Lääkäri ei ota uusia oireita huomioon koska aikaisemmillekaan ei ole löydetty syytä

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on terveydenhoito mennyt 20 vuodessa alaspäin Suomessa, ei voi muuta todeta. 20 vuotta sitten asuin Lontoossa ja kauhistelin heidän heikkoa terveydenhoitoa. Nyt on sama homma täällä Suomessa :(.

Ei hätää, me tienataan tällä! T: Kokoomus

Kaikkein hirveintä on että se "yksityinen" on ihan pseudo. Samat tyypit työskentelee molemmilla puolilla niin ei ne uskalla kollegiaalisuuden vuoksi tehdä mitään aitoja "toisia" mielipiteitä. Kun sais edes rahalla jonkun hetkeks pöydän ääreen mieli virkeänä ja avoinna. En usko hetkeäkään, etteikö tämä jo voisi selvitä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Musta on otettu varmaan 10 kertaa kilpirauhastutkimukset, miksi ihmeessä??? En tajua miksi ränkytetään niitä perusverikokeita... Jotenkin tuntuu että lääkärit ei uskalla sanoa, että me ei tiedetä mikä sua vaivaa - vielä. Semmosta vaihtoehtoa ei ole. On mukatutkimista joka loppuu siihen, että yhtäkkiä vaan päätetään niin. Onneksi oon nauhoittanut jokaisen käynnin kun aika olennaisia asioita tuntuu unohtuvan niistä saneluista. "Joo onhan se turvonnut".... Omakanta: Ei erityistä turvotusta. Ei jumalauta... 

Mä olen törmännyt samaan. Jos on yhtään "oudompaa" oireilua niin jatkuvasti vaan määrätään noi peruskokeet ja sit levitellään käsiä että kun ei niissä mitään ollut... No shit Sherlock, jos ne on kolme kertaa otettu ihan samoilla oireilla ja ihan samoilla arvoilla puolen vuoden sisään niin hittojako niitä neljättä kertaa peräkkäin ottamaan. Kun ei niistäkään ihan kaikki nyt kuitenkaan selviä, pitäisikö vaihtaa näkökulmaa/ottaa tarkempia kokeita?! Sitten laukkaat yksityiselle, ja kas vaan kun löytyy hoidettavissa oleva ongelma.

Kirjauksissa on kanssa hauskoja, oma kokemus viime keväältä; oli pidempi lääkäriaika kun oli niin moninaista oireiluakin. Kerroin, että on erilaisia ihottumia niin lääkäri sivutti tämän käynnillä kokonaan ja sitten kannasta luin; "kertoo että ollut iho-oireilua. Iho siisti." Todellisuudessahan mulla oli todella kipeitä ja kutisevia ihottuma-alueita ympäri kehoa ja tämän lääkäri olisi kyllä huomannut jos olisi vaivautunut katsomaan. Mutta ei, kirjataan vaan omiaan. Varasin sitten uutta aikaa tuon ihottuman vuoksi kun se oli tehdä mut hulluksi, niin a) en meinannut saada aikaa kun erehdyin mainitsemaan ajanvaraukseen että viime käynnillä oli jo asiasta puhe -> hoitaja tarkasti tekstin ja kun siellä seisoi tuo "iho siisti", sai aika jankutuksen käydä että oikeasti nyt kuitenkin sen ajan tarvitsisin. b) lääkärillä oli hyvin alentuva asenne kun vastaanotolle menin, että no, mikäs pikku ihottuma nyt on jäänyt kollegalta huomaamatta (ei naureskellut enää kun lopulta suostui tutkimaan)

Virheitä sattuu toki lääkäreillekin, mutta ei tämmöisiä saisi jatkuvasti olla! Jos sulla siellä vastaanotolla on kuudetta kertaa surkean kipeä asiakas kummallisten oireiden kanssa niin eikö hitto vie voi tehdä muuta kuin määrätä taas ne peruslabrat jotka on monta kertaa katsottu ja juuri ja juuri viitteissä? Ja lääkärithän ei ole näistä mitenkään vastuussa, paljon palstaltakin lukee sossujen parjausta, kuinka muka mielivaltaisesti tekevät sitä ja tätä. Mutta kyllä nekin jos kirjoittelevat ihan omiaan, vastaavat siitä henkilökohtaisesti itse jos toiminta vaarantaa esim. nyt vaikka lapsen turvallisuuden. Tai hoitajat. Mutta lääkäreillä ei mitään. "Sen hetkisen tiedon valossa..." kunnallisella potilas on aina väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on otettu varmaan 10 kertaa kilpirauhastutkimukset, miksi ihmeessä??? En tajua miksi ränkytetään niitä perusverikokeita... Jotenkin tuntuu että lääkärit ei uskalla sanoa, että me ei tiedetä mikä sua vaivaa - vielä. Semmosta vaihtoehtoa ei ole. On mukatutkimista joka loppuu siihen, että yhtäkkiä vaan päätetään niin. Onneksi oon nauhoittanut jokaisen käynnin kun aika olennaisia asioita tuntuu unohtuvan niistä saneluista. "Joo onhan se turvonnut".... Omakanta: Ei erityistä turvotusta. Ei jumalauta... 

Mä olen törmännyt samaan. Jos on yhtään "oudompaa" oireilua niin jatkuvasti vaan määrätään noi peruskokeet ja sit levitellään käsiä että kun ei niissä mitään ollut... No shit Sherlock, jos ne on kolme kertaa otettu ihan samoilla oireilla ja ihan samoilla arvoilla puolen vuoden sisään niin hittojako niitä neljättä kertaa peräkkäin ottamaan. Kun ei niistäkään ihan kaikki nyt kuitenkaan selviä, pitäisikö vaihtaa näkökulmaa/ottaa tarkempia kokeita?! Sitten laukkaat yksityiselle, ja kas vaan kun löytyy hoidettavissa oleva ongelma.

Kirjauksissa on kanssa hauskoja, oma kokemus viime keväältä; oli pidempi lääkäriaika kun oli niin moninaista oireiluakin. Kerroin, että on erilaisia ihottumia niin lääkäri sivutti tämän käynnillä kokonaan ja sitten kannasta luin; "kertoo että ollut iho-oireilua. Iho siisti." Todellisuudessahan mulla oli todella kipeitä ja kutisevia ihottuma-alueita ympäri kehoa ja tämän lääkäri olisi kyllä huomannut jos olisi vaivautunut katsomaan. Mutta ei, kirjataan vaan omiaan. Varasin sitten uutta aikaa tuon ihottuman vuoksi kun se oli tehdä mut hulluksi, niin a) en meinannut saada aikaa kun erehdyin mainitsemaan ajanvaraukseen että viime käynnillä oli jo asiasta puhe -> hoitaja tarkasti tekstin ja kun siellä seisoi tuo "iho siisti", sai aika jankutuksen käydä että oikeasti nyt kuitenkin sen ajan tarvitsisin. b) lääkärillä oli hyvin alentuva asenne kun vastaanotolle menin, että no, mikäs pikku ihottuma nyt on jäänyt kollegalta huomaamatta (ei naureskellut enää kun lopulta suostui tutkimaan)

Virheitä sattuu toki lääkäreillekin, mutta ei tämmöisiä saisi jatkuvasti olla! Jos sulla siellä vastaanotolla on kuudetta kertaa surkean kipeä asiakas kummallisten oireiden kanssa niin eikö hitto vie voi tehdä muuta kuin määrätä taas ne peruslabrat jotka on monta kertaa katsottu ja juuri ja juuri viitteissä? Ja lääkärithän ei ole näistä mitenkään vastuussa, paljon palstaltakin lukee sossujen parjausta, kuinka muka mielivaltaisesti tekevät sitä ja tätä. Mutta kyllä nekin jos kirjoittelevat ihan omiaan, vastaavat siitä henkilökohtaisesti itse jos toiminta vaarantaa esim. nyt vaikka lapsen turvallisuuden. Tai hoitajat. Mutta lääkäreillä ei mitään. "Sen hetkisen tiedon valossa..." kunnallisella potilas on aina väärässä.

Täsmälleen tämä. Mulla ei yksi ruumiinosa liiku tiettyyn suuntaan. Se liikkui vuosi sitten mutta oireet alkoi. Nyt sitä ei sitten millään pidetä ongelmana kun sillon vuosi sitten se liikkui. Se kyllä katsotaan ja saatetaan sanoa että on kömpelö joo, mutta ignorataan täysin, koska hieno ja iso lääkäri silloin tutki (ja hyvin tutkikin, ongelma vain paheni siitä ei se hänen vikansa ole) Mutta tääalkaa olla jo aika vittum4aista. Nimenomaan kafkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on otettu varmaan 10 kertaa kilpirauhastutkimukset, miksi ihmeessä??? En tajua miksi ränkytetään niitä perusverikokeita... Jotenkin tuntuu että lääkärit ei uskalla sanoa, että me ei tiedetä mikä sua vaivaa - vielä. Semmosta vaihtoehtoa ei ole. On mukatutkimista joka loppuu siihen, että yhtäkkiä vaan päätetään niin. Onneksi oon nauhoittanut jokaisen käynnin kun aika olennaisia asioita tuntuu unohtuvan niistä saneluista. "Joo onhan se turvonnut".... Omakanta: Ei erityistä turvotusta. Ei jumalauta... 

Mä olen törmännyt samaan. Jos on yhtään "oudompaa" oireilua niin jatkuvasti vaan määrätään noi peruskokeet ja sit levitellään käsiä että kun ei niissä mitään ollut... No shit Sherlock, jos ne on kolme kertaa otettu ihan samoilla oireilla ja ihan samoilla arvoilla puolen vuoden sisään niin hittojako niitä neljättä kertaa peräkkäin ottamaan. Kun ei niistäkään ihan kaikki nyt kuitenkaan selviä, pitäisikö vaihtaa näkökulmaa/ottaa tarkempia kokeita?! Sitten laukkaat yksityiselle, ja kas vaan kun löytyy hoidettavissa oleva ongelma.

Kirjauksissa on kanssa hauskoja, oma kokemus viime keväältä; oli pidempi lääkäriaika kun oli niin moninaista oireiluakin. Kerroin, että on erilaisia ihottumia niin lääkäri sivutti tämän käynnillä kokonaan ja sitten kannasta luin; "kertoo että ollut iho-oireilua. Iho siisti." Todellisuudessahan mulla oli todella kipeitä ja kutisevia ihottuma-alueita ympäri kehoa ja tämän lääkäri olisi kyllä huomannut jos olisi vaivautunut katsomaan. Mutta ei, kirjataan vaan omiaan. Varasin sitten uutta aikaa tuon ihottuman vuoksi kun se oli tehdä mut hulluksi, niin a) en meinannut saada aikaa kun erehdyin mainitsemaan ajanvaraukseen että viime käynnillä oli jo asiasta puhe -> hoitaja tarkasti tekstin ja kun siellä seisoi tuo "iho siisti", sai aika jankutuksen käydä että oikeasti nyt kuitenkin sen ajan tarvitsisin. b) lääkärillä oli hyvin alentuva asenne kun vastaanotolle menin, että no, mikäs pikku ihottuma nyt on jäänyt kollegalta huomaamatta (ei naureskellut enää kun lopulta suostui tutkimaan)

Virheitä sattuu toki lääkäreillekin, mutta ei tämmöisiä saisi jatkuvasti olla! Jos sulla siellä vastaanotolla on kuudetta kertaa surkean kipeä asiakas kummallisten oireiden kanssa niin eikö hitto vie voi tehdä muuta kuin määrätä taas ne peruslabrat jotka on monta kertaa katsottu ja juuri ja juuri viitteissä? Ja lääkärithän ei ole näistä mitenkään vastuussa, paljon palstaltakin lukee sossujen parjausta, kuinka muka mielivaltaisesti tekevät sitä ja tätä. Mutta kyllä nekin jos kirjoittelevat ihan omiaan, vastaavat siitä henkilökohtaisesti itse jos toiminta vaarantaa esim. nyt vaikka lapsen turvallisuuden. Tai hoitajat. Mutta lääkäreillä ei mitään. "Sen hetkisen tiedon valossa..." kunnallisella potilas on aina väärässä.

Täsmälleen tämä. Mulla ei yksi ruumiinosa liiku tiettyyn suuntaan. Se liikkui vuosi sitten mutta oireet alkoi. Nyt sitä ei sitten millään pidetä ongelmana kun sillon vuosi sitten se liikkui. Se kyllä katsotaan ja saatetaan sanoa että on kömpelö joo, mutta ignorataan täysin, koska hieno ja iso lääkäri silloin tutki (ja hyvin tutkikin, ongelma vain paheni siitä ei se hänen vikansa ole) Mutta tääalkaa olla jo aika vittum4aista. Nimenomaan kafkaa.

Mun piti tapella useempi vuosi että sain lääkärit varmistamaan selkeesti virheellisen diagnoosin jonka alan guru oli tehnyt. Lopuksi selvis että se oli tehnyt työnsä huonosti ja mä olin ihan oikeessa, sain hoidon ja olo koheni. Mutta ei sitten niin millään voineet ottaa sellaista mahdollisuutta huomioon. Ihan tosi törkeetä haukkumista ja henkilökohtaisuuksiin menoa tuli kun kehtasin kyseenalaistaa auktoriteetin. 

Ongelma on se ettei ihmiset käsitä että kaikenlaisia oireita voi olla ilman lääketieteellisesti merkittävää syytä. Jos vatsa turvottaa niin tavallisin syy on suolikaasujen määrän vaihtelu ja siihen taas voi vaikuttaa tuhat ja yksi syytä vaikka edellispäivän ruoka tai muuttunut suolen mikrobisto kun siihen virusfunssaan tai pieneen stressilämpöilyyn piti saada antibioottikuuri tai kun tuli istuttua bussissa sen sijaan että olisi kävellyt. Jos niveliä kolottaa niin voi vilkaista vähän syntymävuottaan, selvät nivelturvotukset reumaan ja vastaaviin liittyen on kyllä lääkärinkin havaittavissa. Sormet voi turpoilla kun ei käsiä käytä tai käyttää yksipuolisesti, tai suolaa on tullut syötyä liikaa. Kysykää vanhoilta sukulaisilta onko nuoruusiän sormukset vielä käytössä. Lihomiselle pitää saada lääketieteellinen syy, vaikka peiliin pitäisi katsoa, syyllistämättä. Nykyinen energiatiheä ruoka ja ylenpalttisuus on vinksauttanut käsitykset normaalista syömisestä ja annoskoosta eikä kalorilaskentakaan aina auta. Turhaa tavallisten oireiden medikalisaatiota on niin paljon että lääkärikin turhautuu ja ne oikeasti tutkimuksia tarvitsevat hukkuu siihen massaan. Iäkkäämmissä on sitten päinvastaisia tapauksia, vakaviakin oireita vähätellään. Tai sitten oikeat ongelmat kuten vuosittain tuhansia tappava tai vammauttava verenpaine jätetään hoitamatta kun ei haluta lääkkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on otettu varmaan 10 kertaa kilpirauhastutkimukset, miksi ihmeessä??? En tajua miksi ränkytetään niitä perusverikokeita... Jotenkin tuntuu että lääkärit ei uskalla sanoa, että me ei tiedetä mikä sua vaivaa - vielä. Semmosta vaihtoehtoa ei ole. On mukatutkimista joka loppuu siihen, että yhtäkkiä vaan päätetään niin. Onneksi oon nauhoittanut jokaisen käynnin kun aika olennaisia asioita tuntuu unohtuvan niistä saneluista. "Joo onhan se turvonnut".... Omakanta: Ei erityistä turvotusta. Ei jumalauta... 

Mä olen törmännyt samaan. Jos on yhtään "oudompaa" oireilua niin jatkuvasti vaan määrätään noi peruskokeet ja sit levitellään käsiä että kun ei niissä mitään ollut... No shit Sherlock, jos ne on kolme kertaa otettu ihan samoilla oireilla ja ihan samoilla arvoilla puolen vuoden sisään niin hittojako niitä neljättä kertaa peräkkäin ottamaan. Kun ei niistäkään ihan kaikki nyt kuitenkaan selviä, pitäisikö vaihtaa näkökulmaa/ottaa tarkempia kokeita?! Sitten laukkaat yksityiselle, ja kas vaan kun löytyy hoidettavissa oleva ongelma.

Kirjauksissa on kanssa hauskoja, oma kokemus viime keväältä; oli pidempi lääkäriaika kun oli niin moninaista oireiluakin. Kerroin, että on erilaisia ihottumia niin lääkäri sivutti tämän käynnillä kokonaan ja sitten kannasta luin; "kertoo että ollut iho-oireilua. Iho siisti." Todellisuudessahan mulla oli todella kipeitä ja kutisevia ihottuma-alueita ympäri kehoa ja tämän lääkäri olisi kyllä huomannut jos olisi vaivautunut katsomaan. Mutta ei, kirjataan vaan omiaan. Varasin sitten uutta aikaa tuon ihottuman vuoksi kun se oli tehdä mut hulluksi, niin a) en meinannut saada aikaa kun erehdyin mainitsemaan ajanvaraukseen että viime käynnillä oli jo asiasta puhe -> hoitaja tarkasti tekstin ja kun siellä seisoi tuo "iho siisti", sai aika jankutuksen käydä että oikeasti nyt kuitenkin sen ajan tarvitsisin. b) lääkärillä oli hyvin alentuva asenne kun vastaanotolle menin, että no, mikäs pikku ihottuma nyt on jäänyt kollegalta huomaamatta (ei naureskellut enää kun lopulta suostui tutkimaan)

Virheitä sattuu toki lääkäreillekin, mutta ei tämmöisiä saisi jatkuvasti olla! Jos sulla siellä vastaanotolla on kuudetta kertaa surkean kipeä asiakas kummallisten oireiden kanssa niin eikö hitto vie voi tehdä muuta kuin määrätä taas ne peruslabrat jotka on monta kertaa katsottu ja juuri ja juuri viitteissä? Ja lääkärithän ei ole näistä mitenkään vastuussa, paljon palstaltakin lukee sossujen parjausta, kuinka muka mielivaltaisesti tekevät sitä ja tätä. Mutta kyllä nekin jos kirjoittelevat ihan omiaan, vastaavat siitä henkilökohtaisesti itse jos toiminta vaarantaa esim. nyt vaikka lapsen turvallisuuden. Tai hoitajat. Mutta lääkäreillä ei mitään. "Sen hetkisen tiedon valossa..." kunnallisella potilas on aina väärässä.

Täsmälleen tämä. Mulla ei yksi ruumiinosa liiku tiettyyn suuntaan. Se liikkui vuosi sitten mutta oireet alkoi. Nyt sitä ei sitten millään pidetä ongelmana kun sillon vuosi sitten se liikkui. Se kyllä katsotaan ja saatetaan sanoa että on kömpelö joo, mutta ignorataan täysin, koska hieno ja iso lääkäri silloin tutki (ja hyvin tutkikin, ongelma vain paheni siitä ei se hänen vikansa ole) Mutta tääalkaa olla jo aika vittum4aista. Nimenomaan kafkaa.

Mun piti tapella useempi vuosi että sain lääkärit varmistamaan selkeesti virheellisen diagnoosin jonka alan guru oli tehnyt. Lopuksi selvis että se oli tehnyt työnsä huonosti ja mä olin ihan oikeessa, sain hoidon ja olo koheni. Mutta ei sitten niin millään voineet ottaa sellaista mahdollisuutta huomioon. Ihan tosi törkeetä haukkumista ja henkilökohtaisuuksiin menoa tuli kun kehtasin kyseenalaistaa auktoriteetin. 

Jos ajattelen miksi itse päätyisin käyttäytymään noin töissä, niin kyse olisi siitä että olen kauhuissani: tiedän sössineeni ja sössiväni koko ajan, siksi hyökkäys on ainut jäljellä oleva puolustus. Todella surullista että Suomen terveydenhuolto on tässä jamassa.

Julkisella on aivan turha käydä. Eivät siellä teetä perusverikokeita kummempaa, esittävät tyhmää ja valehtelevat lausuntoihin silmät päästään. Pimittävät tahallaan tietoa asioista ja uskon, että tietoisesti tulkitsevat huonotkin tulokset "normaaleiksi", ettei rahaa kuluisi enempää potilaiden hoitoon ja mahdollisiin sairauslomiin ja eläkkeisiin. Luottavat ettei potilas ymmärrä hoidostaan tai terveydentilastaan kuitenkaan mitään, joten ei osaa/uskalla vaatia parempaa hoitoa. Eivät he näitä asioita vahingossa tee, ylempää tulee ohjeet siihen kuinka pajon rahoja käytetään kuhunkin potilaaseen. Menkää suoraan yksityiselle, mutta kannattaa valita yksityinenkin tarkkaan, sielläkin on monessa paikassa ja asemassa näitä samoja vakuutusyhtiöiden juoksupoikia. Hyvän ja eettisen lääkärin löytäminen on kuin neulan heinäsuovasta etsimistä. Kollegat saattavat myös kadehtia ja vainota näitä hyviä lääkäreitä ja yrittää saada heitä pois virasta.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on se ettei ihmiset käsitä että kaikenlaisia oireita voi olla ilman lääketieteellisesti merkittävää syytä. Jos vatsa turvottaa niin tavallisin syy on suolikaasujen määrän vaihtelu ja siihen taas voi vaikuttaa tuhat ja yksi syytä vaikka edellispäivän ruoka tai muuttunut suolen mikrobisto kun siihen virusfunssaan tai pieneen stressilämpöilyyn piti saada antibioottikuuri tai kun tuli istuttua bussissa sen sijaan että olisi kävellyt. Jos niveliä kolottaa niin voi vilkaista vähän syntymävuottaan, selvät nivelturvotukset reumaan ja vastaaviin liittyen on kyllä lääkärinkin havaittavissa. Sormet voi turpoilla kun ei käsiä käytä tai käyttää yksipuolisesti, tai suolaa on tullut syötyä liikaa. Kysykää vanhoilta sukulaisilta onko nuoruusiän sormukset vielä käytössä. Lihomiselle pitää saada lääketieteellinen syy, vaikka peiliin pitäisi katsoa, syyllistämättä. Nykyinen energiatiheä ruoka ja ylenpalttisuus on vinksauttanut käsitykset normaalista syömisestä ja annoskoosta eikä kalorilaskentakaan aina auta. Turhaa tavallisten oireiden medikalisaatiota on niin paljon että lääkärikin turhautuu ja ne oikeasti tutkimuksia tarvitsevat hukkuu siihen massaan. Iäkkäämmissä on sitten päinvastaisia tapauksia, vakaviakin oireita vähätellään. Tai sitten oikeat ongelmat kuten vuosittain tuhansia tappava tai vammauttava verenpaine jätetään hoitamatta kun ei haluta lääkkeitä.

Musta tää on älyllisesti laiskaa pohdintaa, joka johtuu siitä, että se tosiaan toimii yleisellä tasolla ja sitten voi tulla semmoinen lämmin pehmeä olo lääkärille, että kyllä tää nyt on hyvä tapa toimia. Tosiasiassa kaikki nämä asiat kyllä saadaan selville yksilön kohdalla ja yksityiskohdat on monimutkaisempia, kun ne suostuu kohtaamaan. Olen itse ollut koko elämäni ihminen, joka ei pienistä hätkähdä ja kipu ja epämukavuus kuuluu moneen asiaan, vaikka pitkänmatkan pyöräilyyn. Nyt olen ollut sellaisessa kunnossa, että meinaan tipahtaa tuolilta. Ihan siis kirjaimellisesti. Koko lähipiiri painostaa, että en sano oikeita asioita lääkärissä koska he kokee oireeni paljon pahempina kuin itse. Olen lääkärille sanonut, että epäilen että joku muu olisi minun saappaissani jo köyttänyt itsensä päivystykseen. Odotan liian pitkään, siedän asioita liikaa ja olen liian kiltti.

Tällaisia asioita voisi kyllä käydä läpi ja ottaa huomioon, ihan tieteellisesti ja systemaattisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on se ettei ihmiset käsitä että kaikenlaisia oireita voi olla ilman lääketieteellisesti merkittävää syytä. Jos vatsa turvottaa niin tavallisin syy on suolikaasujen määrän vaihtelu ja siihen taas voi vaikuttaa tuhat ja yksi syytä vaikka edellispäivän ruoka tai muuttunut suolen mikrobisto kun siihen virusfunssaan tai pieneen stressilämpöilyyn piti saada antibioottikuuri tai kun tuli istuttua bussissa sen sijaan että olisi kävellyt. Jos niveliä kolottaa niin voi vilkaista vähän syntymävuottaan, selvät nivelturvotukset reumaan ja vastaaviin liittyen on kyllä lääkärinkin havaittavissa. Sormet voi turpoilla kun ei käsiä käytä tai käyttää yksipuolisesti, tai suolaa on tullut syötyä liikaa. Kysykää vanhoilta sukulaisilta onko nuoruusiän sormukset vielä käytössä. Lihomiselle pitää saada lääketieteellinen syy, vaikka peiliin pitäisi katsoa, syyllistämättä. Nykyinen energiatiheä ruoka ja ylenpalttisuus on vinksauttanut käsitykset normaalista syömisestä ja annoskoosta eikä kalorilaskentakaan aina auta. Turhaa tavallisten oireiden medikalisaatiota on niin paljon että lääkärikin turhautuu ja ne oikeasti tutkimuksia tarvitsevat hukkuu siihen massaan. Iäkkäämmissä on sitten päinvastaisia tapauksia, vakaviakin oireita vähätellään. Tai sitten oikeat ongelmat kuten vuosittain tuhansia tappava tai vammauttava verenpaine jätetään hoitamatta kun ei haluta lääkkeitä.

Musta tää on älyllisesti laiskaa pohdintaa, joka johtuu siitä, että se tosiaan toimii yleisellä tasolla ja sitten voi tulla semmoinen lämmin pehmeä olo lääkärille, että kyllä tää nyt on hyvä tapa toimia. Tosiasiassa kaikki nämä asiat kyllä saadaan selville yksilön kohdalla ja yksityiskohdat on monimutkaisempia, kun ne suostuu kohtaamaan. Olen itse ollut koko elämäni ihminen, joka ei pienistä hätkähdä ja kipu ja epämukavuus kuuluu moneen asiaan, vaikka pitkänmatkan pyöräilyyn. Nyt olen ollut sellaisessa kunnossa, että meinaan tipahtaa tuolilta. Ihan siis kirjaimellisesti. Koko lähipiiri painostaa, että en sano oikeita asioita lääkärissä koska he kokee oireeni paljon pahempina kuin itse. Olen lääkärille sanonut, että epäilen että joku muu olisi minun saappaissani jo köyttänyt itsensä päivystykseen. Odotan liian pitkään, siedän asioita liikaa ja olen liian kiltti.

Tällaisia asioita voisi kyllä käydä läpi ja ottaa huomioon, ihan tieteellisesti ja systemaattisesti. 

Tämä. Juuri näin, hyvin kirjoitettu. Tuo jota kommentoit, vaikutti samanlaiselta ylimieliseltä ja kaikkitietävältä terveyskeskuslääkäriltä, joka luulee voivansa lokeroida potilaat jheti ohonkin tiettyyn ryhmään viiden sekunnin pinnallisella vilkaisulla. Vastenmielistä.

26 jatkaa, tullut näköjään lisää viestejä kun naputtelin omaani. Siinä olette nimittäin oikeassa että potilaan fyysinen tutkiminen jää usein aivan liian vähälle, ei riisuteta alusvaatteisille ja tutkita ihoa tai tunnustella oirepaikkoja kunnolla.

Et kertonut tarkkaan oireitasi, mutta useamman sormen nivelten turvotus ei kuulosta hyvältä. Onko muita oireita: punoitusta, kuumuutta, kuumetta, kipua?

Milloin oire alkoi ja miten edennyt?

Pahimmassa tapauksessa kyseessä on alkava reumatauti, jolloin hoitoon pitäisi päästä nopeasti. Terveysasemalääkärinkin pitäisi tietää että reuma alkaa usein käden tai jalkojen nivelten oireilulla.

Mitä kokeita on otettu? Mitkä tulokset?

Vierailija kirjoitti:

Et kertonut tarkkaan oireitasi, mutta useamman sormen nivelten turvotus ei kuulosta hyvältä. Onko muita oireita: punoitusta, kuumuutta, kuumetta, kipua?

Milloin oire alkoi ja miten edennyt?

Pahimmassa tapauksessa kyseessä on alkava reumatauti, jolloin hoitoon pitäisi päästä nopeasti. Terveysasemalääkärinkin pitäisi tietää että reuma alkaa usein käden tai jalkojen nivelten oireilulla.

Mitä kokeita on otettu? Mitkä tulokset?

Olen oireillut jo vuoden, ei alkanut tällä. Reumakokeet otettu (tai reumafaktori) sukurasitteen vuoksi. Sormet on aika makkaramaiset, ihan ylin nivel punoittaa hieman. Nopea vihlova kipu vaeltaa kyynerpään ja sormien välillä. Alkuun luulin (noin kk) että pihatöissä tulleet pienet haavat aina viikonloppuisin sai jonkun pienen tulehduksen aikaan kädessä ja siitä oireet. Nyt viimeisimmän kk ajan tajunnut, että onkin jotain muuta. Ei tämä oireena ole mahdoton, ihan buranalla pärjää. Mutta kun kaikki muu alkaa jo vähän painaa ja lisääntyvä oireisto ei oikein anna toivoa, että seuraavakaan hyvä jakso ei loppuisi johonkin epämiellyttävään. Aika pitkään itsekin vaan uskoin että kyllä tämä tästä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et kertonut tarkkaan oireitasi, mutta useamman sormen nivelten turvotus ei kuulosta hyvältä. Onko muita oireita: punoitusta, kuumuutta, kuumetta, kipua?

Milloin oire alkoi ja miten edennyt?

Pahimmassa tapauksessa kyseessä on alkava reumatauti, jolloin hoitoon pitäisi päästä nopeasti. Terveysasemalääkärinkin pitäisi tietää että reuma alkaa usein käden tai jalkojen nivelten oireilulla.

Mitä kokeita on otettu? Mitkä tulokset?

Olen oireillut jo vuoden, ei alkanut tällä. Reumakokeet otettu (tai reumafaktori) sukurasitteen vuoksi. Sormet on aika makkaramaiset, ihan ylin nivel punoittaa hieman. Nopea vihlova kipu vaeltaa kyynerpään ja sormien välillä. Alkuun luulin (noin kk) että pihatöissä tulleet pienet haavat aina viikonloppuisin sai jonkun pienen tulehduksen aikaan kädessä ja siitä oireet. Nyt viimeisimmän kk ajan tajunnut, että onkin jotain muuta. Ei tämä oireena ole mahdoton, ihan buranalla pärjää. Mutta kun kaikki muu alkaa jo vähän painaa ja lisääntyvä oireisto ei oikein anna toivoa, että seuraavakaan hyvä jakso ei loppuisi johonkin epämiellyttävään. Aika pitkään itsekin vaan uskoin että kyllä tämä tästä...

Olivatko reumakokeet siis negatiiviset? Otettiinko muita tulehdusarvoja? Milloin kokeet otettiin?

Onko sulla psoriaasia tai onko suvussa? Onko käden lihasvoima heikentynyt oireiden seurauksena? Oletko työssä tai harrastuksessa, jossa käytät ko. käsivartta ja kättä erityisesti?

Miten paljon Buranaa olet ottanut ja miten pitkän kuurin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et kertonut tarkkaan oireitasi, mutta useamman sormen nivelten turvotus ei kuulosta hyvältä. Onko muita oireita: punoitusta, kuumuutta, kuumetta, kipua?

Milloin oire alkoi ja miten edennyt?

Pahimmassa tapauksessa kyseessä on alkava reumatauti, jolloin hoitoon pitäisi päästä nopeasti. Terveysasemalääkärinkin pitäisi tietää että reuma alkaa usein käden tai jalkojen nivelten oireilulla.

Mitä kokeita on otettu? Mitkä tulokset?

Olen oireillut jo vuoden, ei alkanut tällä. Reumakokeet otettu (tai reumafaktori) sukurasitteen vuoksi. Sormet on aika makkaramaiset, ihan ylin nivel punoittaa hieman. Nopea vihlova kipu vaeltaa kyynerpään ja sormien välillä. Alkuun luulin (noin kk) että pihatöissä tulleet pienet haavat aina viikonloppuisin sai jonkun pienen tulehduksen aikaan kädessä ja siitä oireet. Nyt viimeisimmän kk ajan tajunnut, että onkin jotain muuta. Ei tämä oireena ole mahdoton, ihan buranalla pärjää. Mutta kun kaikki muu alkaa jo vähän painaa ja lisääntyvä oireisto ei oikein anna toivoa, että seuraavakaan hyvä jakso ei loppuisi johonkin epämiellyttävään. Aika pitkään itsekin vaan uskoin että kyllä tämä tästä...

Olivatko reumakokeet siis negatiiviset? Otettiinko muita tulehdusarvoja? Milloin kokeet otettiin?

Onko sulla psoriaasia tai onko suvussa? Onko käden lihasvoima heikentynyt oireiden seurauksena? Oletko työssä tai harrastuksessa, jossa käytät ko. käsivartta ja kättä erityisesti?

Miten paljon Buranaa olet ottanut ja miten pitkän kuurin?

Vuoden aikana useampaan otteeseen otettu. Mikään ei ole ollut vialla. Ei psoria. Minulla on ollut toisella puolella kroppaa lihasvoimien heikentymistä ja kömpleyyttä ja sellaista että lihas menee kivuttomasti ihan kovaksi, spastisuus tms. Olen oikeastaan ihan iloinen tästä oireesta koska se osoittaa 100% pois aika monesta lihastaudista yms, niissä ei ole mitään tuntemuksia tai turvotuksia, lisäksi oireet on siirtyneet nyt toiselle puolelle kroppaa myös. 

Ei se silti oloon auta, ei ole voimia tehdä normaaleja asioita (pitkänmatkan pyöräily ja maastopyöräily, kädet ja jalat tärisee monta päivää jos jotain yrittää) mutta kaikkea muuta kivaa olen keksinyt. Piha on nyt kunnossa :) Töitä pitää jaksaa tehdä niin rasitus pitää suhteuttaa siihen. Ja mä olen ihminen joka on koko elämänsä saanut energiaa rasituksesta... 

Ja buranaa siis ihan vaan 400 mg kerran päivässä jos tarpeen,

26 jatkaa, 29, en ymmärrä miten sinun tilanteesi liittyy mitenkään kirjoitukseeni? Jos on selvästi uusia vakavia oireita, tottakai ne pitää tutkia.

30, tuo viiden sekunnin heitto on todella loukkaavaa. En ole tk-lääkäri mutta luen vuodessa yli 2000 ihmisen sairaskertomustekstit ja käsitykseni perusterveydenhuollon potilaista on varmasti moninkertaisesti parempi kuin keskivertolääkärillä. Tuohon potilasjoukkoon mahtuu niitä joiden oikea dg on hukkunut sinne epäoleellisten asioiden ja päivystys- ja sairaalareissujen ja väärintulkittujen löydösten massaan ja vasta kymmenien tekstisivujen ja eri erikoisalojen kahlaamisella hahmottuu se todellinen dg, jota hoitamalla seuraavat pari vuotta meneekin ilman sairaalareissuja. Eli en todellakaan hyppää vilkaisulla johtopäätöksiin. Ne, joilla on todellinen sairaus väsymisen, lihomisen, todellisten havaittavien turvotusten, nivelkipujen, päänsärkyjen ym taustalla, löytyvät kyllä. Sitten on niitä itsensä googlediagnosoijia, jotka tutkituttavat kaiken mahdollisen yksityispuolella, kun julkisella ei katsota lääketieteellisten tutkimusindikaatioiden täyttyvän. Joistain tulee 10 vuoden sisällä jo kolmas lähete samasta asiasta, kun potilas on vakuuttunut jo yksityisellä tai useilla eri erikoisaloilla tehdyistä tutkimuksista huolimatta että jokin sairaus on kyseessä ja ei vain ole vielä näkynyt.

Alkaa mennä tämä jo liikaa työksi. Pääasia että omat potilaat ja kollegat arvostavat ja vuosien mittaan on jo aika monta henkeä tullut pelastettua.

Sun pitäis saada lähete reumapoliklinikalle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et kertonut tarkkaan oireitasi, mutta useamman sormen nivelten turvotus ei kuulosta hyvältä. Onko muita oireita: punoitusta, kuumuutta, kuumetta, kipua?

Milloin oire alkoi ja miten edennyt?

Pahimmassa tapauksessa kyseessä on alkava reumatauti, jolloin hoitoon pitäisi päästä nopeasti. Terveysasemalääkärinkin pitäisi tietää että reuma alkaa usein käden tai jalkojen nivelten oireilulla.

Mitä kokeita on otettu? Mitkä tulokset?

Olen oireillut jo vuoden, ei alkanut tällä. Reumakokeet otettu (tai reumafaktori) sukurasitteen vuoksi. Sormet on aika makkaramaiset, ihan ylin nivel punoittaa hieman. Nopea vihlova kipu vaeltaa kyynerpään ja sormien välillä. Alkuun luulin (noin kk) että pihatöissä tulleet pienet haavat aina viikonloppuisin sai jonkun pienen tulehduksen aikaan kädessä ja siitä oireet. Nyt viimeisimmän kk ajan tajunnut, että onkin jotain muuta. Ei tämä oireena ole mahdoton, ihan buranalla pärjää. Mutta kun kaikki muu alkaa jo vähän painaa ja lisääntyvä oireisto ei oikein anna toivoa, että seuraavakaan hyvä jakso ei loppuisi johonkin epämiellyttävään. Aika pitkään itsekin vaan uskoin että kyllä tämä tästä...

Olivatko reumakokeet siis negatiiviset? Otettiinko muita tulehdusarvoja? Milloin kokeet otettiin?

Onko sulla psoriaasia tai onko suvussa? Onko käden lihasvoima heikentynyt oireiden seurauksena? Oletko työssä tai harrastuksessa, jossa käytät ko. käsivartta ja kättä erityisesti?

Miten paljon Buranaa olet ottanut ja miten pitkän kuurin?

Vuoden aikana useampaan otteeseen otettu. Mikään ei ole ollut vialla. Ei psoria. Minulla on ollut toisella puolella kroppaa lihasvoimien heikentymistä ja kömpleyyttä ja sellaista että lihas menee kivuttomasti ihan kovaksi, spastisuus tms. Olen oikeastaan ihan iloinen tästä oireesta koska se osoittaa 100% pois aika monesta lihastaudista yms, niissä ei ole mitään tuntemuksia tai turvotuksia, lisäksi oireet on siirtyneet nyt toiselle puolelle kroppaa myös. 

Ei se silti oloon auta, ei ole voimia tehdä normaaleja asioita (pitkänmatkan pyöräily ja maastopyöräily, kädet ja jalat tärisee monta päivää jos jotain yrittää) mutta kaikkea muuta kivaa olen keksinyt. Piha on nyt kunnossa :) Töitä pitää jaksaa tehdä niin rasitus pitää suhteuttaa siihen. Ja mä olen ihminen joka on koko elämänsä saanut energiaa rasituksesta... 

Okei, ymmärrän että terveysaseman lääkärille mennyt yli hilseen.

Mutta oireesi eivät kuulosta hyvältä, joten kyllä kannattaisi pyytää terveysasemalääkäriä konsultoimaan erikoislääkäriä (ehkä lähinnä neurologia), ettei kyseessä ole esim. MS-tauti tms.

Lisäksi pitäisihän oireitakin hoitaa, vaikkei diagnoosia olisikaan. Toimintakyvyn heikkeneminen vuodessa ilman selitettävää syytä ei kuulosta hyvältä.

Vierailija kirjoitti:

26 jatkaa, 29, en ymmärrä miten sinun tilanteesi liittyy mitenkään kirjoitukseeni? Jos on selvästi uusia vakavia oireita, tottakai ne pitää tutkia.

30, tuo viiden sekunnin heitto on todella loukkaavaa. En ole tk-lääkäri mutta luen vuodessa yli 2000 ihmisen sairaskertomustekstit ja käsitykseni perusterveydenhuollon potilaista on varmasti moninkertaisesti parempi kuin keskivertolääkärillä. Tuohon potilasjoukkoon mahtuu niitä joiden oikea dg on hukkunut sinne epäoleellisten asioiden ja päivystys- ja sairaalareissujen ja väärintulkittujen löydösten massaan ja vasta kymmenien tekstisivujen ja eri erikoisalojen kahlaamisella hahmottuu se todellinen dg, jota hoitamalla seuraavat pari vuotta meneekin ilman sairaalareissuja. Eli en todellakaan hyppää vilkaisulla johtopäätöksiin. Ne, joilla on todellinen sairaus väsymisen, lihomisen, todellisten havaittavien turvotusten, nivelkipujen, päänsärkyjen ym taustalla, löytyvät kyllä. Sitten on niitä itsensä googlediagnosoijia, jotka tutkituttavat kaiken mahdollisen yksityispuolella, kun julkisella ei katsota lääketieteellisten tutkimusindikaatioiden täyttyvän. Joistain tulee 10 vuoden sisällä jo kolmas lähete samasta asiasta, kun potilas on vakuuttunut jo yksityisellä tai useilla eri erikoisaloilla tehdyistä tutkimuksista huolimatta että jokin sairaus on kyseessä ja ei vain ole vielä näkynyt.

Alkaa mennä tämä jo liikaa työksi. Pääasia että omat potilaat ja kollegat arvostavat ja vuosien mittaan on jo aika monta henkeä tullut pelastettua.

No liittyy siten, että vastasit tekstilläsi minun kirjoitukseen, jonka pihvi on se että uusia oireita ei oteta huomioon. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että työ tehdään hyvin ja olen varma, että se olisi minunkin kohdalla ihan mahdollista. Olen tällä hetkellä vain törmännyt seinään enkä - ihan oikeasti - sairaana jaksa taistella tuulimyllyjä vastaan. Kuvittele että olisit tulessa, ja vesikannua pitelevä väittäisi, että ei näe liekkejä, Siltä tämä tuntuu. 

Olen kerran aikaisemmin ollut samassa tilanteessa, jossa puolen vuoden jälkeen diagnoosi vihdoin löytyi omalla ehdotuksellani. Se oli vakava, mutta hoidettavissa. Tuon puolen vuoden jäljet kantoivat kauas, myöhästynyt valmistuminen, työtilaisuuden ohi meneminen, työttömyys valmistumisen alkuun...

Nyt vuosien päästä tiedän, että ei sillä ole mitään väliä miten huonossa kunnossa olen, jos lääkäri ei löydä syytä. Se kyseenalaistetaan siksi, ei siksi että syytä ei ole. Ei se tee oloani paremmaksi, se tekee lääkärin olon paremmaksi. En sano, ettenkö ymmärtäisi jollain tasolla tätä kuviota, mutta yksilön kohdalla se on kamalaa.