Mieheni unohti syntymäpäiväni.

Lapset viettää synttäreitä ja haluaa lahjoja. Aikuiset voi ostaa itse mitä haluaa ja tarvitsee. Älytöntä kiukutella toiselle tällaisesta asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Lapset viettää synttäreitä ja haluaa lahjoja. Aikuiset voi ostaa itse mitä haluaa ja tarvitsee. Älytöntä kiukutella toiselle tällaisesta asiasta.

Halaus ja onnittelut oli se mitä olin vailla.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Lapset viettää synttäreitä ja haluaa lahjoja. Aikuiset voi ostaa itse mitä haluaa ja tarvitsee. Älytöntä kiukutella toiselle tällaisesta asiasta.

Päteekö sama jouluunkin? Niin vain aikuisetkin ihmiset haluavat ilahduttaa heitä, joista välittävät, lahjoilla. Syntymäpäivän viettäminen ja syntymäpäivänä läheisen muistaminen on samanlainen kulttuurimme ilmiö.

Riippuu kai kokonaiskuvasta, miten loukkaava tuo unohdus on. Joskus voi vilpittömästi unohtaa, mutta jos on sellainen ihminen, että aina "unohtaa", kyse on jo siitä, ettei toinen ole erityinen. Tai ei ole pakko sitoutua kulttuurissa vallitseviin juhlapäiviin, mutta jos ei koskaan muista omaa kumppania, yllätä jotenkin tai tee vaikka lempiruokaa päivälliseksi tai millä tahansa tavalla osoita, että toinen on erityinen ja tärkeä, silloin syntymäpäivän unohtaminenkin voi olla kipeä muistutus ikävästä todellisudesta: en ole kovin tärkeä.

Onnittelut ja halaukset sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Onnittelut ja halaukset sinulle.

Kiitos 😁 Harmi, että täytyy tuntemattomilta niitä kerjätä.