Lue keskustelun säännöt.
Mikä on älyn ja viisauden ero. Teidän mielestä.
Minusta niillä on eroa. Ja minusta viisaus on parempi kuin äly.
Kommentit (272)
Äly on nopeutta, viisaus taas syvyyttä. Tyhmä liian usein viisastuu kantapään kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katoaako syntymälahjana saatu älykkyys, jos joutuu kiusatuksi ja syrjäänsysätyksi.
Kiusaajalla on meillä vahvat oikeudet ja ylivoima. Jos kiusaaja kostaa kiusaajalle omalla lääkkeellä, kiusattu joutuu helposti oman käden oikeuden käytön takia pokaan. Todellista oikeutta Suomessa ei ole. Maassamme on myös vahva virkarottaterrori. Paha pääsee meillä myös helposti päättäjäksi.
Työnantaja ja virkavallan alla pahuus on huipussaan, meillä jopa maailman mitassa, onnellisuudesta huolimatta. Lieneekö vain EK:ta tentattu onnellisuustutkimuksissa.
Viisaus on älyn oikeaa käyttöä. Ihminen voi olla älykäs, mutta jos käyttää alyään tyhmällä tavalla niin ei ole viisas.
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ymmärtää, että jotkut asiat ovat ilmeisiä, vaikka rikollisuus tiettyjen keskuudessa. Viisas ymmärtää olla tästä hiljaa, koska se ei ole hyväksytty huomio.
Eli takaisin NL:n aikaiseen puhumattomuuskulttuuriin? En halua.
Älykkyys on sama kuin voima ja sen haltuun ottaminen. Viisaus on voiman edessä joustamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkyys on teoreettista, viisaus on käytännöllistä. Eli älykäs ei välttämättä osaa käyttää aivojaan käytännössä ongelmatilanteissa.
Älykäs osaa rakentaa ydinpommin, viisas miettii lisäksi että onko sen rakentaminen oikeutettua ja edistääkö se maailmassa hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutsi tapasi sanoa, että ei ole riittävän viisas käyttämään älyään (eli ei hyödyntänyt potentiaaliaan).
Vierailija kirjoitti:
Älykäs osaa rakentaa ydinpommin, viisas miettii lisäksi että onko sen rakentaminen oikeutettua ja edistääkö se maailmassa hyvää.
Älykäs ei osaa rakentaa ydinpommia. Älykkäällä on kognitiiviset edellytykset oppia rakentamaan ydinpommi. Ei mitään muuta. Oppiakseen rakentamaan ydinpommin älykkään on hankittava paljon tietoa ja viisautta soveltaa sitä tietoa. Ja siinä matkalla hän voi toki alkaa miettiä sen eettisiä puoliakin, kuten ehdotit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisas osaa hyödyntää älykkyyttään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs osaa rakentaa ydinpommin, viisas miettii lisäksi että onko sen rakentaminen oikeutettua ja edistääkö se maailmassa hyvää.
Älykäs ei osaa rakentaa ydinpommia. Älykkäällä on kognitiiviset edellytykset oppia rakentamaan ydinpommi. Ei mitään muuta. Oppiakseen rakentamaan ydinpommin älykkään on hankittava paljon tietoa ja viisautta soveltaa sitä tietoa. Ja siinä matkalla hän voi toki alkaa miettiä sen eettisiä puoliakin, kuten ehdotit.
mä sanon oo hiljaa. Älykkyys on pahuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kurko kirjoitti:
Älykäs selviää tilanteista joihin viisas ei joudu.
Tää on aika hyvä
Aika kulunut ja huono...
Yleensä älykkyys ja viisaus kulkevat käsi kädessä. Kukaan ei voi olla oikeastaan tulla viisaaksi ilman erilaisia elämänkokemuksia. Älykkäät hakeutuvat keskimäärin enemmän erilaisten kokemusten pariin ja ovat uteliaampia sekä ottavat enemmän riskejä. Näistä tilanteista selviäminen sitten taas lisää viisautta.
Todistit siis fraasin oikeaksi. Ensin on äly, myöhemmin sitten sekä äly että viisaus yhdessä. Viisas ei enää joudu tilanteisiin, joista pitää vain selviytyä ulos vailla mitään hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, tämä on se virallinen totuus jo vuosikymmenten takaa.
Äly on luovuutta, viisaus voi olla opeteltua
Älykkyyttä on montaa eri lajia;
- 1. nopea oppimiskyky ja hyvä muisti, omaksuu valmista tietoa vaivatta, mutta ei niinkään luo itse uutta
- 2. luova älykkyys luo uusia omia ideoita, näitä sanotaan usein neroiksi
- 3. nopeat refleksit ja sanavalmius, vilkas mielikuvitus ja kyky hyödyntää sitä
- 4. hyvä ongelmanratkaisukyky, joka usein liittyy luovaan älykkyyteen
- 5. kyky nähdä ja käsitellä laajoja kokonaisuuksia, eli näkee ns. metsän puilta, usein johtajien ominaisuus
Viisaus ;
- 1. viisaus kehittyy usein elämänkokemuksessa, mutta kaikki kokeneet eivät ole viisaita
- 2. viisas ei sano kaikkea mitä tietää, vaan valikoi, missä ja kenelle sanoo ja mitä sanoo
- 3. viisas osaa ennakoida tulevia vaaroja tai mahdollisuuksia, tämä ei liity ennustamiseen
- 4. viisas osaa vetää johtopäätöksiä ja yhdistellä asioita, tämä liittyy myös älykkyyteen
- 5. viisaus kehittyy myös kuuntelemalla muita ja ottamalla vastaan hyviä neuvoja
- 6. viisas on oikealla tavalla nöyrä elämän edessä, tarkoittaa, että on aina valmis oppimaan uutta
- 7. viisas on kärsivällinen ja sopeutuva eri tilanteisiin ja elämänvaiheisiin
- 8. viisas ajattelee asioita pidemmällä tähtäimellä
- 9. viisas ottaa oppia toisten virheistä, niin omia virheitä ei tarvitse tehdä kaikissa asioissa
Älykkyys on älyllisen tuottamisen tehon yksikkö. Viisaudella ja sillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äly on ongelmanratkaisukykyä sekä kykyä ajatella abstraktisti. Älykkyys on se mitä voidaan mitata esim. Mensan testeillä. Älyä ei voi lisätä, se on se mitä on syntymässä saatu. Yleensä oma äo on aika lähellä vanhempien äo:n keskiarvoa. Ja oman lapsen älykkyyttä ei voi parantaa millään mitä teet, mutta älyllinen kehitys voi kärsiä jos lasta laiminlyö tai lapsi saa aivovammoja laiminlyöntien tai muiden lyöntien seurauksena.
Viisaus on elämänikäisen oppimisen tulosta. Sitä voi kehittää ja se kehittyy ainakin niin kauan kuin muisti toimii. Toisin kuin älykkyys, lapsesta voi tulla paljon viisaampi kuin vanhemmistaan. Viisaus on joko tietoisesti opeteltua tai kokemusperäistä tietoa ja kyky käyttää sitä tietoa päätöksenteon välineenä.
Viisautta voi tarttua myös hyvässä seurassa. Jos hengaa viisaiden ihmisten kanssa, heidän viisaudestaan osa myös tarttuu, jos heitä kuuntelee ja ottaa oppia. Älykkyys taas ei toimi niin. Vaikka viettää kuinka paljon aikaa tahansa Mensan jäsenten kanssa, ei oma älykkyysosamäärä kasva yhtä pistettäkään.
Melko matalan älykkyyden ihminenkin voi omata melko paljon geneeristä viisautta, mutta viisaus monimutkaisemmissa asioissa edellyttää yleensä jonkin verran älyä. Ihminen ei voi kerätä viisautta asioista joita hän ei ymmärrä.
Hyvin älykkäältäkin ihmiseltä voi puuttua viisaus lähes kokonaan. Olen nähnyt ihmisiä joiden älyllinen suorituskyky on hyvä mutta koska he ovat liian laiskoja ja impulsiivisia keskittymään mihinkään rakentavaan, heidän älystään ei ole mitään iloa kenellekään.
Mielestäni tuo on erittäin vahingollinen ajatelutapa, ettei omaa älykkyyttään pysty kehittämään. Moni uskoo sen, ja kuinka moni muistaa esimerkiksi kouluajoilta oppilaat, joita ei matematiikka tms. kiinnosta, koska "ymmärtävät ettei heillä ole älyä siihen".
Se on sitä paitsi valheellinen. Aivot kehittyvät, ja muuttuvat, samalla ihmisen älykkyyskin voi kehittyä, tai taantua. Aivot ovat monella tapaa kuin lihas, ja sitä voi kehittää samoin. Tietenkin paljon pienemmäin rajoin.
Jos pelaat shakkia 10 vuotta ,on selvää että abstrakti ongelmanratkaisukykysi kehittyy merkittävästi. Ja se on älykkyyttä, ei viisautta.
Shakin pelaaminen ei nosta älykkyysosamäärää. Se vain saa aivot harjaantumaan paremmiksi tässä kyseisessä tehtävässä, kuten kaikessa mitä ihminen harjoittelee ahkerasti. Samaten, heikko navigointikyky paranee jos sitä alkaa harjoittaa. Esimerkiksi taksinkuljettajalla joka on ajanut taksia 10 vuotta säännöllisesti, on navigointikyky kehittynyt huomattavasti siitä ajasta jolloin hän ei ollut vielä aloittanut. Mutta ei se tarkoita että hänen älykkyysosamääränsä oli kasvanut.
Älykkyys on se mikä mahdollistaa tuon kaiken kehityksen, mutta kehitys ei ole merkki älykkyysosamäärän nousemisesta.
Sinä voit kokeilla tätä itse. Mene tänä vuonna Mensan testeihin ja vertaa muutaman vuoden kuluttua kun olet samalla harjaantunut shakissa tai matematiikassa tai missä hyvänsä. Et tule näkemään mitään merkittävää eroa, sillä olet harjoittanut taitoa, et älyä.
ÄO ei ole sama asia kuin älykkyys. Testissä mitataan erilaisin tehtävin ongelmanratkaisukykyä.
Ja vastaavia tehtäviä harjoittelemalla pystyy kyllä parantamaan äo-testin tulosta jossain määrin. Se on karkea arvio henkilön älykkyyteen liittyvistä kyvyistä. Älykäs saa paremman tuloksen, mutta niin myös vastaavia tehtäviä harjoitellut henkilö.
Taito ei liity tähän mitenkään. Se ei ole verrannollinen kumpaankaan, älykkyyteen tai viisauteen, vaan liittyy pelkästään tiettyyn tehtävään ja opittuihin malleihin.
Äly on työkalu, viisaus on sen käyttämistä hyvin.
Shakin pelaaminen ei nosta älykkyysosamäärää. Se vain saa aivot harjaantumaan paremmiksi tässä kyseisessä tehtävässä, kuten kaikessa mitä ihminen harjoittelee ahkerasti. Samaten, heikko navigointikyky paranee jos sitä alkaa harjoittaa. Esimerkiksi taksinkuljettajalla joka on ajanut taksia 10 vuotta säännöllisesti, on navigointikyky kehittynyt huomattavasti siitä ajasta jolloin hän ei ollut vielä aloittanut. Mutta ei se tarkoita että hänen älykkyysosamääränsä oli kasvanut.
Älykkyys on se mikä mahdollistaa tuon kaiken kehityksen, mutta kehitys ei ole merkki älykkyysosamäärän nousemisesta.
Sinä voit kokeilla tätä itse. Mene tänä vuonna Mensan testeihin ja vertaa muutaman vuoden kuluttua kun olet samalla harjaantunut shakissa tai matematiikassa tai missä hyvänsä. Et tule näkemään mitään merkittävää eroa, sillä olet harjoittanut taitoa, et älyä.