Lue keskustelun säännöt.
Lapsiperheet käyttävät ilmaisesta lapsenhoitoavusta termiä turvaverkko
21.06.2020 |
Sitähän se on. Ne samat ihmiset, jotka olivat aiemmin kavereitani ja sukulaisianne ja joita varten jouduitte myös tekemään asioita, ovat lastenne synnyttyä ”turvaverkko”, kuten tykkäätte hienosti kutsua ilmaista lastenhoitoapua. Ei kovin vastavuoroista, sanoisin.
Kommentit (207)
Tämän hetken isovanhemmat ovat itsekkäin sukupolvi ikinä. Nämä 60-luvulla syntyneet ovat saaneet yhteiskunnalta ihan kaiken, melkein ilmaiseksi vielä ja nyt heille ei kuulu yhtään mitään eikä yhtään ketään pitäisi auttaa, kun ”haluavat elää omaa elämäänsä”.
Omien vanhempien apu kyllä kelpasi silloin kun omat lapset olivat pieniä. Hyvä, jos edes näkivät lapsiaan kesäisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämän hetken isovanhemmat ovat itsekkäin sukupolvi ikinä. Nämä 60-luvulla syntyneet ovat saaneet yhteiskunnalta ihan kaiken, melkein ilmaiseksi vielä ja nyt heille ei kuulu yhtään mitään eikä yhtään ketään pitäisi auttaa, kun ”haluavat elää omaa elämäänsä”.
Omien vanhempien apu kyllä kelpasi silloin kun omat lapset olivat pieniä. Hyvä, jos edes näkivät lapsiaan kesäisin.
Lisäys tähän: minulla ei edes ole lapsia. Kunhan olen tätä sivusta seurannut.
Ei apu ole välttämättä yksipuolista, lapsia voi hoitaa puolin ja toisin ja viettää aikaa yhdessä kaveri perheiden kanssa...
Neuvola tätä typerää ilmaisua käyttää, "onkos teillä minkälainen turvaverkko". Ai ei ole, no nyt on rustattava huoli-ilmoitus...
Kyllä mä äidilleni jotain annan vastineeksi. Jos nyt ei suoraan rahaa, niin ostin uuden olkkarin maton taannoin. Tai kutsun ravintolaan meidän piikkiin. Yhden etelänreissun olen kerennyt ostamaan. Viime jouluna käytiin shoppailemassa äidille pikkujouluvaatteet, mä maksoin ne, lounaan ja matkat.
Äitini sitten pari kertaa vuodessa ottaa lapset luokseen pariksi päiväksi.
Toisaalta en mä turvaverkosta puhukaan, kun vain äitini hoitaa lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämän hetken isovanhemmat ovat itsekkäin sukupolvi ikinä. Nämä 60-luvulla syntyneet ovat saaneet yhteiskunnalta ihan kaiken, melkein ilmaiseksi vielä ja nyt heille ei kuulu yhtään mitään eikä yhtään ketään pitäisi auttaa, kun ”haluavat elää omaa elämäänsä”.
Omien vanhempien apu kyllä kelpasi silloin kun omat lapset olivat pieniä. Hyvä, jos edes näkivät lapsiaan kesäisin.
Onko 60-luvulla syntyneet jo sankoin joukoin isovanhempia? Tuskin.
Vierailija kirjoitti:
Neuvola tätä typerää ilmaisua käyttää, "onkos teillä minkälainen turvaverkko". Ai ei ole, no nyt on rustattava huoli-ilmoitus...
Ei meistä huoli-ilmoa lähtenyt, mutta terkkari tuumas: "no, nyt teidän pitää hankkia sellainen! Lapsilla pitää olla eri ikäisiä ihmisiä elämässään ja siten tekin jaksatte paremmin!"
Aha, miten? Ei vastannut. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän hetken isovanhemmat ovat itsekkäin sukupolvi ikinä. Nämä 60-luvulla syntyneet ovat saaneet yhteiskunnalta ihan kaiken, melkein ilmaiseksi vielä ja nyt heille ei kuulu yhtään mitään eikä yhtään ketään pitäisi auttaa, kun ”haluavat elää omaa elämäänsä”.
Omien vanhempien apu kyllä kelpasi silloin kun omat lapset olivat pieniä. Hyvä, jos edes näkivät lapsiaan kesäisin.
Onko 60-luvulla syntyneet jo sankoin joukoin isovanhempia? Tuskin.
Alkupuolella syntyneet voivat olla isovanhempia ja näitä onnekkaita. Loppupuolella syntyneen viisikymppiset vasta saamassa lapsiaan täysi-ikäisiksi. Nykynuoret eivät edes innostu hankkimaan lapsia.
Sanoisin, että turvaverkko sana pitää sisällään muutakin kuin lastenhoitoa, vaikka toki sekin kelpaisi. Esim. Jos minulle ja miehelleni sattuisi jotain, lapset menisivät suoraan lastensuojeluun koska ketään ei kiinnosta. Turva on sitä, että voisi pyytää apua, kun on hätätilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän hetken isovanhemmat ovat itsekkäin sukupolvi ikinä. Nämä 60-luvulla syntyneet ovat saaneet yhteiskunnalta ihan kaiken, melkein ilmaiseksi vielä ja nyt heille ei kuulu yhtään mitään eikä yhtään ketään pitäisi auttaa, kun ”haluavat elää omaa elämäänsä”.
Omien vanhempien apu kyllä kelpasi silloin kun omat lapset olivat pieniä. Hyvä, jos edes näkivät lapsiaan kesäisin.
Onko 60-luvulla syntyneet jo sankoin joukoin isovanhempia? Tuskin.
Ihmettelin samaa, itse olen teini-ikäisen äiti.
Lapsen hoidimme yhdessä mieheni kanssa, toki päiväkodin avustuksella työpäivien ajan. Isovanhemmat ovat 40-luvulla syntyneitä eikä heistä ollut juurikaan apua, asumme n. 300 km etäisyydellä isovanhemmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän hetken isovanhemmat ovat itsekkäin sukupolvi ikinä. Nämä 60-luvulla syntyneet ovat saaneet yhteiskunnalta ihan kaiken, melkein ilmaiseksi vielä ja nyt heille ei kuulu yhtään mitään eikä yhtään ketään pitäisi auttaa, kun ”haluavat elää omaa elämäänsä”.
Omien vanhempien apu kyllä kelpasi silloin kun omat lapset olivat pieniä. Hyvä, jos edes näkivät lapsiaan kesäisin.
Onko 60-luvulla syntyneet jo sankoin joukoin isovanhempia? Tuskin.
Aika moni 60-luvulla syntynyt lienee jo isovanhempi. Olen itse syntynyt 1978, ja ainakin kaksi entisistä luokkakavereistani on jo isoäitejä.
Alkupuolella syntyneet voivat olla isovanhempia ja näitä onnekkaita. Loppupuolella syntyneen viisikymppiset vasta saamassa lapsiaan täysi-ikäisiksi. Nykynuoret eivät edes innostu hankkimaan lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän turvaverkko koostuu sellaisista sukulaisista, joilla itsellään on lapsia myös, ja vastavuoroisesti heidän lapsia otetaan hoitoon. Ovat onneksi eri-ikäisiä lapsia, niin sujuu hyvin (ja näitä isompia olemme hoitaneet jo lapsettomina, kun olivat pienempiä).
Sitten jos joku kummi oma-alotteisesti tarjoaa apua, niin mielellään otamme sitä vastaan. Yritämme muistaa jotenkin takaisin, mutta en tiedä olemmeko ihan tasavertaisesti onnistuneet auttamaan/muistamaan.
Isovanhemmat ei meidän lapsia ole koskaan hoitaneet erilaisista syistä. Tiedän kyllä sellaisia, joiden lapset ovat jatkuvasti isovanhemmilla hoidossa. Itse en ymmärrä, kuka haluaa luopua vanhemmuudestaan noin.
Ei ne lapsiperheet nimitystä ole keksineet. Viranomaismuotiahan tuo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas huomaa tämän suomalaisille tyypillisen ajatusmaailman. Perhettä ei juurikaan arvosteta tai auteta, kaikki pärjätköön yksin. Onneksi mieheni perheellä on erilainen ajatusmaailma. Suuri perhe, missä kaikki auttavat toisiaan. Auttamista ei nähdä pakkona, vaan jonain mitä halutaan tehdä.
Toisaalta toisia ei myöskään hyväksikäytetä, vaan kaikki tekevät osansa yhteisen hyvän eteen. He ovat meidän turvaverkko, mutta mekin olemme muille tarpeen vaatiessa. Lähes jokainen ihminen tarvitsee jossain vaiheessa apua.
Turvaverkko tarkoittaa ennenkaikkea läheisiä ihmisiä ja henkistä apua ja turvaa.
Sillä ei ole mitään tekemistä pelkästään lastenhoidon kanssa.
Myös yksinäiset ja lapsettomat ihmiset tarvitsevat turvaverkon.
Ap on kaheli, ei käsitä, mitä sana turvaverkko tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei apu ole välttämättä yksipuolista, lapsia voi hoitaa puolin ja toisin ja viettää aikaa yhdessä kaveri perheiden kanssa...
Tässä tiivistyy hyvin se, miksi (pysyvästi) lapsettomat eivät voi olla ystäviä lapsellisten kanssa. Aivan väistämättä se ystävyyssuhde muuttuu hyväksikäytöksi lapsellisten taholta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä äidilleni jotain annan vastineeksi. Jos nyt ei suoraan rahaa, niin ostin uuden olkkarin maton taannoin. Tai kutsun ravintolaan meidän piikkiin. Yhden etelänreissun olen kerennyt ostamaan. Viime jouluna käytiin shoppailemassa äidille pikkujouluvaatteet, mä maksoin ne, lounaan ja matkat.
Äitini sitten pari kertaa vuodessa ottaa lapset luokseen pariksi päiväksi.
Toisaalta en mä turvaverkosta puhukaan, kun vain äitini hoitaa lapsia.
Todella surullinen kirjoitus. Tähänkö on tultu, että pitää _omalta_ perheeltäkin ostaa yhdessäoloaikaa?
Minä olen onneksi kasvanut sellaisessa perhekulttuurissa (ihan Suomessa), jossa perhe ja ystävyys tarkoittaa muun muassa sitä, että autetaan miestä/naista mäessä. Omaa lapsenlastani näen ihan sen vuoksi, että haluan nähdä häntä ja hän minua. Siinä samalla tietysti autan poikani perhettä jaksamaan arkea, kun välillä saavat hengähtää lapsenhoidosta. Ei tulisi mieleenkään, että poikani tai miniäni tarvitsisi jollakin tapaa lahjoa minua siitä hyvästä, että lapsenlapseni kyläilee luonani.
Vierailija kirjoitti:
Tämän hetken isovanhemmat ovat itsekkäin sukupolvi ikinä. Nämä 60-luvulla syntyneet ovat saaneet yhteiskunnalta ihan kaiken, melkein ilmaiseksi vielä ja nyt heille ei kuulu yhtään mitään eikä yhtään ketään pitäisi auttaa, kun ”haluavat elää omaa elämäänsä”.
Omien vanhempien apu kyllä kelpasi silloin kun omat lapset olivat pieniä. Hyvä, jos edes näkivät lapsiaan kesäisin.
Olen syntynyt 1961 ja lasteni ollessa pieniä turvaverkko kyllä koostui oman ikäisistäni ihmisistä eikä eläkeläisistä tai eläkeikää lähestyvistä. Sisarukset, ystävät ja kaverit vastavuoroisesti hoitivat toistensa lapsia, jos tarvitsi päästä jonnekin ilman muksuja. Ennenkuin mulla oli omia lapsiakaan olin varsin usein lapsenvahtina ystävieni lapsille ja välillä naapurin lapsellekin. Hoitovapaalla ollessani mulla oli parinkin naapurin vara-avaimet ja vaikka heidän pikkukoululaisensa eivät varsinaisesti olleet mulla hoidossa, olin kuitenkin aikuisena olemassa, jos jotain tarvitsivat koulupäivän jälkeen ennenkuin vanhempansa tulivat töistä kotiin . Ei ollut vielä iltapäiväkerhoja. Yhden naapurin kanssa sovittiin, että jos tulee yöaikaan lähtö synnärille, voi tuoda isomman lapsensa meille. Ei olisi ollut mahdollista, että vielä työelämässä olevat isovanhemmat olisivat lähteneet keskellä yötä ajamaan parin sadan kilometrin päästä vaan apu oli löydyttävä paljon lähempää.
Kavereitanne*