Eroaisitko sinä tällaisesta liitosta?

No, jos en saisi suutani auki, niin tuskin osaisin lähteäkään.

Eiköhän toi ole homma, mikä pitää selvittää.

Mitä sinä haluat ja mitä puoliso haluaa?

Teillä on nyt PERHE. Molemmat hoitaa.

Puhukaa. Tehkää järjestelyjä. Sano ukolle, että tätä ja yötä nyt tarvitaan.

Ehkä on ollut kotona lellipoika, eikä vaan osaa tehdä. Ei ole koskaan opetettu.

Nyt on aika.

Minulla vähän sama tilanne. Paitsi että olen hoitovapaalla nyt. Mies tienaa hyvin ja juo paljon. Ensin baarissa ja kun baarit menee niin aikaisin kiinni, niin sitten tulee kotiin ryyppäämään..

Voin kertoa että oli ihan yhtä h lvettiä ne kuukaudet kun raflat oli kokonaan kiinni.

Pari viikkoa sitten vanhemman lapsen kaveri oli yökylässä. Mies kittasi viiniä ja olutta, lopuksi sammui sohvalle. Kyllä hävetti ja tuntui todella pahalta lapsen puolesta. Lähtisin heti jos vain olisi rahaa. Mutta kun ei ole, eikä luottotietoja jottai saisin edes pienen lainan että voisin aloittaa uuden elämän ilman miestä.

Vierailija kirjoitti:

Riippuisi siitä onko aina ollut tuollaista vai tapahtunut muutos. Jos mies ei normaalisti ole käyttäytynyt noin, voisi olettaa että muutos siihen normaaliin on vielä mahdollinen. Jos on alunalkaenkin ollut tuollainen, niin ei auta kuin mennä peilin eteen ja kysyä miksi itse on valinnut huonon puolison.

Jos käytös olisi muuttunut, varmaan kysyisin mieheltä painaako joku mieltä, onko hän onneton, mitä hän elämältä haluaa. Tilanteessa jossa miettii eroa, on suotavaa käydä asiasta molemminpuolin toisiaan kunnioittava keskustelu, jossa molemmat saavat kertoa miltä tuntuu ja toista täytyy kuunnella. Sitten yhdessä miettiä, onko tilanteelle tehtävissä mitään vai lähdetäänkö eri suuntiin. Tai vaikka olisit itse päätöksesi tehnyt, on ihan suotavaa kuulla myös puolison ajatukset asiasta ja kertoa hänelle miksi olet ratkaisuusi päätynyt. Näin itse tekisin.

Sinänsä tuosta ei varmaan kiire olisi pois, jos mies vain tissuttelee pitkin iltoja (ei siis ole räkäkännissä) ja kotona on rauhallinen ilmapiiri.

Kiireellä pois tarkoitin lähinnä sitä, että opiskelisin loppuun ennen eroa, jos kotona ei riidellä ym. mikä vie keskittymistä ja voimia sinun opiskelusta. Myös taloudellinen tilanne on varmasti helpompi opintojen jälkeen, etenkin jos opiskelet pelkällä opintotuella. Toki saat asumislisää ja ilmaiset päivähoitomaksut jos eroat ja ehkä opintojen kanssa on jossain määrin helpompi sovittaa lapset kuin töiden (riippuu kovasti mitä opiskelet). Mutta tämän eron ajankohdan ehkä miettisin käytännön asioiden kautta, mikä sinun opintojasi tukee tällä hetkellä enemmän (se, että puoliso maksaa suurimman osan vai se, että on taloudellisesti vaikeampaa, mutta parisuhteen henkinen taakka ei ole enää kannettavana.) Lapsista nyt joka tapauksessa huolehdit yksin, joten sen suhteen ero ei tuo muutosta, paitsi jos lapset reagoisivat eroon ja muuttoon voimakkaasti, päivähoitopaikka vaihtuisi tms. Ehkä olisi vielä raskaampaa kuin nyt?

Jos tykkäisin lapsista ja jos miehestä ei ole suuremmin mitään haittaa niin en varmaan eroaisi. Nauttisin ajasta lasten kanssa ja turvatusta toimeentulosta.

Milloin ei kannata erota? Mistä tietää että suhteella on vielä jotain annettavaa? Mun mies pitää itsestään huolta, käy töissä (perusduunari), osallistuu yhteisiin kustannuksiin kohtalaisen hyvin. Seksi sujuu (ja on siinä hyvä) MUTTA... hän on aika saamaton. Mitään ei tapahdu jos ei montaa kertaa sano asiasta (tai suoraan jo käske). Esim. Siivous, ruohonleikkuu, lumenluonti, lapsista huolehtiminen (tekee jos en ole kotona). Ei osaa kodin remontointia, saati ruuanlaittoa. Onneton sosiaalisissa tapaamisissa (esim. Ravintolassa maiskuttaa suu auki). Ei osaa smalltalkia ja välttelee katsekontaktia vieraassa seurassa..

Suhtautuu kaikkeen uuteen aina erittäin epäluuloisesti ja nihkeästi, oli sitten kyse ulkomaanmatkasta tai harrastuksista. Tuntuu että meidän arvot ja tulevaisuuden odotukset ovat alkaneet kulkemaan eri reittiä. Meillä ei esimerkiksi ole enää keskustelunaiheita muuta kuin lasten asiat.

Toisaalta haluan olla yhdessä, koska rakastan häntä ja järki huutaa etten koskaan löydä luotettavampaa aviomiestä. Toisaalta toinen osa minussa koittaa vakuuttaa että elämällä on vielä paljon annettavaa ja saattaisin löytää sielunkumppanin jostakin toisesta ihmisestä.

Lähtisin. Minusta tuollainen määrä alkoholia täyttää jo riippuvuuden merkit.

Todellakin lähtisin, ei ole lapsillekaan hyväksi omaksua tuollaista elämisen mallia kotoa.

Ilmeisesti taloudellinen puoli on ainoa ilo ja hyöty mitä miehestä saat? Kaikki muu on surkeaa. Lähde jos se vaan jotenkin on taloudellisesti mahdollista. Huonompi elintaso voittaa tuollaisen ”liiton” mennen tullen.

Moni takertuu nyt kaljanjuontiin. Lava viikossa ei kuitenkaan ole vielä paljoa, varsinkaan jos on kookas mies. Se on suunnilleen riskikäytön rajoilla eli ei vielä välttämättä varsinaista riskikäyttöä eikä varsinkaan määritä alkoholistiksi. On se terveysmielessä runsaasti pitkällä aikavälillä, mutta ei oikeuta juopoksi haukkumaan. Tottunut kaljoittelija juo helposti neljästä kuuteen olutta päivässä olematta koskaan edes varsinaisesti humalassa. Viikossa siitä tulee helposti puolitoista lavaa.

Muut asiat tuossa suhteessa niitä ongelmallisempia ovat minun mielestäni. Jos ei osallistu arkeen ja on ”erilliset elämät” jossa mies lähinnä maksaa kotipalveluiden tuottamisesta hyvällä palkallaan, niin se ei oikein ennusta hyvää.

Meillä oli suht sama tilanne sillä erotuksella, että kulut olivat puoliksi.

Lähdin lasten ollessa vielä pieniä ja ainoa asia mitä kadun, etten lähtenyt aiemmin.

Elämänlaatu parani ja lapset saivat kodin, jossa oli hyvä ilmapiiri ja henki.

Nyt on sen verta p*skan kuuloinen äijä ja parisuhde, että kannattaa kerätä kimpsut ja kampsut ja lähteä välittömästi,

Älä usko sen miehen mussutuksia!

En lähtisi, eläisin onnellisena elämäni loppuun asti, lavallisia juovan mieheni rinnalla.

Vierailija kirjoitti:

Lähtisin ja olen lähtenytkin. Itse mietin vaan eroa liian kauan, minun liittoa kesti 20 v ennenku lähdin.  Mietin ja kärsin. Älä sinä ap tee samaa virhettä. Jos liitto on nyt tuollainen, se ei siitä muutu, pahenee vaan ! 

Sama tarina minulla. Etsin muilta"lupaa" erota vaikka oli jo noin paha tilanne.

Aluksi oli rahasta tiukkaa, mutta hetkeäkään ei ole kaduttanut! Elämästä tuli muuten niin paljon parempaa. Ja vuosi vuodelta rahatilannekin helpotti kun taloutta ei enää rasittanut kaljanosto ja baari.

Voin sanoa että olin todella yllättynyt, miten hyvin rahat riitti. Olin hoitanut lasten kulut jo yksin ennenkin, vaatteet, ruuat kaiken. Järjestin asumisen halvemmin niin että minulla on siihen varaa. Neuvottelin sitten asuntolainankin yli 20 v lsima-ajalla. Paljon ennen sitä voin jo miettiä muutanko pienempään, eli iso laina ei ole lopuksi ikää.

Eli lähtisin ja lähdin.

No, sinä olet vapaaehtoisesti lisääntynyt tuollaisen miehen kanssa. Vieläpä useampaan kertaan. Niin makaa kuin petaa. 

Eli mitä positiivista tässä liitossa oli ap:näkökulmasta? Miehen rahat ja omakotitalo?

Eroasin.

Suotta odotat muutosta, sitä ei tapahdu.

Tai voi hetkeksi skarpata sit taas mennään vanhaan.

Eli haluatko rahan vuoksi jatkaa suhteessa ja kestää sika miehesi,

VAI oletko valmis tulemaan toimeen vähemmällä ja olemaan onnellisempi?

Lyhyesti valinta on siis joko raha tai onni.

Aika kova juoppo on, mietippä minkä esimerkin antaa lapsillekin.

Niin juonnista kuin kotitöiden jne osallistumisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika poika vetämään; lavallinen kaljaa on panimolta kauppaan tuleva kuormalavallinen kaljaa, kerroksia kymmenkunta. Eli meinaatko nyt kuluttajalle myytäviä 24-, 18-, 12- vai 6-packeja?

Meilläpäin ainakin puhutaan 24-packista lavallisena, käsittääkseni aika yleinen käsite.

Joskus yleiset käsitteet ymmärretään väärin. 24-pack on keissi, joka tulee sanasta case. Näitä sitten pakataan useita kymmeniä lavalle.

Alkoholismi on etenevä sairaus. Kaiken todennäköisyyden mukaan juominen tulee lisääntymään. Jos mies ei tällä hetkellä lainkaan kyseenalaista juomistaan tai edes halua vähentää tai lopettaa, alkoholin kulutus tulee lisääntymään.

Sinuna alkaisin suunnitella uutta tulevaisuutta ilman miestä. Toivottavasti valmistut nopeasti. Onko sinulla tukiverkostoa? Pystytkö yhtään säästämään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika poika vetämään; lavallinen kaljaa on panimolta kauppaan tuleva kuormalavallinen kaljaa, kerroksia kymmenkunta. Eli meinaatko nyt kuluttajalle myytäviä 24-, 18-, 12- vai 6-packeja?

Meilläpäin ainakin puhutaan 24-packista lavallisena, käsittääkseni aika yleinen käsite.

Joskus yleiset käsitteet ymmärretään väärin. 24-pack on keissi, joka tulee sanasta case. Näitä sitten pakataan useita kymmeniä lavalle.

Nimenomaan näin.

Täytyy olla kyllä ihan urpoa porukkaa, jos jossain yleisesti puhutaan kaljasalkusta lavana. Yleisesti sanotaan keissi kaljaa. Semmoisen voi iso mies vetääkin illassa, mutta ei taatusti lavallista.

Lähtisin todellakin. Muutenkin ja siksi, etten halua lasteni kasvavan alkoholistin roolimallin omaksuen, tai ylipäänsä alkoholistiperheessä.

Olin yh 7 vuotta ja osan ajasta työtön ja osan ajasta opiskelin. Meni oikein hyvin ja muistelen sitä aikaa onnellisena aikana. Välillä asuimme hyvin ahtaasti, mutta sekään ei haitannut. Parasta oli rauha ja sellainen yksinkertainen elämä, paluu elämän perusasioihin. Tunsin myös olevani todella läheinen lapsen kanssa silloin. Koko ajasta ei ole mitään negatiivista sanottavaa. Tuntuu hullulta, että niin moni yttää pelkäävän yh:ksi ryhtymistä.