Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Äitini loukkaantui tavattomasti kun selvisi että olen myynyt torissa hänen joskus antamiaan tavaroita

Vierailija
24.06.2020 |

Kyseessä oli vanhaa lasitavaraa, maljakkoja yms joita en enää käyttänyt, tai ollut käyttänyt ollenkaan. Lautasia, juomalaseja myös. Kaikki olivat vain kaapin täytteenä olleet vuosia. Ei tullut mieleenkään että olisin jotenkin velvollinen niitä säilyttämään ikuisesti, varsinkin kun itse yleensä antaa sellaista tavaraa mitä itse ei ikinä käytä, sanookin vielä niitä antaessaan että vie sinä kun minä en näitä ikinä tarvitse ja vievät vain tilaa. Kuulemma oli tunnearvoa näillä tavaroilla kun osa oli mummon peruja.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
24.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ne mummon tavarat oli varmaan ajateltu perintöastioiksi. Ehkä olisi ollut hyvä kysellä jos suvussa joku muu olisi ne halunnut. Monilla on tuollaisissa iso muistoarvo.

Vierailija
2/2 |
24.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ne mummon tavarat oli varmaan ajateltu perintöastioiksi. Ehkä olisi ollut hyvä kysellä jos suvussa joku muu olisi ne halunnut. Monilla on tuollaisissa iso muistoarvo.

Kyseessä ei olleet mitkään arvoastiat, ihan perusastioita jostain 70-80-luvulta. Sellaisia joita meillä oli käytössä arkena kun olin lapsi. Ne joilla on oikeasti tunnearvoa ovat erikseen ja niitä ei tietty myydä, isovanhempien häälahja-astiastot yms. Ne kukkakipot yms olivat joskus kirppareilta ostettuja, suomalaista lasia kyllä riihimäkeä yms, mutta ilman tunnearvoa. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla