Mitä mieltä?? (uusi mies- ja lapsiasiaa)

´Siksi kuulostaa hullulta noi jutut, että suhde mieheen olisi jotenkin pysyvämpi kuin suhde omiin lapsiin.

Jos sinulla on todella lupaavan oloinen suhde ja teillä molemmilla jo lapsia, en teksisi tuosta yhdestä lauseesta kovin suurta numeroa. Mies on todennäköisesti hyvin turhautunut tilanteeseen exän kanssa ja hänestä tuntuu siltä ettei koskaan enää halua lapsia mutta voin omasta kokemuksesta kertoa että tuollaiset äärimmäiset tuntee hälvenevät kun erosta kuluu pari kolme vuotta aikaa. Toivottavasti sinä voit odottaa sen hetken :) Tsemppiä ja onnea uuteen suhteeseen!

Kyllä ilman muuta mua auttaa pohdiskella tärkeitä asioita näin " ääneen" . Mua auttaa ja kiinnostaa, miten eri tavoin ihmiset asioita katselee, miten monta tapaa minullakin olisi tätä elämääni katsella, ja samalla tässä sisääni leviää rauhallinen tietoisuus, että mitä minä sisälläni tunnen ja koen on juuri minulle oikein. Jatkan itseni kuulostelua (rehellisesti! vaikka se rankkaa välillä onkin) ja toisaalta myös tähän mieheen tutustumista. Mottoni on muutenkin " hitaasti hyvä tulee" , tosin en arvannut silloin 15v. että perheen perustamisessa tulee kestämään näin kauan....



Lähipiirissä on kyllä välillä tällaisia iloisia juttuja; yksikin ystävä tapasi elämänsä miehen 39-vuotiaana, ja nyt heillä on 2 lasta ja rouva täytti juuri 43v. Että pieniä ihmeistä elämässä tapahtuu koko ajan.



Oikein hyvää jatkoa sinullekin!

-ap-

Tilannehan vaan on se, että minulla ei niitä lapsia ole... vielä. Niinkuin aina sanon. Tilanne olisikin aika eri, jos molemmilla olisi jo lapsia.



Tuntuu hurjan aikaiselta sanoa, mutta kyllä tämä tuntuu lupaavalta ja kivalta tämä suhde ja mies. Hän ei hötkyile ja näkee käsittämättömän hyvin, millainen ihminen olen. Ja tykkää näkemästään.. :) Minussa on paljon hyvää, mutta monikaan mies ei ole aiemmin tuntunut niitä parhaita puoliani näkevän tai ymmärtävän. Niitä piirteitä miksi ystäväni minusta pitävät. Tämä mies tuntuu näkevän minut minuna. Olen tässä suhteessa rehellisempi kuin koskaan ennen, vaikka rehellisyys on ollut aina minulle tärkeää. Ikä sen varmaan tekee, että ilolla katsoo mitä uusi suhde tuo tullessaan ja nautin täysillä jokaisesta päivästä ja hetkestä. Kummallakaan ei ole kiire mihinkään (paitsi tämä lapsiasia on vähän kiireinen, mutta olen " vasta" 35v...) enkä sitä paitsi ryhtyisi ikäpäivänä välittömästi lasta tähän yrittämään, vaikka mies sanoisikin että juu juu. Haluan ensin oppia tuntemaan miestä lisää ja haluan, että hänenkin elämässään aikaa kuluu, ennen seuraavia isoja muutoksia.

-ap-

ja minkä ikäisiä hänen lapsensa.



Hänellä kuitenkin jo 2 lasta ja on elänyt tuota lapsiperheen elämää, niin ehkä nyt jo huokaissut kun on saanut omansa jo hieman vanhemmiksi että ei todellakaan halua alkaa uudelleen vauva-aikaa.

Tässä helteessä alkaa ilmeisesti aivot pehmetä kun ei osaa enää lukea.



Edelleen olen sitä mieltä kuitenkin että lapset eivät ole se todellinen ongelma vaan ongelmallinen suhde heidän äitinsä kanssa.



t. 24

haluamattoman miehen kanssa 3 vuotta (toivoen että miehen mieli muuttuu), niin hän on 38 v. kun tajuaa lähteä siitä lapsettomasta suhteesta etsimään sitä lapsia haluavaa miestä... Siinä ei ole paljon aikaa! Anteeksi, että olen pessimisti, mutta kun nämä hedelmällisyysasiat ei vaan ole naisten kannalta kivoja. Kun miehillä ei sitä biologista kelloa ole, niin heillä on paljon enemmän vapauksia näissä valinnoissa! Eikä se lapsia haluamaton mies muuten tee mitään väärää, sillä hänhän on sanonut, ettei lapsia halua. Hupsu on vaan se nainen, joka odottaa että mieli muuttuu -ilman mitään takeita. Miten sinä, 24, voit sanoa noin varmasti, että kyseessä on vain väliaikainen kriisi ja myöhemmin mies varmaan haluaa lapsia " jos ap vain jaksaa odottaa sen pari kolme vuotta" . Se on aika paljon sanottu!!! Kokemus kun tänä päivänä osoittaa, että mitään takeita moiselle ei ole.

että heti eron jälkeen on kaikenlaisia ehdottomia mielipiteitä perhe-elämään liittyen, kuten en koskaan enää hanki lapsia, en koskaan ala vakavaan suhteeseen kenenkään kanssa, en koskaan enää mene naimisiin jne jne. Koska ap:n mies on alkanut suhteeseen lapsettoman naisen kanssa on hän varmasti sisällään tietoinen että tämä saattaa haluta lapsia.



t 24

27 vastaus: Mies on 39v. ja hänen lapsensa 5v. ja reilun vuoden eli ihan ihan pienihän tuo on vasta on tuo nuorempi lapsi :( Se surettaa että noin pieni, toisaalta hän ei isän kotona asumista voi mitenkään muistaakaan, joten ero ei sikäli satu häntä niin paljon kuin esikoista. Mies on sanonut että nuorempi sai alkunsa silloin kun mies oli jo harkinnut eroamista, tyypillisesti väärällä hetkellä (" erotaanko vai hankitaanko toinen lapsi" )



Eli on mies vauva-arkea esikoisen kohdalla ehtinyt elää, nuoremman kohdalla ei.



29 - tiedostan kyllä myös, että ylimääräistä aikaa ei ole hukattavaksi. Siksi tämä asia varmaan onkin jo mielessä, vaikka myös sanon, että vaikka mies nyt tänään sanoisi haluavansa lapsen kanssani, en todellakaan ryhtyisi siihen heti. Haluan tuntea miehen ensin.



24 - olen samaa mieltä, että heti ison kriisin tai elämänmuutoksen jälkeen mielipiteet voivat olla hyvinkin jyrkkiä, kun on vielä elämä vereslihalla ja paljon pahoja tunteita pinnassa. Ja kun miehen ex- tosiaan kiristää kaikessa mahdollisessa, vaikka toinen joustaa minkä ehtii. Pahaa oloaanhan se nainen purkaa. Itselläkin on ollut näitä " ei ikinä enää" tuntemuksia, jotka ovat myöhemmin laantuneet. En olisi varmaan aloittanut tätä ketjuakaan, jos en uskoisi, että jotain toivoa olis. Tarpeeksi ei kuitenkaan olla tästä vielä puhuttu, ja jossain vaiheessa täytyy vakavasti asiasta puhua. Ei liian aikaisin, eikä liian myöhään... " helppoa" ;)

-ap-