Lue keskustelun säännöt.
MUITA, joita harmittaa ulkonäkö ja nykyinen paino?
17.06.2020 |
Minulla on aikoinaan ollut taipumusta syömishäiriöön. Paino huidellut aikuisiällä aina alipainon rajoilla.
Nykyään on päinvastoin, painoni on ihan vuoden-parin sisällä noussut lähemmäs 20kg.
Hävettää nähdä tuttuja, tai ylipäätään liikkua missään. Yritän syödä vähemmän ja terveellisemmin.
Paino ei vaan millään laske. Millekään kitudieetille en halua ruveta, koska se vaikuttaa vastavuoroisesti heti mielialaani. Koen olevani masentunut.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Mä olen aina ollut pieni ja hoikka. Bmi näytti keväällä merkittävää ylipainoa. Luulin painaneeni 10kg vähemmän. Ketään vanhoja tuttuja en halua nähdä ja vaatteet ei sovi päälle. Nyt oon 8vkoa laskenut kaloreita ja paino on tippunut 5kg, senttejä vyötäröltä lähtenyt 16.
Hyvä sinä! Itsekin jotenkin havahduin järkytyksekseni lihoneeni 10 kg huomaamatta. En tajua miten, koska nyt näen itseni lihavana eikä mikään mahdu päälle. Olen laskenut kaloreita 2,5 viikkoa ja paino pudonnut 2,8 kg. Senttejä en ole mitannut. Hitaasti mutta varmasti! Juhannus ja seuraava viikko ovat haastavat kun mökkiolosuhteissa ei pääse ruokaa punnitsemaan saati edes itseään, mutta kohtuudella ja heti sen jälkeen jatkuu taas :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen. Mulla on tällä hetkellä muovipussi kiedottuna vatsan ympärille, jotta hikoilisin vatsaläskit pois. Elmukelmua talvisin. Noloa ehkä myöntää, mutta tuo mulle itsevarmuutta.
Siis? Eihän läski hikoilemalla lähde?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen aina ollut pieni ja hoikka. Bmi näytti keväällä merkittävää ylipainoa. Luulin painaneeni 10kg vähemmän. Ketään vanhoja tuttuja en halua nähdä ja vaatteet ei sovi päälle. Nyt oon 8vkoa laskenut kaloreita ja paino on tippunut 5kg, senttejä vyötäröltä lähtenyt 16.
Hyvä sinä! Itsekin jotenkin havahduin järkytyksekseni lihoneeni 10 kg huomaamatta. En tajua miten, koska nyt näen itseni lihavana eikä mikään mahdu päälle. Olen laskenut kaloreita 2,5 viikkoa ja paino pudonnut 2,8 kg. Senttejä en ole mitannut. Hitaasti mutta varmasti! Juhannus ja seuraava viikko ovat haastavat kun mökkiolosuhteissa ei pääse ruokaa punnitsemaan saati edes itseään, mutta kohtuudella ja heti sen jälkeen jatkuu taas :)
Täh? Kai nyt keittiövaaka helposti mahtuu mukaan? Ja jos oikein haluaisi niin henkilövaakakin, eikä noille mökeille aina autolla mennä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen aina ollut pieni ja hoikka. Bmi näytti keväällä merkittävää ylipainoa. Luulin painaneeni 10kg vähemmän. Ketään vanhoja tuttuja en halua nähdä ja vaatteet ei sovi päälle. Nyt oon 8vkoa laskenut kaloreita ja paino on tippunut 5kg, senttejä vyötäröltä lähtenyt 16.
Hyvä sinä! Itsekin jotenkin havahduin järkytyksekseni lihoneeni 10 kg huomaamatta. En tajua miten, koska nyt näen itseni lihavana eikä mikään mahdu päälle. Olen laskenut kaloreita 2,5 viikkoa ja paino pudonnut 2,8 kg. Senttejä en ole mitannut. Hitaasti mutta varmasti! Juhannus ja seuraava viikko ovat haastavat kun mökkiolosuhteissa ei pääse ruokaa punnitsemaan saati edes itseään, mutta kohtuudella ja heti sen jälkeen jatkuu taas :)
Täh? Kai nyt keittiövaaka helposti mahtuu mukaan? Ja jos oikein haluaisi niin henkilövaakakin, eikä noille mökeille aina autolla mennä?
Anoppi haluaa tehdä ruoat, ei siinä oikein mennä mittailemaan ainesosia välissä :D En todellakaan ota vaakaa mökille, en ole millään kiristyskuurilla vaan laihdutan rauhassa. Eihän vaaka muutenkaan laihtumista ratkaise vaan ainoastaan mittaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen. Mulla on tällä hetkellä muovipussi kiedottuna vatsan ympärille, jotta hikoilisin vatsaläskit pois. Elmukelmua talvisin. Noloa ehkä myöntää, mutta tuo mulle itsevarmuutta.
Siis? Eihän läski hikoilemalla lähde?
Yhdistän tähän komboon vatsalihasliikkeet, raivolla siivomisen, lepotaukoina lankutan niin kauan kuin suinkin jaksan.
Tänään puristanut n. litran verran hikeä muovipussin alta (musta jätekassi). Leikkaan vain alareunan auki ja puen päälleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen. Mulla on tällä hetkellä muovipussi kiedottuna vatsan ympärille, jotta hikoilisin vatsaläskit pois. Elmukelmua talvisin. Noloa ehkä myöntää, mutta tuo mulle itsevarmuutta.
Siis? Eihän läski hikoilemalla lähde?
Yhdistän tähän komboon vatsalihasliikkeet, raivolla siivomisen, lepotaukoina lankutan niin kauan kuin suinkin jaksan.
Tänään puristanut n. litran verran hikeä muovipussin alta (musta jätekassi). Leikkaan vain alareunan auki ja puen päälleni.
Voi hyvänen aika... mitä jos vaan urheilisit ja söisit kevyemmin? Se vatsaläski ei myöskään lähde niille vatsalihasliikkeilla erityisesti.. ruokavalio on se mikä siihen vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin viime kesänä tilanteessa jossa tunsin oloni aivan hirveäksi tankiksi. Mitat oli noin 162/72. Elämäni suurin paino. Lääkäri kirjoitti lausuntoonsa "ylipainoinen potilas". Peileistä katsoi valas. Vaatekaupassa alle 42 koon vaatetta turha edes sovittaa.
Vielä jouluna olin 68-69 kg ja ajattelin ettei mikään tule auttamaan. Paino junnasi eikä löytynyt siitä viimeistä motivaatiota. Kunnes koronakaranteeni pelasti laihdutukseni! Joo, tiedän, asia on vakava ja ihmisiä on kuollut. Mutta henkilökohtaisesti juuri minulle asuinmaani totaalinen sulku tarkoitti riittävää unta, työstressin katoamista, aikaa lenkkeilylle (joka ikinen päivä 1-2 h) ja ravintolahoukutusten poistumista kokonaan. Maaliskuun alusta asti olen syönyt kohtuullisesti itsetehtyä ruokaa, liikkunut ilolla ja nukkunut hyvin. Tänä aamuna vaaka näytti 62 kg ja kirjaimellisesti hypin riemusta.
Tsemppiä siis kaikille samoin tunteville. Valitettavasti tilanne ei parannu hetkessä, mutta mahdollista se on. Pitää vain joka päivä tehdä pieniä ratkaisuja jotka tukevat tavoitteeseen pääsemistä. Juuri nyt tunnen itseni kauniiksi, ensimmäistä kertaa vuosiin. Toivon tätä tunnetta myös teille!
Minä myös.
Olen lihonut muutaman kilon,ehkä 5, ja vaatteet ei ota mahtuakseen. Olen aina pukeutunut aika istuviin ja ei trikoisiin vaatteisiin joten sen huomaa heti. Ahdistaa olla tällainen puttepossu :/
Ankeinta on kun puoliso kuittailee aina vatsanympäryksestä kun näkee mut ilman vaatteita, kun vaikka vaihdan vaatteita tai menen suihkuun. En edes huomaa että se on katsonut mua kunnes kuulen että Voi hyvänen aika!
Yritän jotenkin tässä laihduttaa. Painoindeksi on nyt 20 mutta eihän se kaikkea kerro. Se oli aina jotain 18,joten sinne takaisin.en jaksa sitä taivastelua vyötäröstäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mä oon pidempi 10cm, mitä miehen ex oli.
Ja painan 10kg vähemmän. Silti en kehtaa nähdä appivanhempiani.
Istun tällä hetkellä pöntöllä ja piereskelen. Ilmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tasan tarkkaan tunteen! Siis salakavalasti oon lihonut 10kg,painan yli 60kg enkä viihdy tässä kropassa yhtään kun oon aina ennen ollut hoikka. Nyt kesälläkään ei oo mitään vaatetta joka näyttää siedettävältä. Ihan kamalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen. Mulla on tällä hetkellä muovipussi kiedottuna vatsan ympärille, jotta hikoilisin vatsaläskit pois. Elmukelmua talvisin. Noloa ehkä myöntää, mutta tuo mulle itsevarmuutta.
Siis? Eihän läski hikoilemalla lähde?
Yhdistän tähän komboon vatsalihasliikkeet, raivolla siivomisen, lepotaukoina lankutan niin kauan kuin suinkin jaksan.
Tänään puristanut n. litran verran hikeä muovipussin alta (musta jätekassi). Leikkaan vain alareunan auki ja puen päälleni.Voi hyvänen aika... mitä jos vaan urheilisit ja söisit kevyemmin? Se vatsaläski ei myöskään lähde niille vatsalihasliikkeilla erityisesti.. ruokavalio on se mikä siihen vaikuttaa.
Syön pelkkää tonnikalaa vedessä + raejuustoa. Tuoretta parsakaalia höyrytän päivittäin.
Sama täällä. Otin kaapista kesävaatteet ja kirosin itseni: housut eivät mahdu millään jalkaan ja makkarat rönsyilee vyötäröllä. Olen ollut jo pitkään hoikka, 168/53 ja nyt jostain syystä ilmestynyt hirveä maha jostain. Voi prkl.
Pari päivää laittanut nyt syömisiä paperille. Jostainhan ne läskit ovat tulleet ja vain syömällä vähemmän lähtevät (toivon mukaan) pois.
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Otin kaapista kesävaatteet ja kirosin itseni: housut eivät mahdu millään jalkaan ja makkarat rönsyilee vyötäröllä. Olen ollut jo pitkään hoikka, 168/53 ja nyt jostain syystä ilmestynyt hirveä maha jostain. Voi prkl.
Pari päivää laittanut nyt syömisiä paperille. Jostainhan ne läskit ovat tulleet ja vain syömällä vähemmän lähtevät (toivon mukaan) pois.
Mullaki vyötärö on pahin! Sit reidet. Kiva kesä edessä :(
Olisipa ihanaa tuntea olonsa hyväksi kesällä :(. Että ihanat kesämekot korostaisivat kaunista vyötäröä ja voisi yrittää nauttia auringosta... Tuntuu että kaikki kiva ja ihana, kesäromanssit ja miesten huomio on vain kauniille, laihoille, täydellisille naisille. Ja itse on näkymätön seinäruusu vaikka laittaisi sen ihanimman kukkamekon ja hiukset kiharalle... Ei mitään vaikutusta. Aivan sama onko täällä pallolla vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Minä myös.
Olen lihonut muutaman kilon,ehkä 5, ja vaatteet ei ota mahtuakseen. Olen aina pukeutunut aika istuviin ja ei trikoisiin vaatteisiin joten sen huomaa heti. Ahdistaa olla tällainen puttepossu :/
Ankeinta on kun puoliso kuittailee aina vatsanympäryksestä kun näkee mut ilman vaatteita, kun vaikka vaihdan vaatteita tai menen suihkuun. En edes huomaa että se on katsonut mua kunnes kuulen että Voi hyvänen aika!
Yritän jotenkin tässä laihduttaa. Painoindeksi on nyt 20 mutta eihän se kaikkea kerro. Se oli aina jotain 18,joten sinne takaisin.en jaksa sitä taivastelua vyötäröstäni.
Itsehän en jaksaisi ukkoa joka katsoo asiakseen taivastella, mutta kukin tavallaan...
Tiedän tunteen. Mulla on tällä hetkellä muovipussi kiedottuna vatsan ympärille, jotta hikoilisin vatsaläskit pois. Elmukelmua talvisin. Noloa ehkä myöntää, mutta tuo mulle itsevarmuutta.