Miksi ihmiset vanhemmiten alkavat kuunnella junttimusiikkia?
Ite oon 39 ja edelleen tykkään kuunnella esim. Ylex ja Radio Nova radiokanavia. Siskokin nuorempana niitä kuunteli, mutta nyt siirtynyt Radio Suomeen, on hieman päälle 30. Mun mielestä viimeksi mainittu kanava iäkkäämpien ihmisten kanava, ainakin vanhempani sitä kuuntelee.
Kommentit (81)
Radio Suomi tietysti paras kanava. Joka ei sitä ymmärrä sen ei kannata pilata toisten päivää.
Olenkohan minä sitten joku 'ikivanhus' kun tykkään 1500-luvun englantilaisista John Dowlandin luuttulauluista vaikkapa Paul O'Detten esittäminä ja muutamia vuosisatoja myöhemmästä Antonin Dvorakin musiikista pidän myös paljon ja monista muistakin hienoista ns. klassisista säveltäjistä ja heidän tuotannostaan.Klassista kitaramusiikkia suorastaan rakastan. Jazziakin kuuntelen toisinaan. Mistään hevistä ja kansainvälisestä euroviisuhumpasta tai ns. pissismusasta sen sijaan en tykännyt nuorempanaKAAN.
Nova on pahinta junttimusiikkia jonkun iskelmäradion rinnalla. Hevi rules.
Vierailija kirjoitti:
Tää on vähän samanlainen ketju kuin se tätiytymisketju. Musiikillinen tätiytyminen on yhdelle iskelmän kuuntelemista, toiselle omaan nuoruuteen, esim. metalliin jämähtämistä, kolmannelle avarakatseisuutta ja sitä, ettei enää välitä, mikä musiikki jonkun mielestä on coolia. Kannatan kolmatta vaihtoehtoa. Radiokanavista puheen ollen, löysin sellaisen kuin Radio Roll. Ei rockia vaan rollia.
Musiikillinen tätiytyminen avarakatseisuutta, sitä, ettei enää välitä, mikä musiikki on jonkun mielestä coolia? Ja jos on rajoittuneemoi, se on sitten nuorekasta? Minusta avarakatseisuus on nuorekasta. Kaikki nuoretkaan eivät ole laumasieluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kuunnellut metallia 80-luvulta lähtien, kun olin nuori ja kuuntelen edelleen. Missään nimessä muhun ei kolahda mitkään iskelmät tai muut niittykukkaset.
50v.
Sä kuuntelet pappamusaa, Metsäkukkia on isopappamusiikkia.
Niin, ymmärsin kai ap.n avauksen väärin, hän toi siinä esiin, miten nuoruudessa kuunneltu musiikki vaihtuu jossakin iässä vanhemman polven musiikkiin, kuten siskolleen oli käynyt.
Buahahaha, ai että... nyt päästi ap hupaisan ikärasistisen aivopierun. Eiköhän se ap pieni mene pikemminkin niin, että nuorilla on isommat sosiaaliset paineet olla "kuten muutkin". Ja nuorethan sillä musiikkitietämyksellään pätevät, en tunne yhtäkään vanhusta, jolle olisi jotenkin sosiaalista etua 40-luvun musiikin kuuntelusta ja painetta kuunnella samaa kuin muut.
Ja mikä tosiaan on "junttia" musiikkia ja miksi ihmeessä sen harrastus alkaisi vasta vanhalla iällä? Noin yleensähän ihmiset pitävät sellaisesta musiikista, jota ovat nuorempanakin kuunnelleet, avarakatseisimmat toki hakevat sen genren piirissä uusiakin artisteja, eivätkä jumita kuuntelemaan pelkästään nuoruutensa musiikkitähtiä.
Minä kuuntelin teinityttönä humppaa ja valssia ja nyt keski-ikäisenä tykkään kaikesta uudesta popista, r&b:stä, rockista ja vaihtoehtomusasta. Youtubesta löytyy vaikka mitä ja minkämaalaista musiikkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kuunnellut metallia 80-luvulta lähtien, kun olin nuori ja kuuntelen edelleen. Missään nimessä muhun ei kolahda mitkään iskelmät tai muut niittykukkaset.
50v.
Sä kuuntelet pappamusaa, Metsäkukkia on isopappamusiikkia.
Niin, ymmärsin kai ap.n avauksen väärin, hän toi siinä esiin, miten nuoruudessa kuunneltu musiikki vaihtuu jossakin iässä vanhemman polven musiikkiin, kuten siskolleen oli käynyt.
Ei, kyllä sä ymmärsir aivan oikein.
Sitä paitsi mistä lähtien viisikymppiset ovat pappaikäpolvea. Hyvä jos omat lapset on saatu kotoa omilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on vähän samanlainen ketju kuin se tätiytymisketju. Musiikillinen tätiytyminen on yhdelle iskelmän kuuntelemista, toiselle omaan nuoruuteen, esim. metalliin jämähtämistä, kolmannelle avarakatseisuutta ja sitä, ettei enää välitä, mikä musiikki jonkun mielestä on coolia. Kannatan kolmatta vaihtoehtoa. Radiokanavista puheen ollen, löysin sellaisen kuin Radio Roll. Ei rockia vaan rollia.
Musiikillinen tätiytyminen avarakatseisuutta, sitä, ettei enää välitä, mikä musiikki on jonkun mielestä coolia? Ja jos on rajoittuneemoi, se on sitten nuorekasta? Minusta avarakatseisuus on nuorekasta. Kaikki nuoretkaan eivät ole laumasieluja.
Noin yleistäen voi kyllä mielestäni sanoa, että nuorille trendien seuraaminen on tärkeämpää. Enkä pidä avarakatseisuutta kovin ikäsidonnaisena asiana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin nuori kasarilla ja kuuntelen edelleen paljon kasarimusaa, Prince on edelleen kova. Olen aina kuunnellut motown-musiikkia ja siitä ammentavaa. Myös country menee. 2000-luvun musiikilla ei ole juuri mitään annettavaa.
Iskelmät taas on sietämättömiä. Kävisin mielelläni Lavis-tunneilla mutta oksu tulee niistä biiseistä. Lattarit menee Bailatinossa kyllä.N51
Et vain tunne 2000-luvun musiikkia, etkä viitsi ottaa selvää. Vanhassa ja tutussa pysyminen on turvallista ja henkisen laiskuuden merkki.
En tiedä kuinka pitkään olet stalkannut mua, mutta jotain siinä on mennyt pieleen. Minulla on 2000-l alussa syntyneet lapset eli olen hyvin selvillä siitä mistä puhun.
Olin aikeissa juuri kirjoittaa samaa, miten meille on tutuksi tullut 2000-luvun musiikki lastemme kautta.
Itsevarmuus. Musapoliisina toimiminen kuuluu epävarmuuden aikaan teini-ikään.
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa, joskus tulevaisuudessa esim. Pyhimyksen ja Sannin musiikki on junttimusiikkia ja milleniaalit perivät boomereiden aseman.
Ja Elastinen on niiiin nevahööd, boomer.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa, joskus tulevaisuudessa esim. Pyhimyksen ja Sannin musiikki on junttimusiikkia ja milleniaalit perivät boomereiden aseman.
Ja Elastinen on niiiin nevahööd, boomer.
Itse olet nuorempien mielestä nolo sitten vähän myöhemmin. Enkä edes ole vielä boomer.
Musiikillinen tätiytyminen avarakatseisuutta, sitä, ettei enää välitä, mikä musiikki on jonkun mielestä coolia? Ja jos on rajoittuneemoi, se on sitten nuorekasta? Minusta avarakatseisuus on nuorekasta. Kaikki nuoretkaan eivät ole laumasieluja.[/quote]
Noin yleistäen voi kyllä mielestäni sanoa, että nuorille trendien seuraaminen on tärkeämpää. Enkä pidä avarakatseisuutta kovin ikäsidonnaisena asiana.[/quote]
Ei se ole ikäsidonnaista, mutta yleensä avarakatseisuus on mielestäni uteliaisuutta asioita kohtaan, ennakkoluulottomuutta, asioita, mitä yleensä liitetään nuoruuteen.
Vierailija kirjoitti:
Musiikillinen tätiytyminen avarakatseisuutta, sitä, ettei enää välitä, mikä musiikki on jonkun mielestä coolia? Ja jos on rajoittuneemoi, se on sitten nuorekasta? Minusta avarakatseisuus on nuorekasta. Kaikki nuoretkaan eivät ole laumasieluja.
Noin yleistäen voi kyllä mielestäni sanoa, että nuorille trendien seuraaminen on tärkeämpää. Enkä pidä avarakatseisuutta kovin ikäsidonnaisena asiana.
Ei se ole ikäsidonnaista, mutta yleensä avarakatseisuus on mielestäni uteliaisuutta asioita kohtaan, ennakkoluulottomuutta, asioita, mitä yleensä liitetään nuoruuteen.Itse ainakin olin nuorena intohimoisen kiinnostunut ja utelias niistä tietyistä musiikinlajeista, joita harrastin, ja vain niistä. Keski-ikäisenä se innostus ehkä on vähäisempää, mutta se ulottuu paljon laajemmalle. En varmaan ole ainoa, jolle on käynyt näin.
On kai melko itsestäänselvääkin, ettei teininuorisolle tehty musiikki juuri puhuttele enää yli 20-vuotiaitaKAAN.
Valtaosa 2000-luvun tuotannosta on uskomatonta *askaa, rap ja hiphop päällimmäisinä. Soittotaitoa tai lauluääntä näiltä autotune-lumihiutaleilta on turha odottaa 😂
En nyt koksi 80 luvun uusromantiikkaa kovin junttimusiikiksi tai tuon ajan ja myöhemmän korkeatasoinen brittipop jota taas eppu podeda osasto voinut taas sietää jotka sitten pitkälti siirtyneet suomipop taajuuksille.
Mä olen teinistä lähtien tykännyt Juice Leskisestä ja Leevi and the Leavingsistä. Ne oli jo mun nuoruudessani vähän pappamusaa, mutta nyt kun keski-ikäisyys lähestyy, ei enää haittaa mitä muut ajattelee, joten uskallan tykätä niistä avoimesti.
Tää on vähän samanlainen ketju kuin se tätiytymisketju. Musiikillinen tätiytyminen on yhdelle iskelmän kuuntelemista, toiselle omaan nuoruuteen, esim. metalliin jämähtämistä, kolmannelle avarakatseisuutta ja sitä, ettei enää välitä, mikä musiikki jonkun mielestä on coolia. Kannatan kolmatta vaihtoehtoa. Radiokanavista puheen ollen, löysin sellaisen kuin Radio Roll. Ei rockia vaan rollia.