Lue keskustelun säännöt.
Mikä on älyn ja viisauden ero. Teidän mielestä.
Minusta niillä on eroa. Ja minusta viisaus on parempi kuin äly.
Kommentit (272)
Vierailija kirjoitti:
Tässä on yksi teoria viisaudesta ja tyhmyydestä:
Teoria tyhmyydestä, joka perustuu sosiaaliseen käytökseen:
Tyhmyyden viisi lakia:
1. Kaikki aliarvioivat tyhmien ihmisten määrän
- Siitä huolimatta, kuinka paljon ympärilläsi on tyhmiä ihmisiä, teet arviosi huonosti. Syy miksi aliarvioit tyhmien ihmisten määrän, johtuu siitä, että luultavasti oletat ihmisten olevan älykkäitä pinnallisten ja merkityksettömien kriteerien perusteella.
2. Todennäköisyys, että ihminen on tyhmä, on riippumaton muista ominaisuuksista
- jokainen ominaisuus, jonka voit kuvitella on korreloimaton tyhmyyteen
- tyhmyyttä on kaikkialla: koulutuksella ei ole väliä
3. Tyhmä ihminen aiheuttaa tappiota muille ilman, että itsekään hyötyy siitä.
- Tätä havainnollistaa videossa oleva ruudukko, jossa oikealla yläkulmassa ovat viisaat ihmiset; he pyrkivät aina win-win tilanteeseen, jossa muut hyötyvät ja he itse hyötyvät.
- Vasemmalla ylhäällä ovat avuttomat ihmiset, jotka suovat muille hyötyjä ja voittoja, mutta ottavat itse takkiinsa. Loss- win -tilanne. Heitä voisi luonnehtia myös kilteiksi, onnettomiksi ja naiiveiksi.
- Oikealla alhaalla rikolliset, narsistit, itsekkäät ihmiset, jotka pyrkivät itse aina hyötymään ja voittamaan muiden kustannuksella. win -loss -tilanne.
-Vasemmalla alhaalla tyhmät ihmiset, jotka aiheuttavat sekä itselleen, että muille harmia.
4. Kaikki aliarvioivat sen miten vaarallisia tyhmät ihmiset ovat
5. Tyhmät ihmiset ovat vaarallisempia kuin rikolliset, koska he ovat arvaamattomia.
- rikollisten aikomukset voi ennakoida, mutta tyhmien ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä jotenkin miellän, että viisauteen liittyy empatia. Älykäs voi olla ilkeäkin, mutta viisas ja paha kuulostaa vähän ristiriitaiselta.
Tässä on just se ero, viisas ihminen on myös aina empaattinen, älykäs ei välttämättä tai useinkaan ole.
Esim. Ex-miehelläni oli älyä, mutta ei viisautta. Sai palkkaa n. 7000€/kk älynsä takia, mutta tuhlasi kaiken juhlimiseen ja teki velkaa 100 000€. Ei ollut viisas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äly on ongelmanratkaisukykyä sekä kykyä ajatella abstraktisti. Älykkyys on se mitä voidaan mitata esim. Mensan testeillä. Älyä ei voi lisätä, se on se mitä on syntymässä saatu. Yleensä oma äo on aika lähellä vanhempien äo:n keskiarvoa. Ja oman lapsen älykkyyttä ei voi parantaa millään mitä teet, mutta älyllinen kehitys voi kärsiä jos lasta laiminlyö tai lapsi saa aivovammoja laiminlyöntien tai muiden lyöntien seurauksena.
Viisaus on elämänikäisen oppimisen tulosta. Sitä voi kehittää ja se kehittyy ainakin niin kauan kuin muisti toimii. Toisin kuin älykkyys, lapsesta voi tulla paljon viisaampi kuin vanhemmistaan. Viisaus on joko tietoisesti opeteltua tai kokemusperäistä tietoa ja kyky käyttää sitä tietoa päätöksenteon välineenä.
Viisautta voi tarttua myös hyvässä seurassa. Jos hengaa viisaiden ihmisten kanssa, heidän viisaudestaan osa myös tarttuu, jos heitä kuuntelee ja ottaa oppia. Älykkyys taas ei toimi niin. Vaikka viettää kuinka paljon aikaa tahansa Mensan jäsenten kanssa, ei oma älykkyysosamäärä kasva yhtä pistettäkään.
Melko matalan älykkyyden ihminenkin voi omata melko paljon geneeristä viisautta, mutta viisaus monimutkaisemmissa asioissa edellyttää yleensä jonkin verran älyä. Ihminen ei voi kerätä viisautta asioista joita hän ei ymmärrä.
Hyvin älykkäältäkin ihmiseltä voi puuttua viisaus lähes kokonaan. Olen nähnyt ihmisiä joiden älyllinen suorituskyky on hyvä mutta koska he ovat liian laiskoja ja impulsiivisia keskittymään mihinkään rakentavaan, heidän älystään ei ole mitään iloa kenellekään.
Mielestäni tuo on erittäin vahingollinen ajatelutapa, ettei omaa älykkyyttään pysty kehittämään. Moni uskoo sen, ja kuinka moni muistaa esimerkiksi kouluajoilta oppilaat, joita ei matematiikka tms. kiinnosta, koska "ymmärtävät ettei heillä ole älyä siihen".
Se on sitä paitsi valheellinen. Aivot kehittyvät, ja muuttuvat, samalla ihmisen älykkyyskin voi kehittyä, tai taantua. Aivot ovat monella tapaa kuin lihas, ja sitä voi kehittää samoin. Tietenkin paljon pienemmäin rajoin.
Jos pelaat shakkia 10 vuotta ,on selvää että abstrakti ongelmanratkaisukykysi kehittyy merkittävästi. Ja se on älykkyyttä, ei viisautta.
Shakin pelaaminen ei nosta älykkyysosamäärää. Se vain saa aivot harjaantumaan paremmiksi tässä kyseisessä tehtävässä, kuten kaikessa mitä ihminen harjoittelee ahkerasti. Samaten, heikko navigointikyky paranee jos sitä alkaa harjoittaa. Esimerkiksi taksinkuljettajalla joka on ajanut taksia 10 vuotta säännöllisesti, on navigointikyky kehittynyt huomattavasti siitä ajasta jolloin hän ei ollut vielä aloittanut. Mutta ei se tarkoita että hänen älykkyysosamääränsä oli kasvanut.
Älykkyys on se mikä mahdollistaa tuon kaiken kehityksen, mutta kehitys ei ole merkki älykkyysosamäärän nousemisesta.
Sinä voit kokeilla tätä itse. Mene tänä vuonna Mensan testeihin ja vertaa muutaman vuoden kuluttua kun olet samalla harjaantunut shakissa tai matematiikassa tai missä hyvänsä. Et tule näkemään mitään merkittävää eroa, sillä olet harjoittanut taitoa, et älyä.
ÄO ei ole sama asia kuin älykkyys. Testissä mitataan erilaisin tehtävin ongelmanratkaisukykyä.
Ja vastaavia tehtäviä harjoittelemalla pystyy kyllä parantamaan äo-testin tulosta jossain määrin. Se on karkea arvio henkilön älykkyyteen liittyvistä kyvyistä. Älykäs saa paremman tuloksen, mutta niin myös vastaavia tehtäviä harjoitellut henkilö.
Taito ei liity tähän mitenkään. Se ei ole verrannollinen kumpaankaan, älykkyyteen tai viisauteen, vaan liittyy pelkästään tiettyyn tehtävään ja opittuihin malleihin.
ÄO on älykkyyden mittari. ÄO-testit ovat paras käytettävissä oleva menetelmä mitata älykyyttä.
On totta että harjoittelemalla älykkyystesteissä olevia tehtäviä voi mahdollisesti parantaa tulostaan jonkin verran, koska aivot harjaantuvat siihenkin tehtävään. Mutta silloinkaan kyse ei ole älykkyyden kasvusta vaan hankitusta osaamisesta ja aivokapasiteetin optimoinnista tähän tehtävään. Ja tuollaisella tavalla tehty ÄO-testi olisi itsepetosta. Ja samalla tavalla matematiikkaa harjoitellut pärjää paremmin matematiikassa kuin älykkäämpi joka ei ole lainkaan harjoitellut. Mutta jos se älykkäämpi harjoittellee yhtä paljon kuin vähemmän älykäs, älykkäämmällä on mahdollisuus kehittyä paremmaksi kuin se vähemmän älykäs.
Jos älykkyyttä voisi todellisuudessa lisätä harjoittelemalla, silloin sen pitäisi näkyä kaikessa älykkyyttä vaativassa työssä eikä vain siinä mitä harjoittelee. Eli shakkiin käytetetyn ajan pitäisi näkyä ÄO-testeissä ja testitehtävien harjoittelun pitäisi näkyä shakkitaidoissa ja kyvyssä oppia matematiikkaa. Näin ei kuitenkaan ole. Shakkia harjoittelemalla tulee ainoastaan paremmaksi shakin pelaajaksi, mutta se ei auta missään muussa älykkyyttä vaativassa tehtävässä. Ja logiikkatestejä harjoittelemalla tulee paremmaksi ratkomaan logiikkatehtäviä, mutta se ei auta pärjäämään opiskelussa.
Älykkyys on se minkä geeneissä on saatu. Sitä ei voi hankkia lisää. Viisautta voi.
Kurko kirjoitti:
Älykäs selviää tilanteista joihin viisas ei joudu.
Järkevät selviävät. Älykäs voi olla aikamoinen tuulihattu ja tollokin monissa asioissa. Järkevä ajattelee loogisesti eikä anna aatteiden ja vaatteiden muovata ajatteluaan. Järkevällä on jalat maassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisaus on sitä että oppii ajan kanssa havannoimaan ihmisten maailmaa kaikessa hulluudessaan, ja oppiikin jotain tekemistään virheistä.
Äly on sitä että on luonteeltaan skarppi ja osaa lukea ihmisiä, matemaattisuus ei minusta ole mikään älyn mitta, ennemminkin huumorintaju. Tyhmillä harvoin on huumorintajua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä jotenkin miellän, että viisauteen liittyy empatia. Älykäs voi olla ilkeäkin, mutta viisas ja paha kuulostaa vähän ristiriitaiselta.
Tässä on just se ero, viisas ihminen on myös aina empaattinen, älykäs ei välttämättä tai useinkaan ole.
Tunnen älykkäitä ihmisiä jotka ovat hyvinkin kaikkien kanssa toimeentuleva, empaattisiakin. Tunnen myös kirjaviisaita jotka ovat todella hankalia ihmisiä, suuttuvat jostain etkä tiedä mistä ja ainoa on totuus on se mitä kirjassa sanotaan, vaikka samat asiat on moneen kertaan todettu vääriksi. Älykäs osaa ajatella ns laatikon ulkopuolelta, nämä viisaat eivät, eivätkä ota vastaan uusinta tietoa vaan vänkäävät sitä vanhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisaus on sen havaitsemista ja ymmärtämistä mitä äly ei suoraan näe. Se on eri asioiden ja syy seuraus suhteiden yhdistelyä.
Viisaus syntyy vain oppimalla ja kokemalla, kun taas älykkyys annetaan synnyinlahjana, se on aivojen suoritustehoa. Hyvä olisi tietysti olla molempia edes kohtuullisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä jotenkin miellän, että viisauteen liittyy empatia. Älykäs voi olla ilkeäkin, mutta viisas ja paha kuulostaa vähän ristiriitaiselta.
Tässä on just se ero, viisas ihminen on myös aina empaattinen, älykäs ei välttämättä tai useinkaan ole.
Tunnen älykkäitä ihmisiä jotka ovat hyvinkin kaikkien kanssa toimeentuleva, empaattisiakin. Tunnen myös kirjaviisaita jotka ovat todella hankalia ihmisiä, suuttuvat jostain etkä tiedä mistä ja ainoa on totuus on se mitä kirjassa sanotaan, vaikka samat asiat on moneen kertaan todettu vääriksi. Älykäs osaa ajatella ns laatikon ulkopuolelta, nämä viisaat eivät, eivätkä ota vastaan uusinta tietoa vaan vänkäävät sitä vanhaa.
Niin, voihan toki älykäs olla empaattinen ja hyväsydäminen, mutta ei näin ole mitenkään aina ja automaattisesti. Viisauden puolestaan yhdistän jotenkin myös tunneälyyn ja ns. sydämen sivistykseen.
Tunteet eivät ole viisautta tai älyä vaikka kuinka tunteiden tuuliviirit niin yrittävät väittää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisas ei joudu tilanteisiin joista älykäs selviää.
Viisauden mittaamiseen ei ole kehitetty mittaria, eikä heillä ole rekisteröityä yhdistystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkyys on mielestäni kekseliäisyyttä, loogista hahmottamista, oivaltamista, nokkeluutta. Viisaus on mielestäni jotain syvällisempää, osin sanatonta, kokonaisuuksien hahmottamista, avaraa ja laaja-alaista ymmärrystä. On niissä munkin mielestä eroa.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on synnynnäinen taito ratkaista uusia ja yllättäviä ongelmia, viisaus on elämänkokemuksen tuoma opittu ominaisuus selvittää tuttuja tai ainoastaan vähäisessä määrin aiemmasta poikkeavia ongelmia.
Molemmat ovat hyviä ominaisuuksia, mutta jos halutaan uusia, innovatiivisia ratkaisuja ongelmiin, ovat ne sitten vaikkapa lääketieteellisiä, ympäristöteknologisia tai viestintäteknologisia, tarvitaan ennen kaikkea älykkyyttä. Viisaudella ei luoda uutta.
Näin minäkin tämän näkisin. Älykkyys on synnynnäinen ominaisuus ja kyky oppia ja ymmärtää monimutkaisia kokonaisuuksia. Viisaus on kokemuksen kerryttämää oppia. Nämä eivät tietenkään ole mitenkään toisiaan poissulkevia ominaisuuksia, elämänkokemusta karttuu myös älykkäille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Viisaus ei kyllä vaadi mitään erityisiä elämänkokemuksia. Nuorilla voi olla viisaita ajatuksia, jos on ns. Vanha sielu.
Mutta ne viisaat ajatukset kumpuaa yleensä kokemuksesta. Nuorellakin voi olla mieleenpainuvia kokemuksia jotka synnyttävät ajatuksia. Ja mitä enemmän tätä ajattelua kannustaa ja nuoren kanssa keskustelee, sitä viisaammaksi hän kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Katoaako syntymälahjana saatu älykkyys, jos joutuu kiusatuksi ja syrjäänsysätyksi.
Ei. Toki kongitiivisiin kykyihin vaikuttaa esimerkiksi masennus ja taitojen lasku voi olla pysyvää, mutta ei älykkäästä ihmisestä tule tyhmää kiusaamisen ja syrjäytymisen vuoksi.
Älykkyys on vain kykyä prosessoida ja ymmärtää asioita, se on vähän kuin työkalu. Jos ei koskaan prosessoi eikä tutustu asioihin, ei sitä älykkyyttä tule käytettyä, mutta se ominaisuus ja potentiaali on edelleen olemassa. Esimerkiksi älykäs ihminen ymmärtää kvanttifysiikkaa, mutta jos älykäs ihminen ei koskaan ole tutustunut koko aiheeseen, ei hän sitä voi ymmärtääkkään.
Älykäs selviää tilanteista joihin viisas ei joudu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äly on ongelmanratkaisukykyä sekä kykyä ajatella abstraktisti. Älykkyys on se mitä voidaan mitata esim. Mensan testeillä. Älyä ei voi lisätä, se on se mitä on syntymässä saatu. Yleensä oma äo on aika lähellä vanhempien äo:n keskiarvoa. Ja oman lapsen älykkyyttä ei voi parantaa millään mitä teet, mutta älyllinen kehitys voi kärsiä jos lasta laiminlyö tai lapsi saa aivovammoja laiminlyöntien tai muiden lyöntien seurauksena.
Viisaus on elämänikäisen oppimisen tulosta. Sitä voi kehittää ja se kehittyy ainakin niin kauan kuin muisti toimii. Toisin kuin älykkyys, lapsesta voi tulla paljon viisaampi kuin vanhemmistaan. Viisaus on joko tietoisesti opeteltua tai kokemusperäistä tietoa ja kyky käyttää sitä tietoa päätöksenteon välineenä.
Viisautta voi tarttua myös hyvässä seurassa. Jos hengaa viisaiden ihmisten kanssa, heidän viisaudestaan osa myös tarttuu, jos heitä kuuntelee ja ottaa oppia. Älykkyys taas ei toimi niin. Vaikka viettää kuinka paljon aikaa tahansa Mensan jäsenten kanssa, ei oma älykkyysosamäärä kasva yhtä pistettäkään.
Melko matalan älykkyyden ihminenkin voi omata melko paljon geneeristä viisautta, mutta viisaus monimutkaisemmissa asioissa edellyttää yleensä jonkin verran älyä. Ihminen ei voi kerätä viisautta asioista joita hän ei ymmärrä.
Hyvin älykkäältäkin ihmiseltä voi puuttua viisaus lähes kokonaan. Olen nähnyt ihmisiä joiden älyllinen suorituskyky on hyvä mutta koska he ovat liian laiskoja ja impulsiivisia keskittymään mihinkään rakentavaan, heidän älystään ei ole mitään iloa kenellekään.
Mielestäni tuo on erittäin vahingollinen ajatelutapa, ettei omaa älykkyyttään pysty kehittämään. Moni uskoo sen, ja kuinka moni muistaa esimerkiksi kouluajoilta oppilaat, joita ei matematiikka tms. kiinnosta, koska "ymmärtävät ettei heillä ole älyä siihen".
Se on sitä paitsi valheellinen. Aivot kehittyvät, ja muuttuvat, samalla ihmisen älykkyyskin voi kehittyä, tai taantua. Aivot ovat monella tapaa kuin lihas, ja sitä voi kehittää samoin. Tietenkin paljon pienemmäin rajoin.
Jos pelaat shakkia 10 vuotta ,on selvää että abstrakti ongelmanratkaisukykysi kehittyy merkittävästi. Ja se on älykkyyttä, ei viisautta.
Shakin pelaaminen ei nosta älykkyysosamäärää. Se vain saa aivot harjaantumaan paremmiksi tässä kyseisessä tehtävässä, kuten kaikessa mitä ihminen harjoittelee ahkerasti. Samaten, heikko navigointikyky paranee jos sitä alkaa harjoittaa. Esimerkiksi taksinkuljettajalla joka on ajanut taksia 10 vuotta säännöllisesti, on navigointikyky kehittynyt huomattavasti siitä ajasta jolloin hän ei ollut vielä aloittanut. Mutta ei se tarkoita että hänen älykkyysosamääränsä oli kasvanut.
Älykkyys on se mikä mahdollistaa tuon kaiken kehityksen, mutta kehitys ei ole merkki älykkyysosamäärän nousemisesta.
Sinä voit kokeilla tätä itse. Mene tänä vuonna Mensan testeihin ja vertaa muutaman vuoden kuluttua kun olet samalla harjaantunut shakissa tai matematiikassa tai missä hyvänsä. Et tule näkemään mitään merkittävää eroa, sillä olet harjoittanut taitoa, et älyä.
ÄO ei ole sama asia kuin älykkyys. Testissä mitataan erilaisin tehtävin ongelmanratkaisukykyä.
Ja vastaavia tehtäviä harjoittelemalla pystyy kyllä parantamaan äo-testin tulosta jossain määrin. Se on karkea arvio henkilön älykkyyteen liittyvistä kyvyistä. Älykäs saa paremman tuloksen, mutta niin myös vastaavia tehtäviä harjoitellut henkilö.
Taito ei liity tähän mitenkään. Se ei ole verrannollinen kumpaankaan, älykkyyteen tai viisauteen, vaan liittyy pelkästään tiettyyn tehtävään ja opittuihin malleihin.
ÄO on älykkyyden mittari. ÄO-testit ovat paras käytettävissä oleva menetelmä mitata älykyyttä.
On totta että harjoittelemalla älykkyystesteissä olevia tehtäviä voi mahdollisesti parantaa tulostaan jonkin verran, koska aivot harjaantuvat siihenkin tehtävään. Mutta silloinkaan kyse ei ole älykkyyden kasvusta vaan hankitusta osaamisesta ja aivokapasiteetin optimoinnista tähän tehtävään. Ja tuollaisella tavalla tehty ÄO-testi olisi itsepetosta. Ja samalla tavalla matematiikkaa harjoitellut pärjää paremmin matematiikassa kuin älykkäämpi joka ei ole lainkaan harjoitellut. Mutta jos se älykkäämpi harjoittellee yhtä paljon kuin vähemmän älykäs, älykkäämmällä on mahdollisuus kehittyä paremmaksi kuin se vähemmän älykäs.
Jos älykkyyttä voisi todellisuudessa lisätä harjoittelemalla, silloin sen pitäisi näkyä kaikessa älykkyyttä vaativassa työssä eikä vain siinä mitä harjoittelee. Eli shakkiin käytetetyn ajan pitäisi näkyä ÄO-testeissä ja testitehtävien harjoittelun pitäisi näkyä shakkitaidoissa ja kyvyssä oppia matematiikkaa. Näin ei kuitenkaan ole. Shakkia harjoittelemalla tulee ainoastaan paremmaksi shakin pelaajaksi, mutta se ei auta missään muussa älykkyyttä vaativassa tehtävässä. Ja logiikkatestejä harjoittelemalla tulee paremmaksi ratkomaan logiikkatehtäviä, mutta se ei auta pärjäämään opiskelussa.
Älykkyys on se minkä geeneissä on saatu. Sitä ei voi hankkia lisää. Viisautta voi.
Höpöhöpö! Noin puolet älykkyydestä tulee geeneistä, puolet ympäristöstä - ja tähän kuuluu kaikki "aivotreeni". Älykkyys on muuttuva ja myös epigenetiikka vaikuttaa.
Tunne + järki = viisas mieli