Lue keskustelun säännöt.
Kuinka te muut koette muuton?
22.06.2020 |
Viikonloppuna olisi muutto. En edelleenkään päätöstä kadu, ja on ihana päästä laittamaan uutta kotia, mutta tämä kaikki ennen sitä syö voimat: Joka paikka täynnä laatikoita, hirveä määrä käytännönasioita, joista mikään ei tunnu hoituvan ensimmäisellä kerralla, järkyttävä määrä tavaraa, joka on käytävä läpi ja luovuttava ylimääräisestä, vanhan asunnon siivoaminen lattiasta kattoon, (ja vääntö siitä, että vuokranantaja kustantaa uuden siivouksen, kun se oli laiminlyöty), uuden asunnon pintaremontti, ylimääräinen rahanmeno, miehen kanssa vähän väliä napit vastakkain, kun molempia stressaa, härdellistä ahdistuva kissa (jolle hankittiin Feliway pöhisemään seinään) ym.
Aika monta kertaa on tullut lause "en muuta enää ikinä" parisuhteen molempien osapuolien suusta. Itse olen ihan puhki. Muuttaminen on oikeasti yksi ärsyttävimmistä asioista elämässä. Jotenkin sen elämän kiinne- ja tukikohdan vaihtaminen toisaalle ei vaan sovi itselleni yhtään.
Kuinka te muut koette muuton? Nautitteko siitä, että elämä liikkuu, ja on puuhaa vai koetteko ehkä niin kuin minä?
Kommentit (24)
Onhan se inhottavaa ja työlästä hommaa. Ja menee kauan, ennenkuin uudessa kodissa on kaikki kivasti. Nykyään mietin näitä tavaran vähentämisiä ja raivauksia etukäteen, juuri siksikin, että muuttaessa urakka ei ahdista liikaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen muuttanut monesti. Kamalaa hommaa. Viimeksi muutin kolme vuotta sitten. Kun lapset lähtee pesästä niin muutan pienempään asuntoon tämän saman talon sisällä. Haluaisin vastapäätä olevan kaksion sitten.
Tykkään ihan hirveästi muuttamisesta uuteen kotiin ja uuteen ympäristöön, kunhan kaupunki on minulle mieleinen. Jos minun pitäisi muuttaa yksin vaikka jonnekin syrjäiselle pikkupaikkakunnalle jonne en haluaisi muuttaa, olisin surullinen.
Uusi koti ja uusi ympäristö uusine kadunkulmineen ja puistoineen ja jopa uusine lähikauppoineen on minusta jännittävää ja ihanaa. Se saa perhoset lentelemään vatsassa myönteisellä tavalla. Ensimmäisen parin viikon ajan se tuntuu kuin olisi lomamatkalla ja asuisi hotellissa.
Muuton tekeminen konkreettisesti, siis se tavaroiden ja huonekalujen siirtäminen sekä kaikki "paperityö" mitä siihen liittyy, sen sijaan on stressaavaa ja siitä en tykkää.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sain ennen viime muuttoani hermoromahduksen sillä stressaan aina kaikesta. Muutto oli lopulta helpoin ikinä ja siihen meni puoli tuntia aikaa eli stressasin jälleen kerran ihan turhaan. Josko seuraava menis ilman romahteluita...
Itse tykkään muuttaa. Uusi koti on aina kiva. Pääsee aloittamaan alusta ja sisustaa kaiken uusiksi.
Onhan muuttaminen kallista ja raskasta mutta se on perus elämää.
T. yli 20krt muuttanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan se inhottavaa ja työlästä hommaa. Ja menee kauan, ennenkuin uudessa kodissa on kaikki kivasti. Nykyään mietin näitä tavaran vähentämisiä ja raivauksia etukäteen, juuri siksikin, että muuttaessa urakka ei ahdista liikaa...
Tästä mekin todellakin opittiin, että ylimääräistä tavaraa ei jätetä kaappeihin pyörimään. Sen verran suuri työ oli siivota varasto ja kaapit nyt. Varaston siivoamista suunniteltiin pari vuotta, mutta aina se lykkääntyi, kun olemme autottomia ihmisiä ja avun pyytäminen kaatopaikkareissuun on oma hommansa.
Koronakeväässä oli se hyvä puoli (ehkä lähes ainoa sellainen), että se toi ylimääräistä aikaa ja muutama kaappi tuli läpikäytyä jo silloin.
Minäkin pidän muuttamisesta, minulla ei ole tavaraa niin mielettömiä määriä, että menisi ikuisuus pakkaamiseen. Ja siis lapsiperhe ollaan.
Olen muuttanut 22 kertaa ja kohta muutetaan taas. Seuraavassa ollaan ainakin 3 vuotta, ainakin samassa kaupungissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuttoni menee seuraavasti.
1) suunnittelu
2) puuhakohtas, tuotantoonpano
3) itkukohtaus ja itsesääli
4) kamat paikasta toiseen
5) purkamisen aloottaminen
6) ensimmäiset komme laatikkoa purettu. Enää 95 jäljellä. Itkukohtaus laatikoiden päällä
7) standardien laskeminen ja realismi
8) teknisesti ottaen laatikko on purettu, kun sen kippaa maahan. KIPS X 95
9) asioiden pano paikalleen.
Joo, seuraavaksi muutan palvelutaloon.
Olen viisikymppinen ja muuttanut elämässäni kuusi kertaa.
Ei ole onneksi enempää tarvinnut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuttoni menee seuraavasti.
1) suunnittelu
2) puuhakohtas, tuotantoonpano
3) itkukohtaus ja itsesääli
4) kamat paikasta toiseen
5) purkamisen aloottaminen
6) ensimmäiset komme laatikkoa purettu. Enää 95 jäljellä. Itkukohtaus laatikoiden päällä
7) standardien laskeminen ja realismi
8) teknisesti ottaen laatikko on purettu, kun sen kippaa maahan. KIPS X 95
9) asioiden pano paikalleen.Joo, seuraavaksi muutan palvelutaloon.
Okei, kiitos tästä. En siis ole ainoa, jolla saattaa ottaa vähän koville.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttoni menee seuraavasti.
1) suunnittelu
2) puuhakohtas, tuotantoonpano
3) itkukohtaus ja itsesääli
4) kamat paikasta toiseen
5) purkamisen aloottaminen
6) ensimmäiset komme laatikkoa purettu. Enää 95 jäljellä. Itkukohtaus laatikoiden päällä
7) standardien laskeminen ja realismi
8) teknisesti ottaen laatikko on purettu, kun sen kippaa maahan. KIPS X 95
9) asioiden pano paikalleen.Joo, seuraavaksi muutan palvelutaloon.
Okei, kiitos tästä. En siis ole ainoa, jolla saattaa ottaa vähän koville.
Ap
No onhan se ihan saatanasta. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tehkää niin kuin meille kävi takavuosina. Pyytäkää talkooporukkaa muuttamaan ja sitten vasta paikan päällä heille selviää, että itse muuttajapariskunta on kyllä pakannut (osittain) tavaransa kokoon ja laatikoihin mutta on itse päättänyt lähteä lomamatkalle muuton ajaksi pois jaloista. Sen sijaan pariskunnan naisen äiti on paikalla jakelemassa ohjeita kantajille ja keittelemässä kahvia.
Eihän siinä ole kuin muutama päivä sellaista ärsyttävää hässäkkää.
Olen muuttanut n. 3 vuoden välein ja joka muutto menee niin että alan pakkaamaan vasta muuttopäivänä. Ennen sitä en saa tehtyä mitään koska ei ole pakko. Silloin myös vasta hahmotan tavaran määrän jota ei ikinä muka ole "paljoa" ja kuitenkin kaatopaikalle päätyy vähintään kärryllinen tavaraa. Loppujen lopuksi kaikki muu paitsi huonekalut on sullottu jätesäkkeihin ja erinäisiin laatikoihin hirveällä kiireellä ja uudessa asunnossa ne sitten etsii paikkaansa vielä monta viikkoa.
Muuttaminen on muuten mukavaa ja uudessa kodissa tuntuu elämäkin alkavan puhtaalta pöydältä. Uudesta kodista ja alueesta saan myös ihan uutta energiaa ja ahdistun jos joudun liian kauan asumaan samassa paikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koen muutot rankkoina. Silloin nuorena kun ei ollut tavaraa, oli helppo muuttaa ulkomaille, reppu selkään vaan ja menoksi. Sittemmin muutot ovat tulleet aina vain rankemmiksi, ensin muutettiin ulkomailla kerrostalosta omakotitaloon. Itse muutto sujui muuttomiesten hoitamana, he pakkasivat, purkivat ja siivosivat. Muutos kuitenkin itsessään oli iso, miehen työmatka muuttui 5min kävelystä 2h autoiluun/suunta ja muutto suurkaupungista pikkuiseen hiljaiseen kylään oli valtava. Osa tavaroista jätettiin kaupunkiasuntoon.
Rankin muutto oli kun tulimme Suomeen ja asetuimme ensin vuokra-asuntoon odottamaan kotimme valmistumista, piti elää pahvilaatikoista 3kk. Tavaroita oli tässä vaiheessa vielä ulkomailla okt:ssa ja kaupunkiasunnossa, osa oli viety mökille Suomessa odottamaan. Ihan vihonviimeistä hommaa. Meillä oli pieni vauva ja olin raskaana.
Nyt on asuttu tässä nykyisessä asunnossa vähän yli 7v ja en ihan heti ole valmis muuttamaan. Se hyöty muutoista kyllä on, että turhat tavarat tulee karsittua!
Vierailija kirjoitti:
Tehkää niin kuin meille kävi takavuosina. Pyytäkää talkooporukkaa muuttamaan ja sitten vasta paikan päällä heille selviää, että itse muuttajapariskunta on kyllä pakannut (osittain) tavaransa kokoon ja laatikoihin mutta on itse päättänyt lähteä lomamatkalle muuton ajaksi pois jaloista. Sen sijaan pariskunnan naisen äiti on paikalla jakelemassa ohjeita kantajille ja keittelemässä kahvia.
No huh, aikamoista. Ei olis kyllä itsellä pokkaa. Ihan ollaan itse kyllä hommassa mukana, vaikka kuinka ottais päähän.
Ap
Nuorena se muutto vielä menetteli mutta nyt pitäisi muuttaa mutta ollaan jumiinnuttu vuosiksi tähän asuntoon koska yksinkertaisesti ei vain jaksa muuttaa; ja sitä pakkaamista, kantamista ja purkamista jne jne. Johtunee myös siitä että minulla on pahoja selkäongelmia enkä koskaan voi tietää kantavatko jalat seuraavana päivänä vai olenko ihan hyvässä kunnossa. Jos selkään ei satu niin olen voimakas ja vetreä mutta muuten kuin könkkäinen mummo :(
Minä olen muuttanut elämäni aikana 14 kertaa, lähes aina opintojen tai työn perässä. En nyt koe sitä ylitsepääsemättömän vaivalloiseksi. Ottaahan se vähän aikaa ja on fyysisesti ajoittain raskasta, mutta homma muiden joukossa, kuten talon maalaus tai ruohikon leikkaus.
Vierailija kirjoitti:
Eihän siinä ole kuin muutama päivä sellaista ärsyttävää hässäkkää.
Olen muuttanut n. 3 vuoden välein ja joka muutto menee niin että alan pakkaamaan vasta muuttopäivänä. Ennen sitä en saa tehtyä mitään koska ei ole pakko. Silloin myös vasta hahmotan tavaran määrän jota ei ikinä muka ole "paljoa" ja kuitenkin kaatopaikalle päätyy vähintään kärryllinen tavaraa. Loppujen lopuksi kaikki muu paitsi huonekalut on sullottu jätesäkkeihin ja erinäisiin laatikoihin hirveällä kiireellä ja uudessa asunnossa ne sitten etsii paikkaansa vielä monta viikkoa.Muuttaminen on muuten mukavaa ja uudessa kodissa tuntuu elämäkin alkavan puhtaalta pöydältä. Uudesta kodista ja alueesta saan myös ihan uutta energiaa ja ahdistun jos joudun liian kauan asumaan samassa paikassa.
Me ei kyllä mitenkään selvitä muutaman päivän hässäkällä. Itse olen organisoijaluonne, joten aloitan pakkaamisen ja siivoamisen (sen, minkä voi), ajoissa. Olishan muuton voinut niinkin tehdä, että olis vaan heittänyt kamat laatikoihin ja kuskannut uuteen paikkaan, mutta haluttiin käydä kaikki perusteellisesti läpi, ja pelkästään varaston läpikäynti ja tavaroiden hävittäminen/luovuttaminen muille kesti kaksi päivää. Uudessa kodissa itsellä asiat sujuu aina nopeammin ja kivuttomammin. Tämä vanhan asunnon purkkiin laittaminen on se raskain vaihe.
17 vuotta sitten viimeksi muutettu. Vihoviimeistä puuhaa.