Oletko pyytänyt puolisoa laihduttamaan, koska liikakilot ovat vaikuttaneet suhteeseenne negatiivisesti? Millä sanoilla teitte sen?

Suora mutta kunnioittava ja syyttelemätön puhe, jossa kerrot rehellisesti, miltä toisen lihominen sinusta tuntuu.

Palstalla aina suositaan vihjailua tai sitä, että teeskentelee kiinnostuvansa liikunnasta, johon toinen sitten houkutellaan mukaan, mutta nuo keinot eivät koskaan toimi. Kaikenlainen valehtelu lisää vain mentaalista kuormaa ja jännitettä suhteeseen.

Todennäköisesti edessä on ero.

Millä tavalla negatiivisesti?

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla negatiivisesti?

Seksuaalinen halu kumppania kohtaan vähenee, mikä johtaa seksin vähenemiseen, mikä johtaa kumppanin turhautumiseen ja parisuhdekonflikteihin.

Meillä on sääntö, että jos toisen paino, pukeutuminen, käyttäytyminen tms. alkaa vaikuttaa negatiivisesti haluihin, asia pitää ottaa heti puheeksi. On paljon helpompaa pudottaa 5 kiloa kuin 15 tai 50. Jos tietää, ettei pulska vartalotyyppi sytytä, on parempi toimia ajoissa.

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti edessä on ero.

Millä perusteella?

Vierailija kirjoitti:

Meillä on sääntö, että jos toisen paino, pukeutuminen, käyttäytyminen tms. alkaa vaikuttaa negatiivisesti haluihin, asia pitää ottaa heti puheeksi. On paljon helpompaa pudottaa 5 kiloa kuin 15 tai 50. Jos tietää, ettei pulska vartalotyyppi sytytä, on parempi toimia ajoissa.

Hyvä idea. Näin meilläkin olisi tietysti pitänyt tehdä. Mutta mikä eteen, kun emme koskaan sopineet, että näistä asioista saa sanoa suoraan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti edessä on ero.

Millä perusteella?

Pysyvä painon alentaminen on oikeasti hiton hankalaa ja vain harva siihen pystyy, oli motiivina sitten oma itsetunto, hyvinvointi, terveys tai kumppanin vaatimukset. Jos rakkaus on muutamasta liikakilosta kiinni, niin liitto on tuhoon tuomittu. Kumppanin voi nalkuttaa laihikselle, mutta pidemmän päälle laihduttelu johtaa usein jojoiluun ja paino jatkaa hiipimistä ylöspäin. Kymmenen laihista myöhemmin se kumppani on ehkä kymmenen kiloa nykyistäkin painavampi.

Mun exä sai mut kiinnosstumaan liikunnasta, itellään oli urheilullinen kroppa ja mulla lihava. :D Ja innostuin sitten todella paljon ja oon siitä lähtien liikkunut aktiivisesti ja tästä yli 10 v aikaa. :) Että kiitos vaan exälle! ero tuli kyllä sitten kun olin laihtunut eikä hän pitänykkää mun kropasta enää vaa tykkäs että naisessa on pehmeyttä. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti edessä on ero.

Millä perusteella?

Pysyvä painon alentaminen on oikeasti hiton hankalaa ja vain harva siihen pystyy, oli motiivina sitten oma itsetunto, hyvinvointi, terveys tai kumppanin vaatimukset. Jos rakkaus on muutamasta liikakilosta kiinni, niin liitto on tuhoon tuomittu. Kumppanin voi nalkuttaa laihikselle, mutta pidemmän päälle laihduttelu johtaa usein jojoiluun ja paino jatkaa hiipimistä ylöspäin. Kymmenen laihista myöhemmin se kumppani on ehkä kymmenen kiloa nykyistäkin painavampi.

Kun se rakkaus ei mitenkään riitä, vaan parisuhteessa pitäisi olla myös paljon seksuaalista halua. Ja jos ei aloittaja syty ylipainoisista naisvartaloista, minkäs teet. On kauheaa harrastaa seksiä ilman aitoa halua. Se on oikeasti psykologisesti aika haitallista.

Hienoa AP'lle että oledt työstänyt tätä. Mikään diplomatia ei auta asiaa, kumppani tulee siitä huolimatta loukkaantumaan.

Oma mieheni ilmoitti selkeästi että olen liian pullukka jotta hän voisi haluta minua.

En ole päässyt siitä vieläkään yli, vaikka vuosien kuluessa minä olen hoikistunut, hän ei.

Mieti tarkkaan mitä teet.

Kuinka paljon puoliso on lihonut? Pari kiloa? Kymmenen? Parikymmentä kiloa?

Jos ois selkeä lihominen, ja huonot elintavat, ottaisin asian puheeksi suoraan, että mihin se liittyy, ettei pso pidä huolta itsestään. Voi olla stressiä, ajanpuutetta, alkoholin liikakäyttöä jne... Mutta en sanoisi, että vaikuttaa haluihin, koska se on vaan kertakaikkiaan hyvin loukkaavaa.

Puolisoni on pyytänyt jättämään työni. Stressiä, en nuku kuin pari kolme tuntia yössä, syön miten sattuu näiden tuloksena. Onko lompakkoloisius ok?

LAIHDUTA

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti edessä on ero.

Millä perusteella?

Pysyvä painon alentaminen on oikeasti hiton hankalaa ja vain harva siihen pystyy, oli motiivina sitten oma itsetunto, hyvinvointi, terveys tai kumppanin vaatimukset. Jos rakkaus on muutamasta liikakilosta kiinni, niin liitto on tuhoon tuomittu. Kumppanin voi nalkuttaa laihikselle, mutta pidemmän päälle laihduttelu johtaa usein jojoiluun ja paino jatkaa hiipimistä ylöspäin. Kymmenen laihista myöhemmin se kumppani on ehkä kymmenen kiloa nykyistäkin painavampi.

Kun se rakkaus ei mitenkään riitä, vaan parisuhteessa pitäisi olla myös paljon seksuaalista halua. Ja jos ei aloittaja syty ylipainoisista naisvartaloista, minkäs teet. On kauheaa harrastaa seksiä ilman aitoa halua. Se on oikeasti psykologisesti aika haitallista.

Minä kyllä ymmärsin, että ap on nainen ja de lihonut on jänen miehensä.

Miehet ovat lihavampia kuin naiset.

Naisetkaan eivät syty ylipainoisesta ruhosta. Lisäksi ylipaino aiheuttaa miehille seisokkiongelmia.

Miksi ihmeessä kukaan luuli aloittajan olevan mies?

Selvästi hän on nainen, jonka mies on lihonut. Se on paljon todennäköisempää, koska miehet ovat lihavampia tilastollisesti ja suurin osa täällä palstalla kirjoittelevista on naisia, lisäksi sen pohtiminen ja neuvon kysyminen, että millä sanoilla jonkun asian ilmaiseen, on naisille tyypillistä.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon puoliso on lihonut? Pari kiloa? Kymmenen? Parikymmentä kiloa?

Jos ois selkeä lihominen, ja huonot elintavat, ottaisin asian puheeksi suoraan, että mihin se liittyy, ettei pso pidä huolta itsestään. Voi olla stressiä, ajanpuutetta, alkoholin liikakäyttöä jne... Mutta en sanoisi, että vaikuttaa haluihin, koska se on vaan kertakaikkiaan hyvin loukkaavaa.

Miksi pitäisi valehdella omalle kumppanille?

Kannustan syömään terveellisesti, laitan hyviä terveellisiä ruokia, kävellään ja liikutaan yhdessä. Mies on pullukka, mutta muuten täydellinen. Isosta koostakin tykkään, mutta terveyden ja jaksamisen takia pitää laihtua.

Vierailija kirjoitti:

Kannustan syömään terveellisesti, laitan hyviä terveellisiä ruokia, kävellään ja liikutaan yhdessä. Mies on pullukka, mutta muuten täydellinen. Isosta koostakin tykkään, mutta terveyden ja jaksamisen takia pitää laihtua.

Mutta tässä oli kyse siitä, ettei isosta koosta tykätä. Aika vaikea noudattaa sinun neuvojasi, jos ei halua seksiä kumppanin kanssa kilojen vuoksi.

Minä olen sanonut miehelleni että mitä jos koettaisimme muuttaa ruokailua terveellisempään suuntaan. Ja että jos vaikka kumpikin saataisiin muutama kilo tiputettua.

Miehellä on taulukoiden mukaan noin 10-15kg ylimääräistä ja minulla noin 5kg. Perusteluiksi esitän että haluaisin meille hyväkuntoisen pitkän yhteisen elämän.

Mies ei suuttunut vaan koetettiin molemmat laihtua. Mies laihtuikin nopeasti aika paljon mutta sitten tulee aina repsahduksia ja paino palaa takaisin. Olen koettanut esittää ettei olisi laihdutus vaan pysyvä elämänmuutos. Mutta miehen luonne on sellainen että tehdään äkkiä asia kuntoon ja unohdetaan se. Ja painonhallinnassa se ei vaan toimi.

Itse olen fyysisesti paremmassa kunnossa kuin 10-20 vuoteen. Jaksan liikkua siis enemmän kuin ennen. Mutta jos vähennän syömistä niin jaksamiseni loppuu heti. enkä haluaisi laihduttaa lihaksia pois.

Mutta tiivistetysti pyyntö ruokavalion terveellistämisestä yhdessä. Toive yhteisen liikunnan lisäämisestä ja hyvistä yhteisistä vuosista ei ole niin loukkavaa kuin huomauttaminen ylipainosta.