sitoutumiskammoinen perfektionisti- uskallanko ottaa lemmikin?
Olen luonteeltani varovainen pohdiskelija ja haaveilen lemmikin ottamisesta. olen lukenut kaikesta ummet ja lammet ja kysellyt kasvattajilta jne jne. ja pohtinut asiaa pitkään mutta silti pelottaa. Olen äärimmäisen empaattinen ja lemmikin (kissa) jättäminen ollenkaan yksin kotiin tuntuu jo ajatuksena pahalta mutta koska asun yksin niin enhän minä nyt aina kotona ole. Takana on paha loppuunpalaminen ja uskon että nyt olisi hyvä aika lemmikille koska otan kaikkiaan rauhallisesti mutta entä jos entä jos...esim lapsia en aio koskaan hankkia koska vastuu pelottaisi aivan liikaa kun olen perfektionisti
Kommentit (6)
Kissa ok. Olin tulossa sanomaan, että älä nyt ainakaan koiraa ota.
Zinc
Turpa kiinni sinä puolalainen metsäh#ora.
Kestätkö sen jos kissa pureskelee rikki kalliiden laitteiden johdot ja reikiä lempineuleeseesi? Tai sairastuu äkillisesti keskellä yötä ja joudut lähtemään eläinsairaalan päivystykseen? Lemmikit voivat olla raivostuttavia, hankalia, tuottaa surua ja yllätyksiä laidasta laitaan.
Mutta silti suosittelisin minäkin että ota ihmeessä, varmasti antaa enemmän kuin ottaa. Paljosta jää paitsi jos ei ikinä elä lemmikin kanssa.
T: ocd-tapaus ja jo 10v takana eloa lemmikkien kanssa
Uskallat. Kuulostat vastuuntuntoiselta, anna lemmikin opettaa sinulle hieman rentoutta.
Kestän aineelliset vahingot ym mutta pelottaa että enhän minä voi tietää elämääni 15 vuoden päähän, entä jos tulee jotain johon lemmikki ei sovikaan? Ja uskallanko sitten sopia omia menoja ettei kissa vain voi huonosti luonani kun tottakai haluaisin sille tarjota ns täydellisen kodin mutta muitakin harrastuksia on.
Se voisi olla sinulle ihan hyvää terapiaa, kun pitää totutella elämään sellaisen olennon kanssa, joka tuo kotiisi väistämättä hieman kaaosta.