Kadun suhdetta exäni kanssa. Kuinka päästä yli tästä tunteesta?
Olen niin katkera, että koko nuoruuteni meni suhteessa, joka paljastui valheeksi täytettyäni 30 vuotta! Kuinka tästä tunteesta voi päästä yli? Olisipa suhde päättynyt vaikka viisi vuotta sitten, mutta 30 vuotiaana...
Kommentit (38)
En valitettavasti osaa auttaa. Ruoskin itseäni yhä 20 vuotta sitten päättyneestä kahden vuoden suhteesta...
Eikö ole hyvä että suhde päättyi noinkin nuorena eikä vaikka 40v?
Niin. Kaikki tehdään virheitä. Sitä se elämä on.
Onnittelut, että et ole enää exäsi kanssa.. Ei mene keski-ikäkin pilalle :)
Mä kieltäydyn enää ajattelemasta vanhaa suhdetta, siirrän ajatukset toisaalle.
olisin onnellinen jos olisin tajunnut erota 30vuotiaana kun sitä mietin.. mutta sitä jäi kun ajatteli että toinen muuttuu.. ja sitten olinkin jo 49.. aika menee niin nopsaan.. ja ihminen tottuu huonoihinkin oloihin...
Itse ajattelen niin, että katua saa, mutta opiksi pitää ottaa. Lisäksi jokainen päivä kun "völjäät" asiaa on menetetty päivä.
Itse kadun erästä tapailusuhdetta, jossa mies osoittautui ihan erilaiseksi kuin luulin. Todella inhottavaksi siis. Tuo inhottava suhde tiputti minut pitkäksi aikaa pois hyvästä elämästä, niin pieneltä kuin oma kokemukseni muiden rinnalla kuulostaakin.
Voit olla ensi suhteessa viisaampi. Lopetat aiemmin, jos tuntuu väärältä. Muuta et voi asialle tehdä. Vai pilaatko loppuelämäsi ajattelemalla yhtä virhettä?
Morkkiksesta pääsee yli, kun hyväksyy tosiasiat ja myöntää itselleen töpänneensä. Ottaa opikseen ja siirtyy eteenpäin. Virheet ovat opettavaisia, niihin ei saa jäädä vellomaan, mutta niistä pitää oppia.
Keksi uutta tekemistä.
Täytä elämäsi uusilla, mielenkiintoisilla ja haasteellisilla asioilla. Näin saat muuta ajateltavaa. Aloita vaikka suursiivouksella. Aina tehokas ja hyödyllinen tapa päästää liiat höyryt pihalle.
Tosiaan ei kenenkään elämä ole täydellistä, kaikki tekevät virheitä ja niistö OPPII joten seuraava miehesi voi olla vaikka kuinka ihana, etkä välttämättä häntä tunnistaisi ilman tuota huonoa kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole hyvä että suhde päättyi noinkin nuorena eikä vaikka 40v?
Joidenkin huonot suhteet loppuu vasta vanhana kuolemaan..
Eteenpäin! Sano mummo lumessa.
Zinc
Ajattele niin, että elämää se vaan on. Aina ei mene niin kuin on suunnitellut, mutta se pitää vaan hyväksyä. On ihan ok hetken aikaa olla katkerakin, mutta loputtomiin ei kannata olla. Keksi jotain mieleistä tekemistä niin saat ajatuksia muualle. Elämä jatkuu ja uusia ovia aukeaa.
No. Toivottavasti eillä ei ole yhteisiä jälkikasvua, joka lienee ainoa syy, joka pakottaisi sinut enää koskaan kohtaamaan hänet. Ole iloinen, että ex on ny ex. - Moni ei eroa, koska ei, esimerkiksi uskalla ai muutoin pysty, vaikka järki sanoisi, että pitäisi. Ja me ulkopuoliset tietäsimme vielä paremmin miksi
Voit olla myös onnellinen, että sinulla on ollut pariuhde. Minulla ei ole koskaan ollut halustani ja toiveistani huolimatta, vaikka olen jo yli 30 vuotias.
- Aika monta kertaa olen saanut mennä peilin eteen ja kysyä, että mikä minussa on vikana? Varmaan jotain onkin, mutta ei mielestäni mitään yksinomaisesti sellaista, joka estäisi parisuhteen muodostumisen.
Onneksi olet vasta 30. Pitkä matka edessä ja aikaa toipua.
Sanotaan, että pitää antaa itselleen anteeksi.
Olisi voinut mennä huonomminkin. Olet nuori vielä. Elämän 30 ensimmäistä vuotta on muutenkin ihan turhia.
Vierailija kirjoitti:
Eteenpäin! Sano mummo lumessa.
Zinc
Kerrankin zinc sanoo jotain viisasta
Pahin skenaario olisi tuo ekan kommentoijan tilanne
Älä puhu katumuksesta ja nuoruuden menettämisestä, kun minä olin aviossa narsistimiehen kanssa 40 vuotta ja tajusin erota vasta kuusikymppisenä mummona!!!