Karmivin tietämäsi biisi? Ei siis huonoin vaan karmein/pelottavin
Omalla kohdallani se oli lapsena Intiaanin sotahuuto, luulin että ulkona vaatii intiaaneja jotka tulevat viemään päänahkani ja aikuisena taas moni Leevi and the leavingsin laulu mm. Älä hyppää baby jane,
Kommentit (131)
Lasten mehuhetki on aika karmiva...
Murhaaja kotonani Evil lives here - sarjan tunnari. Pakko kääntää aina sen ajaksi kanavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vähän epätavallisia kappaleita, mutta...
the GazettE - Taion.
Jos joku eli nuoruutensa ernujen kulta-aikaan, ei varmana tätä yhtye voinut olla tietämättä. Anyway, kappale perustuu tositapahtumiin (japanilaisen tytön raaka hyväksikäyttö sekä murha), ja kun luin koko hänen tarinansa, en voinut enää kuunnella tuota kappaletta sekä näin pitkään painajaisia. JOS jotakin kiinnostaa, niin Junko Furuta nimellä löytyy googlesta.
Ja tietenkin J@mmu-setä rallatus.
Ala-asteella joku soitti tätä välitunnilla ja itkin monta päivää vaan sen takia, että se oli niin karmivaa kuunneltavaa. Jo pelkän alun instrumentit saa selkäkarvat pystyyn.Nuo tuli nyt tähän ensihätään mieleen. Palaan asiaan, jos muistuu jotain muita.
Onko tämä se " Kädet ilmaan housut alas, sillä pikkup""u pn paras" ? Aikoinaan kaverin silloinen poikkis huudatti tätä aina kännissä, hyvänä läppänä.
Vierailija kirjoitti:
Slayerin Angel of Death on aika karmeeta kuultavaa sekä esityksen että aiheen puolesta. Toi alku etenkin on sanoisinko veret seisauttava.
Ihan perus trash metalia. On sitä pahemmistakin aiheista laulettu kuin Mengelen kokeet, vaikka kaameita nekin ovat.
Oma kauhubiisini on Rosemaryn painajainen-elokuvasta se tunnusmusiikki. Se on jotenkin niin pahaenteisen karmiva lastenlaulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän epätavallisia kappaleita, mutta...
the GazettE - Taion.
Jos joku eli nuoruutensa ernujen kulta-aikaan, ei varmana tätä yhtye voinut olla tietämättä. Anyway, kappale perustuu tositapahtumiin (japanilaisen tytön raaka hyväksikäyttö sekä murha), ja kun luin koko hänen tarinansa, en voinut enää kuunnella tuota kappaletta sekä näin pitkään painajaisia. JOS jotakin kiinnostaa, niin Junko Furuta nimellä löytyy googlesta.
Ja tietenkin J@mmu-setä rallatus.
Ala-asteella joku soitti tätä välitunnilla ja itkin monta päivää vaan sen takia, että se oli niin karmivaa kuunneltavaa. Jo pelkän alun instrumentit saa selkäkarvat pystyyn.Nuo tuli nyt tähän ensihätään mieleen. Palaan asiaan, jos muistuu jotain muita.
Onko tämä se " Kädet ilmaan housut alas, sillä pikkup""u pn paras" ? Aikoinaan kaverin silloinen poikkis huudatti tätä aina kännissä, hyvänä läppänä.
Just tämä! Hyi hitto miten oksettavaa.
X-filesin tunnari. Se musiikki vaan jotenkin vaan karmii selkäpiitä
Ahdistavien kärkikahinoihin pääsee tuo Elwoodien Viimeisellä rannalla.
Karmivaksi / pelottavaksi / hyytäväksi koen Salatut kansiot (X-files) -sarjan tunnarin.
N43
Vierailija kirjoitti:
X-filesin tunnari. Se musiikki vaan jotenkin vaan karmii selkäpiitä
Hassua, olin just samaan aikaan kirjoittamassa tuosta.
N43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muista esittäjää mutta laulun nimi taitaa olla "season of the sun" ja ukko lauleskelee hilpeästi miten vaikea on kuolla kun aurinko paistaa ja linnut laulaa.
Tuosta tulee mieleen Päivät kuin unta, "vaikeaa on kuolla pois kun linnut laulaa saa, ja kevät saapuu nauraen".
Olen ajatellut että laulun minä on parantumattomasti sairas mutta ei kuitenkaan katkera vaan muistelee hyvällä elettyä elämää. Voi tietysti olla ihan eri biisikin.
Jacques Brel : Le Moribonde -> Terry Jacks : Seasons in the Sun -> Arto Sotavalta : Päivät kuin unta.
Sama biisi.
Mielestäni se on kaunis kappale,enemmän surullinen kuin karmiva
Oma karmivin biisini on Maija Vilkkumaan Vähän ennen
Lue lie lie on mielestäni karmiva biisi, mies vakuuttaa naiselle, että heidän pitää tehdä yhdessä itsemurha,nainen tekee mutta mies ei
Don Katti lastenlaulu oli pienenä karmiva ja nykyään vaan ahdistava. Ne sanat.
Kingston Wall - For All Mankind
Tässä biisissä oli ensikuulemalta teini-ikäisenä jotenkin epämiellyttävä ja ahdistava tunnelma, vaikka kyseessä on omalla tavallaan hyvä kappale. Myöhemmin luettuani Petri Wallin saagan, kappale tuo mieleen Wallin elämän loppuvaiheet, Ior Bockin kulttiin höyrähtämisen ja itsemurhan.
Terveiden käsien Pissaa ja paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Johanna Kurkelan Prinsessalle. "Ja viimein sun matkaan ei pääse saattajatkaan." Kuulin ensimmäisen kerran ystäväni 8-vuotiaan lapsen hautajaisissa. Tulee pohjattoman surullinen olo kun tuon kuulee.
Tämä on kyllä yksi karmivimmista. Ei itkemättä pysty kuuntelemaan, jos on vähänkin herkissä fiiliksissä.
Tämä yhtye ja tämä kappale ahdistavin mitä tiedän. Varsinkin kohta 1:50 -->
Timo Rautiaisen "Meille niin rakas".
Silencer - Death, Pierce Me. Black metalia, josta nousee niskakarvat pystyyn.