän parempi liksa ja keskiluokkaisempi status". Saattaako silti jäädä kun tuntuu etten saa ehkä edes polkuoöintoja kasaan. Haluaisin vaan niin tyytyä elämääni ja nähdä sen hyvän jo tässäkin, kun tuleva työ olis varmaankin määräaikaista.
Helpottaisi jos työsuhteet olisivat vakituisia varmemmin. Mua ketuttaa ajatus vuoro/pätkätöitä. Nyt on hyvä tylsä mutta melki taattu jatkuvuus. On kai sekin jotain nykyään..
Vierailija kirjoitti:
Kosmetologi
Lähihoitaja (töitä on tosi erilaisia laidasta laitaan ja eri linjoja esim. Hammashoitaja, psyk. Hoitaja, lastentarhan puoli jne).
Merkonomi
Eläintenhoitaja
Personal trainer tai vastaava koulutus
Lentoemäntä/stuertti (ei tosin tämänhetkisessä tilanteessa rekrytä ketään ja pohjalla pitää olla lukio tai amistutkinto ennestään)
Parturi-kampaaja
Asuntomyyjä
Autoala
Hotelli- ja ravintola-ala ja kuuluukos siihen matkailualakin?Siitä sulle vähän vinkkejä :)
Eikö tää ammattien runsaus juuri se ongelma ole?
Olin kateellinen ystävilleni, joille oli ihan selvää jo yläasteella mille alalle lähtevät kouluttautumaan, ja sillä tiellä ovat edelleen. Minä en tiennyt. Mun haaveet poukkoili laidasta laitaan ja yritin vain karsia epärealistisimpia pois. Kahlasin läpi kolme tutkintoa (1 ammatti, 2 AMK) ja viimeisimmän koulutuksen mukaisiin töihin olen jäänyt. Edelleenkin haluaisin kouluttautua lisää ja ikää on jo yli 40 vuotta. Olen myöhemmin perustellut tätä itselleni sillä, että olen vain monipuolinen ja monitaitoinen ihminen, joka ei ole ollenkaan huono asia.
Mä päätän sun puolesta: koodari. Tekijöitä tarvitaan, ja erityisesti full stack-osaajia. Siinä ei riitä jos olet opiskellut it-traddeksi tai maisteriksi, sun pitää elää koodille joka solullasi 24/7/365. Eli vapaa-ajallakin.
Palkkataso alkaa keskimäärin 5000 €/kk ja siitä kasvaa. En käsitä miksen minäkään lähtenyt opiskelemaan vaikkapa it-tradenomiksi ja siinä samalla olisin tehnyt omia projekteja, olen työtön taiteen maisteri graafisen suunnittelun alalta... Päivääkään en ole kyseistä työtä tehnyt vaan pätkähommia siivoojana :D Innostuin koodista vasta kolmikymppisenä, aloin opiskella asioita Codeacademysta ja Youtubesta. Sitten pääsin työkkärin kurssille jonka päätteeksi työllistyin. Nyt tienaan melkein yhtä paljon kuin tk-lääkäri, kovimpaan palkkatasoon on matkaa koska olen ollut alan työpaikassa vasta vuoden. Graafikon taustasta on tosi paljon hyötyä fronttidevaajalle.
Vierailija kirjoitti:
Mä päätän sun puolesta: koodari. Tekijöitä tarvitaan, ja erityisesti full stack-osaajia. Siinä ei riitä jos olet opiskellut it-traddeksi tai maisteriksi, sun pitää elää koodille joka solullasi 24/7/365. Eli vapaa-ajallakin.
Palkkataso alkaa keskimäärin 5000 €/kk ja siitä kasvaa. En käsitä miksen minäkään lähtenyt opiskelemaan vaikkapa it-tradenomiksi ja siinä samalla olisin tehnyt omia projekteja, olen työtön taiteen maisteri graafisen suunnittelun alalta... Päivääkään en ole kyseistä työtä tehnyt vaan pätkähommia siivoojana :D Innostuin koodista vasta kolmikymppisenä, aloin opiskella asioita Codeacademysta ja Youtubesta. Sitten pääsin työkkärin kurssille jonka päätteeksi työllistyin. Nyt tienaan melkein yhtä paljon kuin tk-lääkäri, kovimpaan palkkatasoon on matkaa koska olen ollut alan työpaikassa vasta vuoden. Graafikon taustasta on tosi paljon hyötyä fronttidevaajalle.
Koodaus olisi minulle kyllä ihan hirveää :D. Upeaa että jotkut pystyy siihen, minä en pysty. Matemaattis looginen ajattelu on minulla ihan 0, enkä missään nimessä jaksa istua tietokone ääressä kokonaista työpäivää!
Kuinka realistinen käsitys sinulla on eri ammateista? Entä kuinka hyvin tunnet itsesi? Missä asioissa olet hyvä, entä mitä muita vahvuuksia (esim luonteenpiirteitä) sinulla on?
Joku moitti ammatinvalintapsykologeja, mutta minulle sattui kohdalle hyvä. Hän teetti ammatinvalinta- ja persoonallisuustestit, joita voit tehdä itsekin netissä, mutta juteltiin myös muista ongelmistani, ja hän opasti eteen päin. On myös monenlaisia urasuunnittelukursseja, joissa mietitään, mikä minusta tulee isona, ja siellä myös tehdään testejä. Muutamalla kurssilla on ollut tehtävänä soittaa tai mennä käymään erilaisiin työpaikkoihin, ja kysellä ihmisiltä, millaista heidän työnsä on.
Ihminen on kädellinen otus ja käsillätekeminen on meille jo hyvinvoinnin kannalta tärkeä juttu. On ihan ok haluta tehdä käytännön töitä, täysin yhdentekevää, mitä yhteiskunta odottaa sun urakehtykseltä. Jos vaan saat sovitettua nämä erilliset työt, niin hyvä.