Lue keskustelun säännöt.
Miten kertoa helposti loukkaantuvalle aikuiselle tyttärelle, että mökkini ei ole hänen omansa?
23.06.2020 |
Tietenkin hän on tervetullut käymään ja olemaankin osan kesälomastaan. Viikko olisi ideaali, mutta nyt hänellä olisi ollut 10 päivän kesäloma, mutta otti palkatonta jotta voi viipyä kaksi viikkoa ja tietysti heinäkuussa. Osan ajasta haluaa olla mökillä yksin.
No, me voidaan väistyä toki vaikka viikoksi, mutta mietin tulevia vuosia. Jos/kun hänellä on jatkossa enemmän lomaa, miten kertoa että muitakin lomasuunnitelmia voisi tehdä, koska mökki on ennen kaikkea meidän? Tytär vetää todella helposti herneen nenään, on ollut sellainen luonteeltaan pienestä asti.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Toinen vanhemmistani kuoli, joten omistan 50% vanhempieni nimissä olleesta kesämökistä. Elossa oleva vanhempi pakottaa minut maksamaan mökin kuluista 50%, mutta en saa käyttää mökkiä koskaan yksin. Siellä on aina elossa oleva vanhempani ja hänen uusi puolisonsa. Sen verran kelpaan sinne, että jotain pitää tehdä, vaikka polttopuita, mutta urakan jälkeen minut ajetaan pois. Kallis on perinnöksi saatu mökin puolikas.
Nyt vaan sanot vanhemmalle, että lunastaa puolikkaasi tai antaa sinun käyttää sitä YKSIN suhteessa maksamaasi summaan. Jos ei käy niin kylmästi lopetat menojen maksun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sano sanaa ei, vaan sanot tietyt päivät milloin sopii ja muut päivät on varattu teille. Oppii, että sinä päätät milloin mökki käytössä tytöllekin.
Ei kannata vältellä sanomasta ei. "Voitte tulla päivinä x-y, muulloin EI sovi. Me olemme mökillä päivinä x-y, mutta emme ole siellä x-y jolloin voit olla rauhassa.
Tuo olisikin helppoa, jos voisi perustella miksei sovi.
Sanot sen saman syyn minkä hänkin sanoo kun haluaa olla siellä yksin.
Jos et koskaan sano, tytär ei koskaan saa tietää että asia on sinulle ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani eivät koskaan väistä vaan ovat koko kesän mökillä. Töitä siellä pitäisi olla heti tekemässä kun menee. Ja ruoat pitää viedä mukana. Ei huvita hirveästi viettää aikaa siellä.
Sama juttu. Vanhempani ovat sitä ikäpolvea että mökillä jatkuvasti on oltava tekemässä jotain töitä. Ruokakin on suunnilleen kasvatettava tai pyydettävä itse, ei kuuloonkaan että tekisi välillä jotain helppoa puolivalmistetta tai vaikka hakisi kaupungista jotain valmista. Kerran ehdotin että ostetaan polttopuut paikalliselta maanviljelijältä sen jokavuotisen järjettömän puusavotan välttämiseksi, ei sopinut.
Ei millään pahalla, mutta kun ehdottelet eri ruoka vaihtoehtoja ja polttopuiden ostamista valmiina, niin oletko halukas osallistumaan kuluihin.
Siskoni on kova esittämään eri vaihtoehtoja, mutta pitää itsestään selvänä vanhempien maksavan kaiken, vaikka molemmat ovat eläkeläisiä ja eläke on tonnin molemmin puolin ja joutuvat sitten pihistämään omasta elämästään.
Olen valmis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toinen vanhemmistani kuoli, joten omistan 50% vanhempieni nimissä olleesta kesämökistä. Elossa oleva vanhempi pakottaa minut maksamaan mökin kuluista 50%, mutta en saa käyttää mökkiä koskaan yksin. Siellä on aina elossa oleva vanhempani ja hänen uusi puolisonsa. Sen verran kelpaan sinne, että jotain pitää tehdä, vaikka polttopuita, mutta urakan jälkeen minut ajetaan pois. Kallis on perinnöksi saatu mökin puolikas.
Tokko tuosta pääset eroon vaikka asianajan avustuksella tai sitten lahjoitat osuutesi pian vaikka "anonyymeille alkoholisteille" yhdistykselle, yhdistykset on kai vapautettu perintöverostakin. Kesämökkejä on tänä päivänä runsaasti tarjolla, omaksi tai vuokralle, minä tekisin täydellisen pesäeron, eihän tuossa ole mitään järkeä.
Ei minunkaan vanhempani mökiltä väistä koskaan, ilmoittavat kyllä joskus jos ovat pois sieltä että saadaan sitten mennä.
Enkä kehtaisi vaatiakaan mökkiä omaan käyttööni, vanhempani ovat sen itse ostaneet, joten jos haluan mökkeillä, ostan itselleni oman mökin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuudenkotini on järven rannalla. Emme käy siellä enää, koska vanhempani teeskentelivät että kiva kun tulette, itse vielä aina kutsuivat. Kuitenkin huomasin kun muutama päivä oli oltu, heidän käytöksestään paistoi että voitte lähteä. No, emme käy kyseisessä paikassa enää. Isä voi nuolla niitä tonttinsa rajoja siellä itsekseen, kyseessä vielä paikka missä olisi tilaa yllin kyllin. Isäni on narsisti, olen tajunnut asian vasta aikuisena, aina sitä pahaa oloa riitti siinä osoitteessa lapsuudesta lähtien. En tietenkään lapsena tajunnut mistä on kyse, mutta aikuisena onneksi tajuaa. Sinne tontille en enää jalallani astu. Marttyyri äiti sitten siellä vielä komppaa tätä narsistia, järkyttävää sakkia, jos saisin itse valita, eivät olisi vanhempiani.
No voisihan sitä sanoa suoraan, että nyt kun olet jo aikuinen, niin hoidathan oma osuutesi talon töistä. Jos haluaa olla siellä yksin, niin tekee sen ajan kaikki hommat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymyksenasettelu on tässä ap:llä vähän pielessä. Ongelma ei tunnu olevan se, miten muotoilla sanansa, koska ihan normaali kohtelias "ei käy" olisi kyllä täysin riittävä, ei tarvita mitään retorisia kikkailuja.
Varsinainen ongelma, mihin ap tarvii apua, on että hän pelkää tytärtään. Tarkemmin sanottuna tyttären loukkaantumista. Eli hänen tulisi oppia elämään sen ikävän seikan kanssa, että tytär saattaa loukkaantua suhteettomasti ihan perustellusta, asiallisesta kiellosta. Koska tyttärellä on omat ongelmansa, selvästikin, hän toimii niin kuin toimii, eikä ap voi siihen juuri vaikuttaa. Siksi hänen pitää vaan opetella hyväksymään, että tytär on vaikea, ja saattaa suuttua pienestä. Miten se hyväksytään, minä en tiedä, koska en ole sen alan ihminen. Mutta jo se, että tajuaa mikä varsinainen ongelma on, on jo askel eteenpäin.
Toivon ap:lle uskallusta ja leppoisia mökkipäiviä!
Yksi mun kaveri valtasi vanhempiensa mökin kokonaan. Oli siis vanhempien omistuksessa oleva perintömökki, tarkoitettu kaverilleni ja veljelleen perinnöksi yhteisesti. Tämä kaverini kuitenkin on aina mökillä koska asuu siinä lähellä. Ei anna vanhempiensa olla siellä eikä veli perheineen myöskään saa käydä siellä. Että noinkin päin voi käydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sano sanaa ei, vaan sanot tietyt päivät milloin sopii ja muut päivät on varattu teille. Oppii, että sinä päätät milloin mökki käytössä tytöllekin.
Ei kannata vältellä sanomasta ei. "Voitte tulla päivinä x-y, muulloin EI sovi. Me olemme mökillä päivinä x-y, mutta emme ole siellä x-y jolloin voit olla rauhassa.
Tuo olisikin helppoa, jos voisi perustella miksei sovi.
Miksi se pitäisi perustella? Mökin omistaja/omistajat päättää koska sopii koska EI.
Täällä toisin päin. Tyttö miehineen ei halua olla mökillä. Yhden tai kaksi päivää kesässä ovat kylässä,sen enempää eivät halua olla kylässä, eivätkä olla kaksistaankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häpeä. Miten ihminen voi olla noin itsekäs? Minäminäminämunmunmun. Miten voi olla noin vaikeaa antaa omasta ja tehdä hyvää? Voi käydä niin, ettei tytär halua sua kohta nähdä mökillä eikä missään muuallakaan.
Vierailija kirjoitti:
Häpeä. Miten ihminen voi olla noin itsekäs? Minäminäminämunmunmun. Miten voi olla noin vaikeaa antaa omasta ja tehdä hyvää? Voi käydä niin, ettei tytär halua sua kohta nähdä mökillä eikä missään muuallakaan.
Toinen loinen.
Se on vallankäyttöä, kun loukkaantumalla saa tahtonsa läpi.
Kannattaa keskustella asioista suoraan ja sopia miten toimitaan. Ensi kesään on onneksi vielä aikaa, ehditte hyvin.
Onhan se vaikea sillä tytär varmasti suuttuu jos ei ole tervetullut mökille vanhempiensa kanssa. Ymmärrän kuitenkin että haluaisitte omaa aikaa keskenänne.
Lähestyisin asiaa tiedustelemalla milloin hän haluaisi tulla sinne. Sitten voitte keksiä pienen kauniin valkoisen valheen että ystäväperheenne haluaisi myös tulla jossain kohden kesää ja että tilaa ei ole kaikille.
Joskin aikuisena voi olla vaikeaa vetää rajaa siihen ettei lapsuudenkotiin/mökille voi tulla milloin vain. Vaikka kannatan suoraa puhetta, jos tytär on helposti suuttuva sorttia on kaunis valhe hyvä tapa ohjata keskustelua oikeaan suuntaan. Jos se ei auta, sanot suoraan että teillä on suunnitelmia mökillä aikavälillä xx-yy joten tyttären tulisi ajoittaa tulonsa sen ympärille. Lopulta tyttären tulisi kunnioittaa toivettanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häpeä. Miten ihminen voi olla noin itsekäs? Minäminäminämunmunmun. Miten voi olla noin vaikeaa antaa omasta ja tehdä hyvää? Voi käydä niin, ettei tytär halua sua kohta nähdä mökillä eikä missään muuallakaan.
Toinen loinen.
Suomalaisen perhe-elämän ydin: lapset nähdään loisina, kenestä pitää päästä eroon mahdollisimman pian ja pysyvästi.
Ei millään pahalla, mutta kun ehdottelet eri ruoka vaihtoehtoja ja polttopuiden ostamista valmiina, niin oletko halukas osallistumaan kuluihin.
Siskoni on kova esittämään eri vaihtoehtoja, mutta pitää itsestään selvänä vanhempien maksavan kaiken, vaikka molemmat ovat eläkeläisiä ja eläke on tonnin molemmin puolin ja joutuvat sitten pihistämään omasta elämästään.