Lähdetkö ulkomaille tänä kesänä?
Ja jos, niin minne? Itse suuntaan Rhodokselle elokuussa.
Kommentit (42)
Kielletään kaikki kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos odottaa siihen,
että maailmalla ei enää korona liiku, saa pysyä kotona loppuikänsä.Voin pysyä ihan hyvin kotimaassa koko ikäni, ei ole mitään pakkomiellettä matkustamiseen.
Mulla ihan sama. Tuli reissattua pitkin maailmaa (työnkin puolesta) jo niin paljon, että taidan pysyä loppuelämäni kotimaassa ihan riippumatta koronaviruksesta. On paljon muitakin asioita, jotka omassa elämässäni tulevat jäämään historiaan. Esim kaupassakäynti. Miksi lähteä kauppoihin haahuilemaan, kun kaiken voi tilata netistä kotiovelle kannettuna? Näiden kolmen kuukauden aikana olen löytänyt netistä paljon kivoja kotimaisia verkkokauppoja. Kauppoja, joissa myytävää tavaraa ei edes saa mistään kauppakeskuksista. Pandemian aikana olen myös syönyt paljon terveellisemmin ja monipuolisemmin, kun olen tilannut päivittäistavarat kerran viikossa kotiinkuljetuksella. Ruokahävikkiäkään ei ole enää yhtään, kun on oppinut arvioimaan, paljonko mitäkin elintarviketta kuluu. En oikeastaan kaipaa pandemiaa edeltävästä ajasta muuta kuin joitakin ihmissuhteita. En edes kaikkia ihmissuhteitani vaan vain kaikista läheisimpiä. Toissa viikolla mulla oli lääkärin kanssa etävastaanotto ja mulla jo vuosia olleen verenpainelääkkeen annostusta aletaan pienentämään. Ihan siksi, että mun paineeni ovat nyt pandemian aikana olleet huomattavasti matalammat kuin ennen pandemiaa. Kun monenlainen stressi on poissa ja elää terveellisemmin, on verenpaineetkin normalisoituneet. En kaipaa paluuta entiseen.
Oi, miten perisuomalainen ajatusmaailma! Kun minä olen jo jotain tehnyt, ei muiden enää sitä tarvitsekaan tehdä. Kun minä olen jo matkustellut ja huomannut sen tarpeettomuuden, ei teidän muidenkaan enää tarvitse.
Tai jos minä en jostain tuotteesta pidä, se voidaan minun puolestani kieltää tai ainakin verottaa niin paljon, ettei kukaan muukaan sitä käytä.
Joo en halua että nämä himomatkailijat vetää taudin tänne takaisin alta aikayksikön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole lähdössä, eipä ollut suunnitelmissa muutenkaan.
En ymmärrä, miksi pitäisi joka vuosi "päästä" ulkomaille. Onko se matkustelu oikeasti kaiken vaivannäön ja rahanmenon arvoista?
On. Maapallolla on vielä lukemattonia paikkoja, jotka haluan nähdä. Kaikkiin en elämäni aikana ehdi millään.
Koronan takia peruunrui (siirtyi) kolme matkaa.
Jos kaikki ajattelisi noin niin maapallolla olisi täysi kaaos muutamassa päivässä, onneksi kaikki ei ole niin tyhmiä.
Tuskin. Pieni mahdollisuus on, että heinäkuun lopussa mennään perinteiselle autoreissulle Viroon. Uskoisin että riski on omalla autolla liikkuen varsin pieni, kun Viron tilanne ei ole sen kummempi kuin Suomenkaan. Tallinnaan emme jäisi.
Vierailija kirjoitti:
En ole lähdössä, eipä ollut suunnitelmissa muutenkaan.
En ymmärrä, miksi pitäisi joka vuosi "päästä" ulkomaille. Onko se matkustelu oikeasti kaiken vaivannäön ja rahanmenon arvoista?
Maisemanvaihto, uteliaisuus paikkaan tutustumiseen, parisuhdeaika kahden kesken, itsensä hemmottelu. Siinähän ne tärkeimmät, muuten olisi yhtä kotona nököttämistä netin orjuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en taatusti lähde, en halua että tämä show alkaa taas alusta.
Joskus pitää alkaa taas elää. Ne turvaohjeet ja omakaranteeni muistaen.
Juu, viikko pari jossakin turistirysässä ja kaksi viikkoa sitten kotona istuskellen ja peläten. Miksi ihmeessä?
Niin paljon on tullut reissattua, että olen huomannut, ettei se ole sen kummempaa. Mieluummin pyrin suojaamaan itseni ja läheiseni.
Lähettäiskö joukolla Petroskoihin, vapautettais se osaksi Suomea.
Puhutaan, että uuteen lock-downiin ei ole enää kenelläkään varaa. En aio itse olla edistämässä taudin leviämistä ja jos sitä ei voida muutenkaan kontrolloida, niin pidän matkustamisen riskejä liian suurina loppuvuoden aikana (ellei lääkkeitä kehitetä).
En kesällä mutta syksyllä olisi tarkoitus vkl loppulomalle
Lähden, koska kaksoiskansalaisuus ja vakikoti muualla kuin Suomessa. Jäin Suomeen "jumiin" sattumalta huonon ajoituksen takia, ja parin viikon visiitti sitten venyi ja venyi. Onneksi ihmisiä jotka voineet tarkastaa kämppää ja postia mun odotellessa täällä. Muta Suomessa on ollut kyllä tosi kivaa, ei muuta valittamista kuin työkuviot sekaisin. Olisi tosin varmasti ollut muutenkin.
En tiedä vielä. Mutta haluaisin mennä esim Puolaan. Näyttää olevan halpoja lentoja tarjolla.
Ei huvittaisi Kreikassa istua ensin kahta päivää karanteenissa odottamassa testin tuloksia ja sitten vasta pääsee ulos. Ihan hyvin voi leikkiä, että kotona on kreikka, on yhtä kuumaa ja voi ostaa ja tehdä kreikkalaista ruokaaa.
Vierailija kirjoitti:
Puhutaan, että uuteen lock-downiin ei ole enää kenelläkään varaa. En aio itse olla edistämässä taudin leviämistä ja jos sitä ei voida muutenkaan kontrolloida, niin pidän matkustamisen riskejä liian suurina loppuvuoden aikana (ellei lääkkeitä kehitetä).
Ihmiset ovat erilaisia. Mulla on lähipiirissäni ihmisiä, jotka ovat pandemia-ajan olleet kuin liian pieneen häkkiin suljettuja eläimiä. Heti, kun on jokin aukko löytynyt, on lähdetty. Ts heti, kun jokin rajoitus on poistettu, ovat menneet. Mökille heti, kun Uudenmaan sulku purettiin. Ravintoloihin ja terasseille heti, kun ne avattiin. Huvipuistoon heti, kun ne avattiin. Kokoontuivat isommalla porukalla heti, kun se sallittiin. Laivaristeilylle ja ulkomaille asap. On paljon ihmisiä, joille tällaiset rajoitukset aiheuttavat ahdistusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutaan, että uuteen lock-downiin ei ole enää kenelläkään varaa. En aio itse olla edistämässä taudin leviämistä ja jos sitä ei voida muutenkaan kontrolloida, niin pidän matkustamisen riskejä liian suurina loppuvuoden aikana (ellei lääkkeitä kehitetä).
Ihmiset ovat erilaisia. Mulla on lähipiirissäni ihmisiä, jotka ovat pandemia-ajan olleet kuin liian pieneen häkkiin suljettuja eläimiä. Heti, kun on jokin aukko löytynyt, on lähdetty. Ts heti, kun jokin rajoitus on poistettu, ovat menneet. Mökille heti, kun Uudenmaan sulku purettiin. Ravintoloihin ja terasseille heti, kun ne avattiin. Huvipuistoon heti, kun ne avattiin. Kokoontuivat isommalla porukalla heti, kun se sallittiin. Laivaristeilylle ja ulkomaille asap. On paljon ihmisiä, joille tällaiset rajoitukset aiheuttavat ahdistusta.
Erilaisuuden sisäistäminen tuntuu joillekin olevan kovin vaikeaa, puolin ja toisin. Minua ainakin hävettäisi tehtailla aloituksia: "En ymmärrä, miksi joku toinen tekee tai tuntee toisin kuin minä."
Toinen erikoisuus on muiden ihmisten "hyväntahtoinen" neuvominen, miten pitäisi ajatella tai käyttäytyä. Monen sisällä tuntuu asuvan pieni kansanvalistaja ja yhteisöpoliisi, vaikka itse ei olla halukkaita ottamaan vastaan neuvoja ja tekemään muiden toivomalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutaan, että uuteen lock-downiin ei ole enää kenelläkään varaa. En aio itse olla edistämässä taudin leviämistä ja jos sitä ei voida muutenkaan kontrolloida, niin pidän matkustamisen riskejä liian suurina loppuvuoden aikana (ellei lääkkeitä kehitetä).
Ihmiset ovat erilaisia. Mulla on lähipiirissäni ihmisiä, jotka ovat pandemia-ajan olleet kuin liian pieneen häkkiin suljettuja eläimiä. Heti, kun on jokin aukko löytynyt, on lähdetty. Ts heti, kun jokin rajoitus on poistettu, ovat menneet. Mökille heti, kun Uudenmaan sulku purettiin. Ravintoloihin ja terasseille heti, kun ne avattiin. Huvipuistoon heti, kun ne avattiin. Kokoontuivat isommalla porukalla heti, kun se sallittiin. Laivaristeilylle ja ulkomaille asap. On paljon ihmisiä, joille tällaiset rajoitukset aiheuttavat ahdistusta.
He tarvitsee mielenterveyspalveluita ei matkustamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielletään kaikki kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos odottaa siihen,
että maailmalla ei enää korona liiku, saa pysyä kotona loppuikänsä.Voin pysyä ihan hyvin kotimaassa koko ikäni, ei ole mitään pakkomiellettä matkustamiseen.
Mulla ihan sama. Tuli reissattua pitkin maailmaa (työnkin puolesta) jo niin paljon, että taidan pysyä loppuelämäni kotimaassa ihan riippumatta koronaviruksesta. On paljon muitakin asioita, jotka omassa elämässäni tulevat jäämään historiaan. Esim kaupassakäynti. Miksi lähteä kauppoihin haahuilemaan, kun kaiken voi tilata netistä kotiovelle kannettuna? Näiden kolmen kuukauden aikana olen löytänyt netistä paljon kivoja kotimaisia verkkokauppoja. Kauppoja, joissa myytävää tavaraa ei edes saa mistään kauppakeskuksista. Pandemian aikana olen myös syönyt paljon terveellisemmin ja monipuolisemmin, kun olen tilannut päivittäistavarat kerran viikossa kotiinkuljetuksella. Ruokahävikkiäkään ei ole enää yhtään, kun on oppinut arvioimaan, paljonko mitäkin elintarviketta kuluu. En oikeastaan kaipaa pandemiaa edeltävästä ajasta muuta kuin joitakin ihmissuhteita. En edes kaikkia ihmissuhteitani vaan vain kaikista läheisimpiä. Toissa viikolla mulla oli lääkärin kanssa etävastaanotto ja mulla jo vuosia olleen verenpainelääkkeen annostusta aletaan pienentämään. Ihan siksi, että mun paineeni ovat nyt pandemian aikana olleet huomattavasti matalammat kuin ennen pandemiaa. Kun monenlainen stressi on poissa ja elää terveellisemmin, on verenpaineetkin normalisoituneet. En kaipaa paluuta entiseen.
Oi, miten perisuomalainen ajatusmaailma! Kun minä olen jo jotain tehnyt, ei muiden enää sitä tarvitsekaan tehdä. Kun minä olen jo matkustellut ja huomannut sen tarpeettomuuden, ei teidän muidenkaan enää tarvitse.
Tai jos minä en jostain tuotteesta pidä, se voidaan minun puolestani kieltää tai ainakin verottaa niin paljon, ettei kukaan muukaan sitä käytä.
Mummoista viis ja niiden kuolemista, minä minä minä minä olen tärkeä!
Ei mummojen tarvitse matkustaa, jos minä matkustan. Riskiryhmäläiset tietenkin jatkavat karanteenissa elämistä jatkossakin maailman tappiin. Mutta miksi sen minun elämääni pitäisi mitenkään vaikuttaa?
Ohis...tuossa on varmasti ajatuksena se, että vaikka mummot pysyvätkin eristyksissä, joidenkin pitää kuitenkin heistä huolehtia. Ja jos näiden huolehtijoiden riski saada tartunta julkisissa liikenneväleissä, kaupoissa yms paikoissa kasvaa, samalla kasvaa mummojen riski saada tartunta heitä hoitavilta ihmisiltä. Mummoilta evätään myös mahdollisuus tavata omaisiaan elämänsä viimeisinä aikoina, jos hoivakodeissa ei saa omaiset vierailla.
Mutta eihän se tietenkään sun elämääsi tarvitse vaikuttaa, että joku 65 vuotta avioliitossa ollut pari joutuu toisistaan erilleen puolison elämän viimeisiksi kuukausiksi. Vuosikymmeniä aiemmin luvattu "kunnes kuolema meidät erottaa" muuttuukin "kunnes pandemia meidät erottaa". Inhimillinen kärsimys on aina yksilöllistä eikä sen tarvitsekaan koskettaa ketään muuta. Mä olen kevään aikana ollut kymmeniä kertoja kiitollinen, kun viime vuoden lopulla vastustin pontevasti sairaalassa lääkärin ehdotusta siirtää iäkäs äitini sairaalasta hoivalaitokseen. Mun vaatimuksestani äiti laitettiin kotiin eikä siellä käy edes mitään viruksia mahdollisesti levittäviä kotihoitajia vaan minä huolehdin. Kaikilla omaisilla ei ole tätä mahdollisuutta ja on ihan ymmärrettävää, jos he ovat huolissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos odottaa siihen,
että maailmalla ei enää korona liiku, saa pysyä kotona loppuikänsä.Voin pysyä ihan hyvin kotimaassa koko ikäni, ei ole mitään pakkomiellettä matkustamiseen.
Mulla ihan sama. Tuli reissattua pitkin maailmaa (työnkin puolesta) jo niin paljon, että taidan pysyä loppuelämäni kotimaassa ihan riippumatta koronaviruksesta. On paljon muitakin asioita, jotka omassa elämässäni tulevat jäämään historiaan. Esim kaupassakäynti. Miksi lähteä kauppoihin haahuilemaan, kun kaiken voi tilata netistä kotiovelle kannettuna? Näiden kolmen kuukauden aikana olen löytänyt netistä paljon kivoja kotimaisia verkkokauppoja. Kauppoja, joissa myytävää tavaraa ei edes saa mistään kauppakeskuksista. Pandemian aikana olen myös syönyt paljon terveellisemmin ja monipuolisemmin, kun olen tilannut päivittäistavarat kerran viikossa kotiinkuljetuksella. Ruokahävikkiäkään ei ole enää yhtään, kun on oppinut arvioimaan, paljonko mitäkin elintarviketta kuluu. En oikeastaan kaipaa pandemiaa edeltävästä ajasta muuta kuin joitakin ihmissuhteita. En edes kaikkia ihmissuhteitani vaan vain kaikista läheisimpiä. Toissa viikolla mulla oli lääkärin kanssa etävastaanotto ja mulla jo vuosia olleen verenpainelääkkeen annostusta aletaan pienentämään. Ihan siksi, että mun paineeni ovat nyt pandemian aikana olleet huomattavasti matalammat kuin ennen pandemiaa. Kun monenlainen stressi on poissa ja elää terveellisemmin, on verenpaineetkin normalisoituneet. En kaipaa paluuta
entiseen.
Harvinaisen fiksu ihminen 👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutaan, että uuteen lock-downiin ei ole enää kenelläkään varaa. En aio itse olla edistämässä taudin leviämistä ja jos sitä ei voida muutenkaan kontrolloida, niin pidän matkustamisen riskejä liian suurina loppuvuoden aikana (ellei lääkkeitä kehitetä).
Ihmiset ovat erilaisia. Mulla on lähipiirissäni ihmisiä, jotka ovat pandemia-ajan olleet kuin liian pieneen häkkiin suljettuja eläimiä. Heti, kun on jokin aukko löytynyt, on lähdetty. Ts heti, kun jokin rajoitus on poistettu, ovat menneet. Mökille heti, kun Uudenmaan sulku purettiin. Ravintoloihin ja terasseille heti, kun ne avattiin. Huvipuistoon heti, kun ne avattiin. Kokoontuivat isommalla porukalla heti, kun se sallittiin. Laivaristeilylle ja ulkomaille asap. On paljon ihmisiä, joille tällaiset rajoitukset aiheuttavat ahdistusta.
He tarvitsee mielenterveyspalveluita ei matkustamista.
Eivät tarviste. Kyse on ihmisen perusluonteesta. Joku möllöttää ihan tyytyväisenä kotona, joku toinen haluaa elää ja nauttia elämästään.
On. Maapallolla on vielä lukemattonia paikkoja, jotka haluan nähdä. Kaikkiin en elämäni aikana ehdi millään.
Koronan takia peruunrui (siirtyi) kolme matkaa.