Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi jotkut miehet jää junnaamaan suhteissa seurustelutasolle?
22.06.2020 |
Eli eivät näe parisuhdetta esimerkiksi perheeksi tai avioliitoksi kehittyvänä asiana. Yhteenmuutto on pisin, minne päästään ja sen jälkeen alkaa alamäki. Sitten eron jälkeen aletaan kiikaroimaan huomattavasti nuorempia naisia, joille tämä ikuinen seurustelulooppi on vielä uusi ja kiehtova kokemus.
Kommentit (292)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huutista katkerille miesvihaajille, kun ketju ei lähtenytkään heidän mieleiseensä suuntaan.
Totuus ottaa helvetin koville.
Luen vauva-palstaa lähinnä sen takia, että saan jonkunlaisen kuvan siitä millaista parisuhde-elämä mahdollisesti on ja millaisia asioita ihmiset tuo esille liittyen parisuhteisiin ja "yhteiseen tulevaisuuteen".
Nämä ketjut saavat minut varsin tyytyväiseksi ikisinkkuuteeni. Mikä vika siinä on, että ei halua jatkuvasti kehittyä ja suorittaa elämää mahdollisimman tehokkaasti ja kaavamaisesti, eikö elämän pääpointti ole olla onnellinen mikä nyt itse kenetkin onnelliseksi tekee? Fakta on se, että suurin osa miehistä tulee onnelliseksi mieslapseilemalla ja ei sen pitäisi olla naisten ongelma millään tavalla. Kuulun itse tähän kastiin.
Jos joskus päädyn parisuhteeseen naisen kanssa, niin en todellakaan aio kaikesta minut onnelliseksi tekevästä (kuten tyhjänpäiväisestä moottoripyöräilystä, päivien kuluttamisesta sohvalla makoiluun tietokoneen äärellä tai muuta vastaavaa) sen takia, että joku nainen on sitä mieltä, että parisuhteessa kuuluu jatkuvasti kehittyä taso tasolta eteenpäin ja kasvaa ihmisenä. Mielestäni elämän kuuluu olla mielekästä kokonaisuutena, eikä johonkin tiettyyn muottiin tähtäävää suorittamista.
Jäänkö ikisinkuksi kuten tähänkin asti?
Minä taas olen hyvinkin kiinnostunut kehittymisestä ihmisenä.
Se mistä en ole kiinnostunut on mitä yleensä tarkoitetaan "elämässä eteenpäin menemisellä", eli puitteiden päivittämisestä parempiin ja velvollisuuksien lisäämistä vain siksi koska muillakin on ne puitteet ja muillakin on kiireistä.
Huvittavinta on että nyt nelikymppisenä hyvinkin monet ikäiseni naiset kuuntelevat mielellään näkemyksiäni tästä kammottavasta Peter Pan-elämästä ja peräti jakavat ne. Nyt kun ymmärretään "mikä on oikeasti tärkeää".
t. se unelmoiva velamies
Muuttuvat puitteet ja asemat avaavat uusia ovia ja perspektiivejä elämään. Jos junnaa samoissa puitteissa koko elämänsä, se on vähän kuin yhden maalauksen hiomista kaikki vuodet sen sijaan, että tekisi useampia ja vaihtaisi välillä tyylilajiakin.
Ei se perspektiivi siitä muutu että vaihtaa yhden Älvsby-talon lapsiperhealueella toiseen vähän isompaan Älvsby-taloon toisella lapsiperhealueella.
-eri
Muuttuupas, ja erityisesti lapsille on tärkeää, ponnistavatko metrin vai kahden metrin laudalta elämään.
Miten se talon koko (korkeus?) vaikuttaa lasten ponnistukseen? Isommalla talolla on tapana aiheuttaa isommat kulut.
Vaikuttaa elintasoon ja asemaan, jotka availee niitä ovia. Rikas duunari on rahoistaan huolimatta duunari.
Niin? Eli se duunari ei voi kehittyä vaikka haluaisikin?
Jotenkin olet jämähtänyt siihen ajattelumalliin, jossa sinua menestyvämpiä oikeasti kiinnostaisi, minkälaisessa talossa asut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä outoja juttuja. Kuitenkin yleensä sekä mies että nainen haluavat sen kodin ja perheen. Ei todellisessa maailmassa ole sellaista, että mies on kyvytön näihin asioihin ja haaveilee vain p illusta ja suunnilleen vihaa sitä naista muuten. Kuulkaas tiedoksi nyt teillekin valittavat poikamiehet, että yleensä isät ihan rakastavat niitä lapsiaan ja haluavat niitä tehdä. Kaikki ihmiset eivät välitä keskiluokkaisesta projektista mutta se ei liity sukupuoleen. Perhe-elämä on tunnetusti miehelle parhaan onnen ja terveyden tuottava asia, tästä on tilastotietoa.
Kitkeriä sanoi kettu pihlajanmarjoista. Sen arvo on mitätöitävä, mihin ei itse kykene. Suomikin pullistelee vähävaraisia lapsiperheitä, joissa ei edes mietitä omistusasumista tai kesämökkejä. Kaikki tämä täällä vauvalan satulandiassa toki iloisesti unohtuu, pääasia että naiset pilasivat jälleen kerran maailman ja siksi hullutellaan ”naisten” kanssa livenä tai virtuaalituotannoissa. Hauskaa? No ilman muuta, suorastaan ratkoriemukasta. Polttoaineena kestokatkeruus ja luuserimiesten sukupolvelta uusintuva misogynia kaikkine mätine hedelmineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huutista katkerille miesvihaajille, kun ketju ei lähtenytkään heidän mieleiseensä suuntaan.
Totuus ottaa helvetin koville.
Luen vauva-palstaa lähinnä sen takia, että saan jonkunlaisen kuvan siitä millaista parisuhde-elämä mahdollisesti on ja millaisia asioita ihmiset tuo esille liittyen parisuhteisiin ja "yhteiseen tulevaisuuteen".
Nämä ketjut saavat minut varsin tyytyväiseksi ikisinkkuuteeni. Mikä vika siinä on, että ei halua jatkuvasti kehittyä ja suorittaa elämää mahdollisimman tehokkaasti ja kaavamaisesti, eikö elämän pääpointti ole olla onnellinen mikä nyt itse kenetkin onnelliseksi tekee? Fakta on se, että suurin osa miehistä tulee onnelliseksi mieslapseilemalla ja ei sen pitäisi olla naisten ongelma millään tavalla. Kuulun itse tähän kastiin.
Jos joskus päädyn parisuhteeseen naisen kanssa, niin en todellakaan aio kaikesta minut onnelliseksi tekevästä (kuten tyhjänpäiväisestä moottoripyöräilystä, päivien kuluttamisesta sohvalla makoiluun tietokoneen äärellä tai muuta vastaavaa) sen takia, että joku nainen on sitä mieltä, että parisuhteessa kuuluu jatkuvasti kehittyä taso tasolta eteenpäin ja kasvaa ihmisenä. Mielestäni elämän kuuluu olla mielekästä kokonaisuutena, eikä johonkin tiettyyn muottiin tähtäävää suorittamista.
Jäänkö ikisinkuksi kuten tähänkin asti?
Minä taas olen hyvinkin kiinnostunut kehittymisestä ihmisenä.
Se mistä en ole kiinnostunut on mitä yleensä tarkoitetaan "elämässä eteenpäin menemisellä", eli puitteiden päivittämisestä parempiin ja velvollisuuksien lisäämistä vain siksi koska muillakin on ne puitteet ja muillakin on kiireistä.
Huvittavinta on että nyt nelikymppisenä hyvinkin monet ikäiseni naiset kuuntelevat mielellään näkemyksiäni tästä kammottavasta Peter Pan-elämästä ja peräti jakavat ne. Nyt kun ymmärretään "mikä on oikeasti tärkeää".
t. se unelmoiva velamies
Muuttuvat puitteet ja asemat avaavat uusia ovia ja perspektiivejä elämään. Jos junnaa samoissa puitteissa koko elämänsä, se on vähän kuin yhden maalauksen hiomista kaikki vuodet sen sijaan, että tekisi useampia ja vaihtaisi välillä tyylilajiakin.
Ei se perspektiivi siitä muutu että vaihtaa yhden Älvsby-talon lapsiperhealueella toiseen vähän isompaan Älvsby-taloon toisella lapsiperhealueella.
-eri
Muuttuupas, ja erityisesti lapsille on tärkeää, ponnistavatko metrin vai kahden metrin laudalta elämään.
Miten se talon koko (korkeus?) vaikuttaa lasten ponnistukseen? Isommalla talolla on tapana aiheuttaa isommat kulut.
Vaikuttaa elintasoon ja asemaan, jotka availee niitä ovia. Rikas duunari on rahoistaan huolimatta duunari.
Niin? Eli se duunari ei voi kehittyä vaikka haluaisikin?
Jotenkin olet jämähtänyt siihen ajattelumalliin, jossa sinua menestyvämpiä oikeasti kiinnostaisi, minkälaisessa talossa asut.
Kyllä mua ainakin kiinnostaa notkuuko mun lapset jossain nistilähiön kaksiossa vai talossa, jossa niillä on tilaa ja tervehenkisiä virikkeitä sekä turvallisia, hyviä roolimalleja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huutista katkerille miesvihaajille, kun ketju ei lähtenytkään heidän mieleiseensä suuntaan.
Totuus ottaa helvetin koville.
Luen vauva-palstaa lähinnä sen takia, että saan jonkunlaisen kuvan siitä millaista parisuhde-elämä mahdollisesti on ja millaisia asioita ihmiset tuo esille liittyen parisuhteisiin ja "yhteiseen tulevaisuuteen".
Nämä ketjut saavat minut varsin tyytyväiseksi ikisinkkuuteeni. Mikä vika siinä on, että ei halua jatkuvasti kehittyä ja suorittaa elämää mahdollisimman tehokkaasti ja kaavamaisesti, eikö elämän pääpointti ole olla onnellinen mikä nyt itse kenetkin onnelliseksi tekee? Fakta on se, että suurin osa miehistä tulee onnelliseksi mieslapseilemalla ja ei sen pitäisi olla naisten ongelma millään tavalla. Kuulun itse tähän kastiin.
Jos joskus päädyn parisuhteeseen naisen kanssa, niin en todellakaan aio kaikesta minut onnelliseksi tekevästä (kuten tyhjänpäiväisestä moottoripyöräilystä, päivien kuluttamisesta sohvalla makoiluun tietokoneen äärellä tai muuta vastaavaa) sen takia, että joku nainen on sitä mieltä, että parisuhteessa kuuluu jatkuvasti kehittyä taso tasolta eteenpäin ja kasvaa ihmisenä. Mielestäni elämän kuuluu olla mielekästä kokonaisuutena, eikä johonkin tiettyyn muottiin tähtäävää suorittamista.
Jäänkö ikisinkuksi kuten tähänkin asti?
Minä taas olen hyvinkin kiinnostunut kehittymisestä ihmisenä.
Se mistä en ole kiinnostunut on mitä yleensä tarkoitetaan "elämässä eteenpäin menemisellä", eli puitteiden päivittämisestä parempiin ja velvollisuuksien lisäämistä vain siksi koska muillakin on ne puitteet ja muillakin on kiireistä.
Huvittavinta on että nyt nelikymppisenä hyvinkin monet ikäiseni naiset kuuntelevat mielellään näkemyksiäni tästä kammottavasta Peter Pan-elämästä ja peräti jakavat ne. Nyt kun ymmärretään "mikä on oikeasti tärkeää".
t. se unelmoiva velamies
Muuttuvat puitteet ja asemat avaavat uusia ovia ja perspektiivejä elämään. Jos junnaa samoissa puitteissa koko elämänsä, se on vähän kuin yhden maalauksen hiomista kaikki vuodet sen sijaan, että tekisi useampia ja vaihtaisi välillä tyylilajiakin.
Ei se perspektiivi siitä muutu että vaihtaa yhden Älvsby-talon lapsiperhealueella toiseen vähän isompaan Älvsby-taloon toisella lapsiperhealueella.
-eri
Muuttuupas, ja erityisesti lapsille on tärkeää, ponnistavatko metrin vai kahden metrin laudalta elämään.
Miten se talon koko (korkeus?) vaikuttaa lasten ponnistukseen? Isommalla talolla on tapana aiheuttaa isommat kulut.
Vaikuttaa elintasoon ja asemaan, jotka availee niitä ovia. Rikas duunari on rahoistaan huolimatta duunari.
Niin? Eli se duunari ei voi kehittyä vaikka haluaisikin?
Jotenkin olet jämähtänyt siihen ajattelumalliin, jossa sinua menestyvämpiä oikeasti kiinnostaisi, minkälaisessa talossa asut.
Voihan se duunari kehittyä, se vaan on paljon nopeempaa kun ympäristö tukee sitä. Jos pyörii duunariporukoissa ja harrastaa duunariharrastuksia, käyttää rahansa duunarileikkikaluihin (kuten moottoripyörä), se kehittyminen tapahtuu: duunarina. Siitä tulee level 10 duunari duunariputkessaan, ja kasvattaa lapsensa samaan putkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekä siksi, että nykyään miesten osallistumista vaaditaan perhe-elämään paljon enemmän kuin ennen. Miehiä sen sijaan ei kiinnosta se perhe-elämä yhtään enempää kuin aikaisemminkaan.
Tuokin vielä.
Itselle kävisi hyvin että kotityöt jaetaan 50-50. Mutta kun naisen vaatimustaso asunnon, sisustuksen, siisteyden ym suhteen on niin kova että verrattuna sinkkuaikaan työt lisääntyvät vaikka olisi kaksi tekemässä. Ja loppupeleissä vaikka tehtäisiin puolet ja puolet, koti on naisen valtakunta.
Ja kun se unelmakämppä on saatu ja rempattu kuntoon, max muutama vuosi niin kuulet lauseen "kulta eikö tämmöinen talo olisikin ihanampi...".
Kuinka usein sä oikein sisustat, jos se on työltä kuulostava asia? Moni pitää samoja huonekaluja jopa monta kymmentä vuotta, jopa perheet ja naiset. Oiskohan sulla pikkuisen tullut liikaa katsottua blogeja ja instagramia, että on havaittavissa irtaantumista normielämästä? Oliko sulla joku ihan oikea syykin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huutista katkerille miesvihaajille, kun ketju ei lähtenytkään heidän mieleiseensä suuntaan.
Totuus ottaa helvetin koville.
Luen vauva-palstaa lähinnä sen takia, että saan jonkunlaisen kuvan siitä millaista parisuhde-elämä mahdollisesti on ja millaisia asioita ihmiset tuo esille liittyen parisuhteisiin ja "yhteiseen tulevaisuuteen".
Nämä ketjut saavat minut varsin tyytyväiseksi ikisinkkuuteeni. Mikä vika siinä on, että ei halua jatkuvasti kehittyä ja suorittaa elämää mahdollisimman tehokkaasti ja kaavamaisesti, eikö elämän pääpointti ole olla onnellinen mikä nyt itse kenetkin onnelliseksi tekee? Fakta on se, että suurin osa miehistä tulee onnelliseksi mieslapseilemalla ja ei sen pitäisi olla naisten ongelma millään tavalla. Kuulun itse tähän kastiin.
Jos joskus päädyn parisuhteeseen naisen kanssa, niin en todellakaan aio kaikesta minut onnelliseksi tekevästä (kuten tyhjänpäiväisestä moottoripyöräilystä, päivien kuluttamisesta sohvalla makoiluun tietokoneen äärellä tai muuta vastaavaa) sen takia, että joku nainen on sitä mieltä, että parisuhteessa kuuluu jatkuvasti kehittyä taso tasolta eteenpäin ja kasvaa ihmisenä. Mielestäni elämän kuuluu olla mielekästä kokonaisuutena, eikä johonkin tiettyyn muottiin tähtäävää suorittamista.
Jäänkö ikisinkuksi kuten tähänkin asti?
Jos ymmärrät tasosi, et. Vastaava nainen on kaiken aikansa somettamiseen ja shoppailuun käyttävä siideripissis. Viinimamma vanhempana.
Mulle tuo kuvaus ei ole "suoritus" vaan normaali elämään kuuluva asia siinä missä vaikkapa liikunta, josta saa itsessään nautintoa ja samalla kehittyy.
Kaikki kasvaa ja kehittyy, kun on tarpeeksi ravinteita ja tilaa kasvaa. Sitä ihmettelenkin, mikseivät miehet kasva?
Narsistiset ihmiset eivät kasva eivätkä kehity. Eli monikin mies kasvaa ja viisastuu elämässään eikä heidän tarvitse uhriutua, rakentaa elämäänsä koston ja katkeruuden ympärille. Sama koskee naisia.
Aikuisuus on hyvän elämän pitkäjänteistä rakentamista eikä itsekkään hedonistista, toista välineellistävää todellisuuspakoa. Suurin osa aikuisista näkee perheen edelleen kehittymisen ja hyvinvoinnin kautta, ei jonain hirveänä taakkana, pakkona, suoritteena ja orjatyöleirinä. Mutta eipä näitä lapsirakkaita paljon täällä pyöri, ehkä heillä on sitä kuuluisaa parempaa tekemistä.
Siksi ettei niitä se nainen kiinnosta oikeasti sen kummemmin, kunhan nyt on joku suht siedettävä. Kun on saatu se vakituinen seksikumppani/siivooja/pyykkäri/ruuanlaittaja/laskujen maksaja, niin muuta ei mies enää kaipaa. Sitten voi keskittyä harrastuksiin ja kavereihin, ja kotona on ilmainen piika joka hoitaa kaikki käytännön asiat ja jopa maksaa puolet laskuista. Mikä diili! Vähän nalkutusta voi joutua kuuntelemaan mutta sitäkin voi hyödyntää kun muistaa lähteä ovet paukkuen Maken kanssa kaljalle. Oppii muija pitämään suuta soukemmalla.
Mies joka oikeasti rakastuu haluaa kyllä enemmänkin, koska ei halua että nainen löytää jonkun toisen jonka kanssa parituu ja perustaa perheen. Mies haluaa nimenomaan tämän naisen elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huutista katkerille miesvihaajille, kun ketju ei lähtenytkään heidän mieleiseensä suuntaan.
Totuus ottaa helvetin koville.
Luen vauva-palstaa lähinnä sen takia, että saan jonkunlaisen kuvan siitä millaista parisuhde-elämä mahdollisesti on ja millaisia asioita ihmiset tuo esille liittyen parisuhteisiin ja "yhteiseen tulevaisuuteen".
Nämä ketjut saavat minut varsin tyytyväiseksi ikisinkkuuteeni. Mikä vika siinä on, että ei halua jatkuvasti kehittyä ja suorittaa elämää mahdollisimman tehokkaasti ja kaavamaisesti, eikö elämän pääpointti ole olla onnellinen mikä nyt itse kenetkin onnelliseksi tekee? Fakta on se, että suurin osa miehistä tulee onnelliseksi mieslapseilemalla ja ei sen pitäisi olla naisten ongelma millään tavalla. Kuulun itse tähän kastiin.
Jos joskus päädyn parisuhteeseen naisen kanssa, niin en todellakaan aio kaikesta minut onnelliseksi tekevästä (kuten tyhjänpäiväisestä moottoripyöräilystä, päivien kuluttamisesta sohvalla makoiluun tietokoneen äärellä tai muuta vastaavaa) sen takia, että joku nainen on sitä mieltä, että parisuhteessa kuuluu jatkuvasti kehittyä taso tasolta eteenpäin ja kasvaa ihmisenä. Mielestäni elämän kuuluu olla mielekästä kokonaisuutena, eikä johonkin tiettyyn muottiin tähtäävää suorittamista.
Jäänkö ikisinkuksi kuten tähänkin asti?
Minä taas olen hyvinkin kiinnostunut kehittymisestä ihmisenä.
Se mistä en ole kiinnostunut on mitä yleensä tarkoitetaan "elämässä eteenpäin menemisellä", eli puitteiden päivittämisestä parempiin ja velvollisuuksien lisäämistä vain siksi koska muillakin on ne puitteet ja muillakin on kiireistä.
Huvittavinta on että nyt nelikymppisenä hyvinkin monet ikäiseni naiset kuuntelevat mielellään näkemyksiäni tästä kammottavasta Peter Pan-elämästä ja peräti jakavat ne. Nyt kun ymmärretään "mikä on oikeasti tärkeää".
t. se unelmoiva velamies
Muuttuvat puitteet ja asemat avaavat uusia ovia ja perspektiivejä elämään. Jos junnaa samoissa puitteissa koko elämänsä, se on vähän kuin yhden maalauksen hiomista kaikki vuodet sen sijaan, että tekisi useampia ja vaihtaisi välillä tyylilajiakin.
Ei se perspektiivi siitä muutu että vaihtaa yhden Älvsby-talon lapsiperhealueella toiseen vähän isompaan Älvsby-taloon toisella lapsiperhealueella.
-eri
Muuttuupas, ja erityisesti lapsille on tärkeää, ponnistavatko metrin vai kahden metrin laudalta elämään.
Miten se talon koko (korkeus?) vaikuttaa lasten ponnistukseen? Isommalla talolla on tapana aiheuttaa isommat kulut.
Vaikuttaa elintasoon ja asemaan, jotka availee niitä ovia. Rikas duunari on rahoistaan huolimatta duunari.
Niin? Eli se duunari ei voi kehittyä vaikka haluaisikin?
Jotenkin olet jämähtänyt siihen ajattelumalliin, jossa sinua menestyvämpiä oikeasti kiinnostaisi, minkälaisessa talossa asut.Kyllä mua ainakin kiinnostaa notkuuko mun lapset jossain nistilähiön kaksiossa vai talossa, jossa niillä on tilaa ja tervehenkisiä virikkeitä sekä turvallisia, hyviä roolimalleja.
Kuitenkin kun otetaan huomioon että kovimmat tyypit liike-elämässä on ponnistaneet juuri nistilähiöstä. Siellä ne ensimmäiset kapitalismin aakkoset on opittu. Lähiöissä et pärjää ilman porukoita.
On nähty mitä käy kun ottaa velkaa ja ei kykene maksamaan. Siellä se liike-elämä on kaikista käytännöllisimmillään. Rahakin on aina paperia.
Elämänkoulusta tulee parhaimmat voittajat.
Myöhemmin kun on oppikoulusta päästy, niin mustat hupparit vaihtuu tiukkiin pyöräilytamineihin.
Silloin ollaan vauhdissa kohti menestystä. Pyöräilyhousuissa oleva mies saa ajaa naisia karkuun kalliilla kevyellä hienolla hiilikuituteräsfingelillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, koska avioliitto ja perheellistyminen on nykyään monen miehen, varsinkin menestyvän miehen kannalta huono diili.
Ei se mies kovin menestyvä voi olla, jos se ei mieti mitä sen omaisuudelle tapahtuu sen kuoleman jälkeen.
Aviottomuus ja lapsettomuus on miehelle myös urakehityksen este. Konservatismi jyllää miesten maailmassa työelämässä ja lapsetonta miestä pidetään epäkypsänä johtajana. Mitä enemmän miehelle tulee edustustehtäviä sitä enemmän katsotaan myös, että vaimo on koulutettu ja sivistynyt. Miehet, jotka julistavat täällä muuta, ovat pohjimmiltaan muita kuin menestyjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, koska avioliitto ja perheellistyminen on nykyään monen miehen, varsinkin menestyvän miehen kannalta huono diili.
Ei se mies kovin menestyvä voi olla, jos se ei mieti mitä sen omaisuudelle tapahtuu sen kuoleman jälkeen.
Tarvitseeko sitä sen enempää miettiä? Kyllä omaisuudelle tapahtuu aina jotain kuoleman jälkeen. Omaisuuden voi halutessaan vaikka testamentata parhaaksi katsomalleen henkilö(i)lle tai taho(i)lle tai parhaaksi katsomaansa tarkoitukseen tai rahansa ja omaisuutensa voi käyttää itseensä vielä eläessään. Se asia on vain varmaa, että itse ei sitä omaisuuttaan hautaan mukaan saa, eli elämänsä miten tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, koska avioliitto ja perheellistyminen on nykyään monen miehen, varsinkin menestyvän miehen kannalta huono diili.
Ei se mies kovin menestyvä voi olla, jos se ei mieti mitä sen omaisuudelle tapahtuu sen kuoleman jälkeen.
Tarvitseeko sitä sen enempää miettiä? Kyllä omaisuudelle tapahtuu aina jotain kuoleman jälkeen. Omaisuuden voi halutessaan vaikka testamentata parhaaksi katsomalleen henkilö(i)lle tai taho(i)lle tai parhaaksi katsomaansa tarkoitukseen tai rahansa ja omaisuutensa voi käyttää itseensä vielä eläessään. Se asia on vain varmaa, että itse ei sitä omaisuuttaan hautaan mukaan saa, eli elämänsä miten tahansa.
Kaikilla menestyvillä miehillä kautta historian on ollut perillisiä. Mies on silloin eräänlainen kuningas jos onnistuu hankkimaan lapsia ja vie omat voittajan geeninsä jatkoon tulevaisuuteen, kohti kilpailua siittä missä voi olla vain yksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia syntyy kokoajan vaan vähemmän ja vähemmän. Perhe elämä ei ole enää se unelma mitä tavoitella. Tervetuloa 2020 luvulle.
Kun vastaukset ei naisia miellytä, niin niitä poistetaan. Lapsellinen miesten haukkuminen kun vastaukset ei miellytä. Naisilla on kyllä valtava tarve kontrolloida miehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhteessa mennään naisten ehdoilla. Sisustus, naimisiinmeno, lapset. Jne. Mies on siinä vain hyödyllinen hölmö, jonka tarkoitus on täyttää naisen toiveet. Naiset ovat egoistisia, itserakkaita.
On myös niin, että joku voi olla sitä mieltä, että tämä riittää ja että näin on hyvä. Missään laissa kun ei säädetä, että on pakko mennä avioliittoon tai asioiden pitäisi jotenkin niin sanotusti edetä. Jatkuva kehittyminen ja eteneminen ei kiinnosta kaikkia.
Aika surkeita naisia olette tapailleet. Lähetin juuri vaimon hakemaan pari olutta itselleni ja banaaneja töihin evääksi, kun niin tykkään banaaneista ja tonnikalavoileivistä.
Miksi nainen valittaa boksereista lattialla tai oluen juomisesta?
Omani juo olutta myös, mutta sivistyneesti. Hän ei röyhtäile tai ole lihava.
Kun tulin töistä, niin otin lepoa. Perheeni oli poissa että voin rentoutua töiden jälkeen rauhassa pimeässä ja viileässä. He olivat uimarannalla.
Kuulin että junior oppi uimaan tänään. Sehän on hienoa tokaisin.
Haeppa lähikaupasta pari olutta ja osta myös itsellesi. Tuo myös kahvimaito, se oli loppu.
Miksi ette onnistu miehet? Kyllä nainen muuttuu naiselliseksi tavattuaan oikean miehen ja myös korjaa ne boxerit lattialta pesukoneeseen tai pesukoriin.
Ei se ole mikään mahdottomuus.
Tämä ketju ei kyllä olisi saanut tätä huomiota tällä palstalla. Johonkin tämä on linkitetty ..
Zinc
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, koska avioliitto ja perheellistyminen on nykyään monen miehen, varsinkin menestyvän miehen kannalta huono diili.
Ei se mies kovin menestyvä voi olla, jos se ei mieti mitä sen omaisuudelle tapahtuu sen kuoleman jälkeen.
Tarvitseeko sitä sen enempää miettiä? Kyllä omaisuudelle tapahtuu aina jotain kuoleman jälkeen. Omaisuuden voi halutessaan vaikka testamentata parhaaksi katsomalleen henkilö(i)lle tai taho(i)lle tai parhaaksi katsomaansa tarkoitukseen tai rahansa ja omaisuutensa voi käyttää itseensä vielä eläessään. Se asia on vain varmaa, että itse ei sitä omaisuuttaan hautaan mukaan saa, eli elämänsä miten tahansa.
Kyllä sitä yleensä ihmiset miettii, kenellä pääomaa on.
Kuinka paljon täällä oikein on sanoja sensuurilistalla!?
Kirjoitin hyvin asiallisen viestin joka sai "julkaistaan hyväksynnän jälkeen" (eli ei julkaista).
40+
Alue: Aihe vapaa
Alkupuoli tekstistä oli ihan jees, mutta vika lause, erityisesti boldattu. Voi, ristus, mä säälin ihmisiä, joilla on noin mustavalkoinen ajattelu. Kaikki on aina joku vastaan joku, liekö pelattu liikaa taistelupelejä, vai mikä piru. Maailma ei ole mustavalkoinen, enimmäkseen se on vain harmaan eri sävyjä, seassa joitain väriläiskiä.