Lue keskustelun säännöt.
Puoliso käyttää yhteisiä rahoja kuin omiaan - muilla kokemuksia?
18.06.2020 |
Meillä ei ole ongelmana niinkään erisuuruiset tulot, koska molemmat tienaa kohtalaisesti eikä tuloissa ole isoa eroa. Mutta pitemmän päälle on alkanut vaivata se, että toinen tekee perheen ostopäätökset 90-prosenttisesti, yleensä kysymättä. Hän käyttää yhteisiä rahojamme kuin omiaan, eikä se edes riitä. Monia ostoksia hän tekee rahojen loputtua kulutusluotoilla, mutta on osannut kuitenkin luovia ilman luottotietojen menetystä, koska olemme suht hyvätuloisia.
Perheen kaikki tulot (ja "yhdessä" kerrytetyt lainat) ovat siis yhteisiä, ja koti on täynnä kaikenlaista hänen hankkimaansa tavaraa, joka on ollut "pakko saada". Etelään on "pakko päästä" koko perheen kesken joka vuosi, paitsi tänä vuonna sattuneesta syystä. Rahat ovat usein loppu jo viikko tai kaksi ennen tilipäiviä. Joudun siis piilottelemaan rahaa, jotta sitä riittää. Hän on myöntänyt avoimesti, että on harrastanut ostelua masennukseensa.
Riitoja aiheutuu talousasioista todella paljon. Onko muilla kokemuksia vastaavasta ja miten olette saaneet tilanteen kuntoon?
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
En mä voi antaa hänen ylivelkaantua ja velkojen päätyä ulosottoon. On miehen tehtävä pitää perhe pinnalla. Siksi teen käytännössä kahta työtä (mistä siitäkin saan osakseni arvostelua, koska en auta silloin kotona) ja yritän kehitellä jatkuvasti uusia tapoja säästää ja tienata lisää. Vaikea tilanne. Ap
Etkö sinä osaa selvittää puolisollesi selkokielellä miksi sinun on käytävä kahdessa työssä. Vai onko puolisosi niin tollo, ettei selityksistä huolimatta ymmärrä, että kaiken hänen tuhlaamansa rahan on tultava jostain. Eikö myöskään ymmärrä, että vuorokaudessa on vain 24 tuntia, ja jos käy kahdessa työssä, niin tunnit eivät lisäänny vain siksi, että perheellekin pitäisi jäädä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En mä voi antaa hänen ylivelkaantua ja velkojen päätyä ulosottoon. On miehen tehtävä pitää perhe pinnalla. Siksi teen käytännössä kahta työtä (mistä siitäkin saan osakseni arvostelua, koska en auta silloin kotona) ja yritän kehitellä jatkuvasti uusia tapoja säästää ja tienata lisää. Vaikea tilanne. Ap
Mä opin jo parikymppisenä, että ikinä en lähde kenenkään lainoja takaamaan enkä ota yhteistä tiliä ellei mies ole alusta asti hoitanut raha-asioitaan ja säästöt pidän omana tietonani. Oon menettänyt sinisilmäisenä tonneja ja elättänyt miehiä, joiden takia olen itse jäänyt pulaan.
Normaali välittävä ja rakastava ihminen ei sitäpaitsi saata kumppaniaan vaikeuksiin omalla toiminnallaan, sisäistä se. Ja jos se aiheuttaa pulmia, niin ratkoo ja korjaa ne. Mitä sun mies tekee? Välittääkö se susta kun tekee tollasta?
Sä käyt kahdessa duunissa, tienaat ja säatät ja sanot samalla että miehen tehtävä pitää pinnalla? Nyt herätys! Sulla menis paljon paremmin ilman miestä.
Te käytte nyt keskustelun, että jos mies velkaantuu niin ongelma jää miehelle, ei sulle. Sanot itses irti kuviosta.
Vai kenen nimissä se niitä lainoja ottaa? Jos itselleen niin et auta enää. Jos sun nimiin niin teet rikosilmoituksen.
Eihän tuo muutu jos et muuta asiaa, tuohan on ihannetilanne loiselle.
Ootko yrittänyt osoittaa puolisolle laskelmin miksi yhtälö ei toimi. Puolisollasi ei selväsikään ole matikkapäätä, joten pidä laskelmat hyvin yksinkertaisina. Mutta pakota hänet katsomaan ne ja keskustelemaan niistä.
Tiliotteesta tai kuiteista kuukauden menot ja viereiseen sarakkeeseen tulot. Niiden on ihan meillä jokaisella oltava tasapainossa. Selitykset eivät auta, selitykset eivät tuo rahaa lisää.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiset rahat toimii vain, kun kulutustottumukset ovat samanlaiset. Meillä on näin, ja käytän yhteisiä rahoja kuin omiani. Samoin mies käyttää. Mutta erona ap:n tilanteeseen on se, että kumpikaan ei tuhlaile eikä kumpikaan elä yli varojensa. Siksi homma toimii oikein hyvin, eikä tarvitse siirrellä rahoja tililtä toiselle. Samoin molemmat näkevät koko ajan kuinka paljon perheellä on rahaa käytettävissä.
Teillä homma ei toimi noin. Joten olen samaa mieltä kuin muut, että rahankäyttöä pitää ehdottomasti joenkin rajata. Eli yhteinen taloustili ja omat tilit omille menoille. Tai vaihtoehtoisesti jopa sinulle yksin koko perheen rahojen hallinta. Ja puolisolle oma tili, jonne siirrät kerran kuukaudessa hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä tarkoitetun kuukausibudjetin.
Hyviä ideoita tässä ja muillakin. Tosin siihen hän ei ainakaan suostu, että hallinta olisi kokonaan mulla, koska olen kuulemma liian pihi eikä ikinä voisi ostaa tai tehdä mitään kivaa. Pitää yhdessä pohtia asiaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
En mä voi antaa hänen ylivelkaantua ja velkojen päätyä ulosottoon. On miehen tehtävä pitää perhe pinnalla. Siksi teen käytännössä kahta työtä (mistä siitäkin saan osakseni arvostelua, koska en auta silloin kotona) ja yritän kehitellä jatkuvasti uusia tapoja säästää ja tienata lisää. Vaikea tilanne. Ap
Onko sillä puolisolla jotenkin heikko matikkapää, vai joku mania? Ootko pistänyt ihan paperille ylös että tässä on perheen tulot viimeiseltä kolmelta kuukaudelta, tässä on menot samalta ajalta eriteltynä niin, että näkyy millainen määrä menee asumiseen ja autolainoihin, miten paljon ruokiin ja tenavien välttämättömiin menoihin jne. Ja miten paljon menee hänen omiin juttuihinsa, mitä ikinä ne sitten onkin? Tee oikein piirakkakaavio millaista siivua se ottaa. Kysy näyttääkö oikeudenmukaiselta. Jos ei oo moksiskaan niin pistät ne eropaperit vireille. Jos järkyttyy, niin ehkä tosiaan on vähän yksinkertainen ja saattaa jopa ottaa oppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne luotot ja ostokset saa peruttua, niissä pätee kai 14 vuorokauden peruutusaika. Jos mies ostelee ja koittaa laittaa sut maksamaan niin perut kaupat.
Vierailija kirjoitti:
Hyviä ideoita tässä ja muillakin. Tosin siihen hän ei ainakaan suostu, että hallinta olisi kokonaan mulla, koska olen kuulemma liian pihi eikä ikinä voisi ostaa tai tehdä mitään kivaa. Pitää yhdessä pohtia asiaa. Ap
Ei kukaan tietenkään suostu nikottelematta etujensa huonontamiseen. Mutta voi olla, että hän ei muuta kulutustottumuksiaan ennen kuin puutut asiaan kovalla kädellä. Voi olla, että yhteiset sopimiset ovat hänelle vain puhetta. Ja kun ostosvimma iskee, niin sopimukset unohtuvat. Kun hän vain nyt yhden kerran...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedätkö miten pahoin puolisosi voi olla velkaantunut erilsisten luottokorttien ja verkkokauppojen luottotilien kautta?
Tuo on jo riippuvuus.
https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/toiminnalliset-riippu…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä voi antaa hänen ylivelkaantua ja velkojen päätyä ulosottoon. On miehen tehtävä pitää perhe pinnalla. Siksi teen käytännössä kahta työtä (mistä siitäkin saan osakseni arvostelua, koska en auta silloin kotona) ja yritän kehitellä jatkuvasti uusia tapoja säästää ja tienata lisää. Vaikea tilanne. Ap
Mä opin jo parikymppisenä, että ikinä en lähde kenenkään lainoja takaamaan enkä ota yhteistä tiliä ellei mies ole alusta asti hoitanut raha-asioitaan ja säästöt pidän omana tietonani. Oon menettänyt sinisilmäisenä tonneja ja elättänyt miehiä, joiden takia olen itse jäänyt pulaan.
Normaali välittävä ja rakastava ihminen ei sitäpaitsi saata kumppaniaan vaikeuksiin omalla toiminnallaan, sisäistä se. Ja jos se aiheuttaa pulmia, niin ratkoo ja korjaa ne. Mitä sun mies tekee? Välittääkö se susta kun tekee tollasta?Sä käyt kahdessa duunissa, tienaat ja säatät ja sanot samalla että miehen tehtävä pitää pinnalla? Nyt herätys! Sulla menis paljon paremmin ilman miestä.
Te käytte nyt keskustelun, että jos mies velkaantuu niin ongelma jää miehelle, ei sulle. Sanot itses irti kuviosta.
Vai kenen nimissä se niitä lainoja ottaa? Jos itselleen niin et auta enää. Jos sun nimiin niin teet rikosilmoituksen.Eihän tuo muutu jos et muuta asiaa, tuohan on ihannetilanne loiselle.
Niin siis oon edelleenkin mies, vaikka se onkin sivuseikka. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai sä ymmärrät että olette ehkä nyt jo pahasti ylivelkaantuneet? Jos toinen availee luottotilejä, teillähän voi olla jo sata tonnia velkaa pikavippikoroilla joista et tiedä mitään?
Toivottavasti vanhemmat eivät takaa lainaanne, menee niiltäkin kaikki kun pankki pakkolunastaa talonne ja myy alihintaan. Herää jo, eihän tuo meno lopu koskaan. Tekisitkö samoin hänelle, tuskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiset rahat toimii vain, kun kulutustottumukset ovat samanlaiset. Meillä on näin, ja käytän yhteisiä rahoja kuin omiani. Samoin mies käyttää. Mutta erona ap:n tilanteeseen on se, että kumpikaan ei tuhlaile eikä kumpikaan elä yli varojensa. Siksi homma toimii oikein hyvin, eikä tarvitse siirrellä rahoja tililtä toiselle. Samoin molemmat näkevät koko ajan kuinka paljon perheellä on rahaa käytettävissä.
Teillä homma ei toimi noin. Joten olen samaa mieltä kuin muut, että rahankäyttöä pitää ehdottomasti joenkin rajata. Eli yhteinen taloustili ja omat tilit omille menoille. Tai vaihtoehtoisesti jopa sinulle yksin koko perheen rahojen hallinta. Ja puolisolle oma tili, jonne siirrät kerran kuukaudessa hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä tarkoitetun kuukausibudjetin.
Hyviä ideoita tässä ja muillakin. Tosin siihen hän ei ainakaan suostu, että hallinta olisi kokonaan mulla, koska olen kuulemma liian pihi eikä ikinä voisi ostaa tai tehdä mitään kivaa. Pitää yhdessä pohtia asiaa. Ap
Aivan sama kumpi hallitsee, kunhan pakolliset asiat tulee hoidetuksi. Pitäkää raha-asianne ja tulimme erillään, kummallekin OMA käyttö- ja säästötili ja yksi yhteinen taloustili jolta pakolliset hoidetaan. Mies ostelkoon mitä haluaa omista säästöistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet luultavasti jo yrittänyt keskustella asiasta. Eikä se ole muuttanut tilannetta paremmaksi. Älä siis oleta, että seuraava keskustelu toisi sen suurempaa muutosta kuin aiemmatkaan.
Jos haluat erilaisen lopputuloksen, niin sinun on nyt toimittava jotenkin eri tavalla kuin aiemmin.
Rahankäytön holtittomuus on verrattavissa peliongelmaan tai alkohilismiin. Tai ongelmainen on narsisti/psykopaatti. Vaikka kuinka selittäisi ja vääntäisi rautalangasta, niin kaikki valuu hukkaan kuin vesi hanhen selästä. Ongelmainen voi jopa myöntyä lopettamaan tuhlailun, mutta kun tosi paikka tulee, niin ottaa vaikka pikavipin että saa mitä haluaa.
Ihan kaunis ajatus, että säästäväisellä olisi vastuullaan kaikki rahat, mutta meillä se vaan pahentaa. Tuhlari taantuu lapsen asemaan, kiukuttelee ja syyttelee, unohtaa vähänkin hallinnan asiassa😔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En mä voi antaa hänen ylivelkaantua ja velkojen päätyä ulosottoon. On miehen tehtävä pitää perhe pinnalla. Siksi teen käytännössä kahta työtä (mistä siitäkin saan osakseni arvostelua, koska en auta silloin kotona) ja yritän kehitellä jatkuvasti uusia tapoja säästää ja tienata lisää. Vaikea tilanne. Ap
Tuohan on kuin veisit alkoholistille viinaa. Vaimollasi on iso ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Niin siis oon edelleenkin mies, vaikka se onkin sivuseikka. Ap
Joo se on sivuseikka, jolla ei ole mitään väliä. Osaat varmaan lukea vaihtaen sukupuolet toisin päin.
Onpa teillä ollut kiire perhettä perustamaan, kun talouspuolen suunnitelmat ja keskustelutovat jääneet puolitiehen tai kokonaan käymättä. Ei olisi ollut hullumpaa elää jonkin aikaa avoparina ja tutustua toiseen perusteellisesti, niin olisi vielä ollut helppo erkaantua moisesta loppakourasta. Saitteko keneltäkään ohjeita ja opastusta, vai olitteko niin itsepäisiä, ettei sana mennyt perille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä voi antaa hänen ylivelkaantua ja velkojen päätyä ulosottoon. On miehen tehtävä pitää perhe pinnalla. Siksi teen käytännössä kahta työtä (mistä siitäkin saan osakseni arvostelua, koska en auta silloin kotona) ja yritän kehitellä jatkuvasti uusia tapoja säästää ja tienata lisää. Vaikea tilanne. Ap
Mä opin jo parikymppisenä, että ikinä en lähde kenenkään lainoja takaamaan enkä ota yhteistä tiliä ellei mies ole alusta asti hoitanut raha-asioitaan ja säästöt pidän omana tietonani. Oon menettänyt sinisilmäisenä tonneja ja elättänyt miehiä, joiden takia olen itse jäänyt pulaan.
Normaali välittävä ja rakastava ihminen ei sitäpaitsi saata kumppaniaan vaikeuksiin omalla toiminnallaan, sisäistä se. Ja jos se aiheuttaa pulmia, niin ratkoo ja korjaa ne. Mitä sun mies tekee? Välittääkö se susta kun tekee tollasta?Sä käyt kahdessa duunissa, tienaat ja säatät ja sanot samalla että miehen tehtävä pitää pinnalla? Nyt herätys! Sulla menis paljon paremmin ilman miestä.
Te käytte nyt keskustelun, että jos mies velkaantuu niin ongelma jää miehelle, ei sulle. Sanot itses irti kuviosta.
Vai kenen nimissä se niitä lainoja ottaa? Jos itselleen niin et auta enää. Jos sun nimiin niin teet rikosilmoituksen.Eihän tuo muutu jos et muuta asiaa, tuohan on ihannetilanne loiselle.
Niin siis oon edelleenkin mies, vaikka se onkin sivuseikka. Ap
Ootko aivan varma? Isäni koki elämänsä yllätyksen saatuaan epikriisin, jonka alussa häntä kuvailtiin 70-vuotiaaksi naiseksi. :D Alkoi vimmattu penkominen että mitä ne oikein leikkaskaan nukutuksessa ja heräsi kysymys oliko hän sittenkään isä, vai enemminkin äiti.
No joo, tämmöinen kevennys muuten rankkan ketjuun.
Tuli mieleeni että ehkä joissain tapauksissa joku parisuhdeterapeutti, tai ostovimmaiselle se omakin terapeutti saattaa ehkä auttaa. Sitä en tiedä mistä löytäisi sen hyvän parisuhdeterapeutin, joka joko osaisi avata ongelmaa ja vaimon silmiä tilanteelle, tai vaihtoehtoisesti auttaa riidattomaan eroon, jos tosiaan on joku hallitsematon osteluriippuvuus.
Mikäli vaimosi ei saa teidän yhteistä taloutta täysin tuhottua yksikseen, vaan enempi ongelmia itselleen, niin sulla on enemmän vaihtoehtoja, mutta jos saa molemmilta hummailtua talon alta jne. niin itsesi ja lasten takia kannattaisi pelastautua. Ei tee niille lapsillekaan hyvää jos tilanne pääsee niin pahaksi, että teiltä menee kaikki, tulee ero ja sitten sinä tulet olemaan hemmetin katkera ja aivan syystä.
Mitä mies sanoo, kun näytät hänelle kuukauden budjetin ja miehen tuhlaamiset?
Tuollainen pakko-ostelu mielialavaikutuksineen on jo sairasta.