Lue keskustelun säännöt.
Tytär menossa naimisiin ja miehen perhe haluaa hänen vaihtavan sukunimensä!
16.06.2020 |
Miksi naisten aina oletetaan automaattisesti ottavan miehen sukunimen? Jos se on joku Järvinen niin niitähän on Suomessa aivan sairaasti. Meillä on vähän harvinaisempi sukunimi ja tytär onkin miettinyt että pitäisi sen mutta miehen perhe painostaa häntä nimen vaihtoon. Mielipiteitä?
Kommentit (50)
Kannattaa vielä harkita sitä naimisiinmenoa, jos miehen suku on tuollaista, joka yrittää päsmäröidä asiassa, jotka ei heille kuulu. En menisi tuommoiseen sukuun. Tietää jatkossakin samanlaisia hankaluuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tämä ole sukunimihullu, vaan joku feikki joka ehkä yrittää härkkiä oikeaa sukunimihullua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tytär päättää ihan itse nimestään, sulhasen suku voi pitää leipäläpensä ummessa. Voi sanoa rumastikin jos ei muuten mene jakeluun.
Hieno alku avioliitolle, haistattaa heti alkumetreillä sulhasen sukulaisille.
Sulhasen sukulaisethan ne tässä ensin puuttuivat pariskunnan asioihin vaikkei se heille kuulu millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Meinaako se tyttö sitten jatkossa saavuttaa elämässään jotakin sillä nimellään?
Saavutti tai, naisellahan on jo sukunimi. Sitä ei tarvitse vaihtaa jos ei halua. Sen verran nainen voisi tehdä, että kysäisee miehen suvulta mielipidettä siitä, että nainen pitää miehen sukunimen erottuaan. Alkaako kaakatus, että naisen pitää vaihtaa sukunimi?
Jos kyse olisi fiksuista ihmisistä kukaan ei sanallakaan puuttuisi tytön päätökseen, minkä sukunimen haluaa pitää. KAmalaa luettavaa, jos on siis totta, että yhä löytyy noin tyhmiä ihmisiä. Koeta olla tyttösi tukena ja neuvoa, että luottaa itseensä päättipä mitä tahansa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meinaako se tyttö sitten jatkossa saavuttaa elämässään jotakin sillä nimellään?
Eihän sitä voi koskaan tietää.
Itse otin aikanaan mieheni sukunimen (harvinainen), koska halusin, että koko perheellä on sama sukunimi. Nyt olen pääsemässä työtehtäviin, joihin liittyy välttämättömänä pahana julkisuus. Lasteni (osa jo aikuisia) yksityisyyden kannalta olisi parempi, jos minulla olisi eri sukunimi kuin heillä.
Vierailija kirjoitti:
No välillä kyllä ihmettelen mitä kynnysmattoja jotkut naiset ovat, hieno oma sukunimi vaihdetaan johonkin Korhoseen tai Saastamoiseen miehen vaatimuksesta.
Olenko arvokas rouva, kun vaihdoin oman Möttöstyyppisen sukunimeni hienompaan ulkomaiseen nimeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko sulhanen arabi?
Ei, koska silloin nainen pitäisi automaattisesti oman tyttönimensä.
Vierailija kirjoitti:
Se on kokonaan tuon pariskunnan oma päätös, ja siihen eivät ulkopuoliset voi kuin tyytyä. Niin sinä kuin sulhasen perhekin.
Kyllähän tämä on täysin morsion oma asia. Tässä tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pariskunnat keskenään sopivat mitä tekevät. Itse ehdotin eksälle, jos olisin ottanut hänen nimen. Vastaus oli "Ei missään nimessä."
Ai kauhu:/ Ei kovin imartelevaa. Menitkö silti naimisiin hänen kanssaan? Ei ihme että on exä!
Avioliitossa naisen isä luovuttaa naisen miehelle, joten ihan luonnollita, että nainen vaihtaa nimensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinaako se tyttö sitten jatkossa saavuttaa elämässään jotakin sillä nimellään?
Eihän sitä voi koskaan tietää.
Itse otin aikanaan mieheni sukunimen (harvinainen), koska halusin, että koko perheellä on sama sukunimi. Nyt olen pääsemässä työtehtäviin, joihin liittyy välttämättömänä pahana julkisuus. Lasteni (osa jo aikuisia) yksityisyyden kannalta olisi parempi, jos minulla olisi eri sukunimi kuin heillä.
Mitä pahaa sä aijot julkisesti tehdä miltä sinun on suojeltava lapsiasi? Kyllä suomessa saa melkonen superjulkkis olla etteivät lapset pysy halutessaan julkisuudelta piilossa.
Vierailija kirjoitti:
AP, miten niin "teillä" on harvinaisempi sukunimi? Olet siis itse ottanut miehen vähän harvinaisemman sukunimen aikoinaan itsellesi? Huomaatko paradoksin?
Huomaatko sinä, että sukunimilaki on v.1985 ?
Jos avioliitto solmittu ennen sitä niin nainen "omaa" sukunimeään saanut pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me mentiin salaa naimisiin, ei päässyt kumpikaan suku vaikuttamaan. Mies totes mulle, että sä itse päätät sukunimes, molemmat käy hänelle. Vaihdoin sitten sukunimen, ihan vaan huvin vuoksi. Johan sitä isältä saatua nimeä olin yli 30v käytänyt. Vaihtelu virkistää. Äitini tosin veti herneet nenäänsä, kun kuuli mun vaihtaneen nimeä. Kuulemma nykynainen ei miehen nimeä ota. Epäili vielä miehen pakottaneen mut nimenvaihtoon, mikä oli ihan soopaa. Mun mielestä nykynainen tekee mitä haluaa, jos haluaa pitää nimensä niin pitää, jos haluaa vaihtaa niin vaihtaa. Ukopuolisten on turha alkaa kommentoimaan tai määräilemään. Kyllä nainen osaa itse päättää asiansa. Ja ihan se on meidän oikeutemmekin.
Vierailija kirjoitti:
Avioliitossa naisen isä luovuttaa naisen miehelle, joten ihan luonnollita, että nainen vaihtaa nimensä.
Ai kauhia, mun isä oli kuollut jo 20v. ennen kuin menin naimisiin. Mua ei siis kukaan luovuttanut.
Sitäpaitsi, suomalaisessa kulttuurissa ei tällaista isän luovuttamista ole ollut koskaan. Se on amerikkalaista tuontihapatetta.
On se toisaalta ihmeellistä että miksi pitää mennä naimisiin Jos ei päästä sopuun edes perheen yhteisestä nimestä. Sehän voi toki olla jokin muukin kuin miehen alkuperäinen mutta mielestäni naimisiinmenon yksi tarkoitus on se että perheellä olisi yhteinen sukunimi.
Vierailija kirjoitti:
Pidin oman sukunimeni 20v sitten naimisiin mennessäni (silloin se oli vielä paljon harvonaisempaa) ja miehen suku veti herneen nenään. Vielä mykyäänkin sitkeästi öaittavat joulukortin miehen nimellä, siis ”Matti ja Maija Möttönen” vaikka tietävät hyvin että sukunimeni on eri.
Minäkin pidin oman sukunimeni, kun mentiin 13 vuotta sitten naimisiin. Kukaan ei päässyt puuttumaan sukunimivalintaan, kun menimme salaa maistraatissa naimisiin. Mieheni suvussa osa ymmärsi sen hyvin, että pidin oman sukunimeni, kun olin kuitenkin jo 31-vuotias, kun avioiduttiin. Sitten oli yksi mieheni eno joka itsepäisesti laittoi aina joulukorttiin XX ja AA YYYY. Mieheni ei suostunut oikaisemaan, kun hänen mielestään se ei haitannut mitään, minusta taas tuntui loukkaavalta ettei edes kysytty onko sukunimeni vaihtunut. Nähdessämme sanoin, että minä en ottanut mieheni sukunimeä vaan pidin "omani" ja ei pidä luulla ja olettaa, että nykyaikan nainen automaattisesti ottaa miehen sukunimen. Ja joulukortinkin tms. voitte laittaa vaikka XX YYYY perheineen niin se ei loukkaa minua.
Mikä ihmeen pakkomielle sinulle on sukunimi? Eikö sinulla tosiaan ole muuta elämää kuin tehtailla aloituksia tälle palstalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinaako se tyttö sitten jatkossa saavuttaa elämässään jotakin sillä nimellään?
Eihän sitä voi koskaan tietää.
Itse otin aikanaan mieheni sukunimen (harvinainen), koska halusin, että koko perheellä on sama sukunimi. Nyt olen pääsemässä työtehtäviin, joihin liittyy välttämättömänä pahana julkisuus. Lasteni (osa jo aikuisia) yksityisyyden kannalta olisi parempi, jos minulla olisi eri sukunimi kuin heillä.
Mitä pahaa sä aijot julkisesti tehdä miltä sinun on suojeltava lapsiasi? Kyllä suomessa saa melkonen superjulkkis olla etteivät lapset pysy halutessaan julkisuudelta piilossa.
En ole ylempi, mutta on eritasoista julkisuutta. Itse en ole mikään valtakunnallinen "julkkis" siinä merkityksessä missä sana tavallisesti ymmärretään, mutta olen kotikaupungissani tunnettu henkilö ja säännöllisesti esillä esim. paikallisuutissa. Myös yksityiselämäni kerää jonkun verran kiinnostusta. Tällaisissa tapauksissa välillä toivoisin, että olisin eriniminen muun perheen kanssa.
Meinaako se tyttö sitten jatkossa saavuttaa elämässään jotakin sillä nimellään?