Miten herkkä lapsi pärjää kovassa maailmassa?

Vahvalla itsetunnolla, hyvillä tunne- ja ongelmanratkaisutaidoilla sekä oppimalla luottamaan luottamuksen arvoisiin ihmisiin. Vaatii siis harjoittelua, niin kuin taidot yleensäkin, mutta onnistuu 👍

Nimim. herkän 10-vuotiaan herkkä äiti

Vierailija kirjoitti:

Se, että lapsi on herkkä ja introvertti, ei aina edes näy päällepäin. Ei ole sinänsä ongelma, ellei siihen liity piinaava ujous.

Pääasia ettei näy ulospäin. Muuten kiusallista. Mitä tarkoitat?

Nostan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niistä herkistä tulee ajan mittaan kovimpia tappelijoita, kun tarpeeksi kiusataan. Väkivalta lopettaa v.ittuilun aina.

Jos tappelee vaikka kymmentä vastaan, niin löytää itsensä asfaltilta tai vessanpöntöstä alle aikayksikön.

Ennen oli helpompaa, yksi tai kaksi niistä oli ehkä valmiita väkivaltaan ja loput vaan uhosi mukana. Kun sitten tempaisi "alfaa" päin näköä kunnolla niin muut yleensä menettivät innostustaan kun oli vaarasssa omakin nenä kipeytyä. Nykyään nuo innokkaimmat "kiusaajat" tosiaan porukalla käyvät yhden kimppuun ja jos sattuukin uhri pärjäämään niin kohta on soitettu paikalle apuun koko klaanin serkut ja isoveljet ja isukit ja sedät isoisiä unohtamatta.

Voi sielun silmin kuvitella miten lähiseudun ostarit ja pizzakebabbilat tyhjenevät notkujista kun väki lähtee kuin palokunta hälytykselle koska joku löi mohammadía takaisin..

Vierailija kirjoitti:

Se, että lapsi on herkkä ja introvertti, ei aina edes näy päällepäin. Ei ole sinänsä ongelma, ellei siihen liity piinaava ujous.

Ja ujous kulkee tuossa mukana, jos lapsesta asti kokee itsensä (liian) erilaiseksi, eikä saa persoonalleen tukea mistään.

Jo aiemmin ketjussa mainitty vanhempien osoittama 100% hyväksyntä on kaiken kehityksen A&O.

Nostan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tule pärjäämään jos pumpulissa kasvatetaan. Täällä pitää osata pitää puolensa, vaatimattomuus ja sivussa pysyminen tulee ongelmaksi työelämässä viimeistään.

Ei ole pumpulissa kasvatettu, sattuu vaan olemaan perusluonteeltaan herkkä! Ap

Luiken, että tulee pärjäämään oikein hyvin. Tulee kokemuksia. Kannustava suhtautuminen varmaan se tärkein.

Niistä eri tilanteista oppii. Ehkä opettaa, ettei tarvi pelätä ja, että saa olla herkkä ja saa pahoittaamielensä. Kun on lupa, niin pikku hiljaa se ei ole ongelma. Ei tarvi taistella tunnetta vastaan.

Saa itseä puolustaa.

Voihan opettaa, että tunnustelee miten pahalta tuntuu. Sitten voi olla kaveri jollekin toiselle herkälle.

Herkkyys on myös lahja.

Kun muut huomaa millainen hyvä tyyppi lapsesi on, niin he kiinnostivat hänestä ihmisenä. Ei kiinnostavan tarvi olla äänekäs tai kovis.

Työelämässä arvostetaan niitä jotka osaa... ei kovaäänisiä enää.

Ole ylpeä lapsestasi. Hän aistii sen.

Hän aistii senkin, jos pelkäät ysi aliarvioit.

Maaailmassa on valitettavasti pakko mennä ääärimmäisyyksiin jotta voi pärjätä.

Vierailija kirjoitti:

Maaailmassa on valitettavasti pakko mennä ääärimmäisyyksiin jotta voi pärjätä.

Äärimmäisyys?

Pidä huoli, että sillä on kavereita.

Herkistä ihmisistä tulee parhaassa tapauksessa ihania, tilannetajuisia ja empaattisia aikuisia. Joutuvat ehkä tekemään töitä tunteidenhallinnan ja itsetunnon kanssa, mutta kaikilla persoonatyypeillä on ongelmansa. Ne rohkeat ja impulsiivisesti käyttäytyvät lapset voivat kärsiä muista ongelmista ja joutuvat ehkä sitten opettelemaan kantapään kautta muiden huomioimista tai pitkäjänteisyyttä. Annat vain lapsellesi rakkautta ja tuet esim. harrastuksissa niin kyllä hän pärjää.

Mä olen pärjännyt hyvin. Mutta mua ei ole pahemmin kiusattu ja aina on ollut muutama hyvä ystävä. Ei nyt välttämättä aina helppoa ole ollut, mutta minusta kasvoi henkisesti todella vahva ihminen.

Kannustamalla! Ei lyttäämällä. Anna lapselle mahdollisuuksia onnistua. Etsikää hänelle yhteistuumin mieluinen harrastus.