Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi ei halua leikkiä villin kaverin kanssa
15.06.2020 |
Tulevalla ekaluokkalaisellani on paljon kavereita, hän on pidetty kaveripiirissään. Pari erityisen hyvää ystävää, joiden kanssa tykkää leikkiä päivittäin kolmestaan, välillä joukkoon tulee muitakin tyttöjä ja kivat leikit saavat isollakin joukolla aikaiseksi. Tähän joukkoon on nyt lyhyen ajan sisällä tullut uusi tyttö, mikä sinänsä toki ihana asia, uusi kun paikkakunnalla on. Tämä tyttö on erityisesti innostunut omasta tyttärestäni, haluaa joka päivä olla hänen kanssaan ja usein toivoo kahdenkeskisiä leikkejä. Oma tyttäreni taas tykkää joko kahden hyvän ystävänsä kanssa leikkiä tai isolla joukolla. Tämä uusi tyttö on luonteeltaan todella villi, aika usein olen joutunut puuttumaan hänen touhuihin kun liikaa innostuu. Saattaa innostuessaan leikin varjolla repiä leluja kädestä, töniä yms. Ja kun tämä villivaihde on päällä, ei oikein ota ojennuksia vastaan, ihan kuin ei joko ymmärrä tai ei halua ymmärtää, kunnioituksen puute?
Tämän johdosta oma tyttäreni, eikä hänen muut kaveriinsakaan oikein halua uutta tyttöä mukaan leikkeihin. Omien sanojensa mukaan heitä välillä harmittaa ja pelottaa. Tyttäreni usein yrittää kiltisti sanoa ettei nyt yhteiset leikit käy, haluaa leikkiä näiden kahden ystävän kanssa kolmistaan. Tämä uusi tyttö ei herkästi usko, tulee vain leikkiin mukaan välittämättä heidän toiveestaan.
Tänään kävi taas tilanne, jossa tyttäreni alkoi ystäväänsä, ja uusi tyttö tuli kysymään mukaan leikkiin. Tyttöni sanoi nätisti että haluaa nyt leikkiä kahdestaan, jolloin uusi tyttö alkoi itkemään ja anelemaan mukaan leikkiin. Olin itse paikalla, ja koitin uudelle tytölle ensin sanoa jos tulisi myöhemmin uudestaan, kun selvästi näin oman tyttärenì ahdistuksen kun ei oikein tiennyt miten olla. Itkien pieni lähti kotiinsa. Itse ajattelen että kaikki pitää ottaa leikkiin mukaan, ja oma tyttäreni myös näin toimii, vaan en nyt tiedä miten tässä tilanteessa korrektia olisi toimia. Uusi tyttö ei selvästi kunnioita kavereiden rajoja, eikä oikein aikuisiakaam usko ja on siis todella villi ja välillä kovakourainen leikeissä. Sydäntä raastaa, kun hän pahoitti niin mielensä, muutenkin uusi paikkakunnalla ja haluaisi kavereita.
Miten minun nyt tässä pitäisi toimia, kylmästi vain tytölle sanoa ettei ole pakko leikkiä hänen kanssaan kun käyttäytyy noin ja samalla ns kannustaa syrjäyttää yhden lähialueen lapsen joukosta pois? Vai pysyä oman periaatteen takana ja vaatia tyttöä ottaa uusi tyttö mukaan leikkiin oli se sit kivaa tai ei, yksin ei jätetä? Haluan kuitenkin kasvattaa lapsestani ihmisen joka pystyy kaikkien kanssa toimimaan. Tuntuu pahalta uuden tytön puolesta vaan en silti halua pakottaa omaa tytärtäni leikkimään väkisin lapsen kanssa joka on kovakourainen. Huomautuksena vielä että suurin osa lähialueen lapsistakaan ei halua tämän tytön kanssa samasta syystä leikkiä, eli tyttäreni ei ole ainut.
Ajatuksia, neuvoja?
Kommentit (28)
Tähän asti palstalla ovat valitelleet lähinnä näiden villimpien lasten vanhemmat, joiden lasta kiusataan syrjimällä. Auta armias, jos olet mennyt sanallakaan vihjaamaan, että leikeistä pois jättämiseen voi olla syynä tämän herrantertun oma käytös, sinut leimataan välittömästi sydämettömäksi kiusaajaksi joka hyväksyy kaiken koulukiusaamisesta kansanmurhaan.
Ethän nyt vaan syrji tuota uutta tyttöä ja kasvata lapsestasi kiusaajaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut tyttäresi kaltainen lapsi, rajut leikit pelotti ja sattui fyysisestikin. Hyvä että sinä aikuisena olet tajunnut tilanteen ja voit pitää lapsia silmällä, itsekin olisin kaivannut sitä että joku aikuinen olisi puuttunut asiaan eikä olisi tarvinnut joutua "leikkikaverin" riepoteltavaksi. Itse asiaan en valitettavasti osaa sen enempää neuvoa.
Mielestäni lapsen voisi ottaa leikkiin ja jos alkaa riehumaan niin voi sanoa että nyt leikki sinun kanssa loppuu koska kukaan ei pidä riehumisesta.
Kyllä se siitä pukku hiljaa sitten tajuaa kun leikit loppuu kuin seinään jos hän alkaa riehua.
Kyllä mä lähden siitä, että kaikki otetaan mukaan leikkiin. En voisi kylmästi käännyttää itkevää lasta pois. Tosin lapseni on poika. Kavereissa on sekä tyttöjä että poikia, mutta enimmäkseen rauhallisia tapauksia.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko ollut mahdollista kirjoittaa vielä enemmän blokkiin? Olisiko ollut mahdollista kirjoittaa vielä enemmän blokkiin? Olisiko ollut mahdollista kirjoittaa vielä enemmän blokkiin? Olisiko ollut mahdollista kirjoittaa vielä enemmän blokkiin? Olisiko ollut mahdollista kirjoittaa vielä enemmän blokkiin? Olisiko ollut mahdollista kirjoittaa vielä enemmän blokkiin? jne...
Luuletko ap, että tuollaista tiukkaa ja ilman mitän sen suurempia kappale jaotteluita olevaa tekstiä, kukaan jaksaa lukea? Voin sanoa sinulle, ei jaksa.
Minä jaksoin ainakin lukea aivan hyvin. Sinun kommentistasi sen sijaan luin vaan osan. Tylsältä vaikutti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen eri linjalla kuin tähänastiset eli ei oman lapsen tarvitse ryhtyä kynnysmatoksi! Jos on jo riittävän monta kertaa todettu, että leikki ei onnistu toisen kieltäytyessä noudattamasta normaalin elämän sääntöjä (ei riehuta, ei revitä, ei tuhota), niin oman lapseni ei tarvitse tuollaista leikkikaveria ristikseen ottaa. Jos lapsi ei itse ymmärrä tekojensa seurauksia, niin silloin paikalla olevan aikuisen tulee ne hänelle kertoa ja selittää, miksi leikkeihin ei pääse mukaan.
En itse ole koskaan ymmärtänyt tätä "kaikki mukaan leikkeihin" -ideologiaa, jossa yksi saa tyrannisoida muita siksi, että on paras esittämään loukkaantunutta. Tehtäväni äitinä on suojella lasta orastavilta narsisteilta. On väärin opettaa, että omat tunteet pitää kätkeä ja leikkiä jokaisen kanssa, vaikka miten pelottaa ja seurauksena on yleensä pelkkää pahaa mieltä.
Meidän tyttären luokalla oli ala-asteeella tuollainen villimpi uusi tyttö. Ei niistä leikeistä vaan tullut mitään. Aluksi pyrittiin ottamaan mukaan, mutta kun tilanne menee siihen, että muut ovat varpaisillaan ja epämukavassa tilanteessa ja yksi riehuu, repii ja kiusaa (esim. repii kännykän kädestä ja laittaa tyhmiä viestejä muille/pojille).
Kutosella ei ollut enää missään tekemisissä vapaa-ajalla. Etäkoulussakin ryhmätytö olivat tuskaa. Varmasti on yksinäinen. Me yritettiin, mutta ei onnistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen eri linjalla kuin tähänastiset eli ei oman lapsen tarvitse ryhtyä kynnysmatoksi! Jos on jo riittävän monta kertaa todettu, että leikki ei onnistu toisen kieltäytyessä noudattamasta normaalin elämän sääntöjä (ei riehuta, ei revitä, ei tuhota), niin oman lapseni ei tarvitse tuollaista leikkikaveria ristikseen ottaa. Jos lapsi ei itse ymmärrä tekojensa seurauksia, niin silloin paikalla olevan aikuisen tulee ne hänelle kertoa ja selittää, miksi leikkeihin ei pääse mukaan.
En itse ole koskaan ymmärtänyt tätä "kaikki mukaan leikkeihin" -ideologiaa, jossa yksi saa tyrannisoida muita siksi, että on paras esittämään loukkaantunutta. Tehtäväni äitinä on suojella lasta orastavilta narsisteilta. On väärin opettaa, että omat tunteet pitää kätkeä ja leikkiä jokaisen kanssa, vaikka miten pelottaa ja seurauksena on yleensä pelkkää pahaa mieltä.
En tiedä, miten yleistä on se, että toisten tavarat ja itsetunnon tuhoava orastava narsisti suljetaan pois leikeistä. Mutta epäilen, että huomattavasti yleisempää on se, että hiljainen ja arka lapsi suljetaan leikeistä pois ihan oman vallan pönkittämiseksi.
Tämä menee ohi aloittajan aiheesta, mutta itse pidän erittäin tärkeänä sitä, ettei lapsille anneta mallia, jossa toisten pois sulkeminen on ratkaisu. Lapsilla kun on taipumus toistaa oppimiaan malleja, ja vielä aikuisenakin hämmästyttävän moni nainen käyttää tätä ”sosiaalista taitoa” aivan väärissä tilanteissa.
Tykkääkö lapsesi muuten hänen kanssaan, ilman riehumista ja rajattomuutta?
Ajattelin, että jos tytöt leikkisivät teillä valvovan silmäsi alla ja riehumiseen olisi nollatoleranssi?
Riehuminen alkaa -> leikkiminen teillä olisi siinä.
Sinä voisit sanoa, että kuule kun se riehuminen ei täällä sovi, muut tytöt eivät siitä tykkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hyvä että villiä lasta ei suljeta ulkopuolelle, mutta eihän se nyt sitä tarkoita että pitää jatkuvasti päivittäin ottaa hänet mukaan leikkiin. Lapsellasi on myös täysi oikeus leikkiä rauhassa niiden lasten kanssa, jotka kokee läheisimmiksi ja joiden kanssa leikit sujuu parhaiten.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä lähden siitä, että kaikki otetaan mukaan leikkiin. En voisi kylmästi käännyttää itkevää lasta pois. Tosin lapseni on poika. Kavereissa on sekä tyttöjä että poikia, mutta enimmäkseen rauhallisia tapauksia.
Olisitko edelleen samaa mieltä, jos päivästä ja viikosta toiseen kävisi esim. tällaisia juttuja (kuten meidän tytölle):
Syödään jätskejä, kaveri tempaisee tötterön ja tunkee se suuhunsa, nauraa ja antaa takaisin. Syödään mansikoita. Kaveri ottaa koko kipon, juoksee ne mukanaan karkuun, tiputtaa lopulta mansikat maahan (vahingossa) juostessaan. Ottaa pihalla olevasta altaasta ämpärillä vettä ja heittää toisten päälle, vaikka vesisodasta ei ole sovittu. Kännykät kastuvat. Tempoo pyöränavaimen kädestä, kaivaa maahan syvälle. Tönii ja riuhtoo niin että vaatteet menevät rikki tai sattuu. Suttaa mustalla paksulla tussilla koulukirjoja tai vihkoja. Repii koulukirjoja tai vihkoja (usein vahingossa). Jne.
T. 8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen eri linjalla kuin tähänastiset eli ei oman lapsen tarvitse ryhtyä kynnysmatoksi! Jos on jo riittävän monta kertaa todettu, että leikki ei onnistu toisen kieltäytyessä noudattamasta normaalin elämän sääntöjä (ei riehuta, ei revitä, ei tuhota), niin oman lapseni ei tarvitse tuollaista leikkikaveria ristikseen ottaa. Jos lapsi ei itse ymmärrä tekojensa seurauksia, niin silloin paikalla olevan aikuisen tulee ne hänelle kertoa ja selittää, miksi leikkeihin ei pääse mukaan.
En itse ole koskaan ymmärtänyt tätä "kaikki mukaan leikkeihin" -ideologiaa, jossa yksi saa tyrannisoida muita siksi, että on paras esittämään loukkaantunutta. Tehtäväni äitinä on suojella lasta orastavilta narsisteilta. On väärin opettaa, että omat tunteet pitää kätkeä ja leikkiä jokaisen kanssa, vaikka miten pelottaa ja seurauksena on yleensä pelkkää pahaa mieltä.
Olet mahtava äiti! Tosiaan, nämä hyvää tarkoittavat kaikkien kanssa pitää leikkiä -tyypit eivät yleensä ota huomioon sitä, että lapsissa(kin) on tyranneja, jotka pelottavat ja voivat satuttaa toisia lapsia. Ei aikuistenkaan tarvitse "leikkiä" ilkeän, arvaamattoman ja väkivaltaisen ihmisen kanssa, miksi lapsen siis pitäisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä lähden siitä, että kaikki otetaan mukaan leikkiin. En voisi kylmästi käännyttää itkevää lasta pois. Tosin lapseni on poika. Kavereissa on sekä tyttöjä että poikia, mutta enimmäkseen rauhallisia tapauksia.
Olisitko edelleen samaa mieltä, jos päivästä ja viikosta toiseen kävisi esim. tällaisia juttuja (kuten meidän tytölle):
Syödään jätskejä, kaveri tempaisee tötterön ja tunkee se suuhunsa, nauraa ja antaa takaisin. Syödään mansikoita. Kaveri ottaa koko kipon, juoksee ne mukanaan karkuun, tiputtaa lopulta mansikat maahan (vahingossa) juostessaan. Ottaa pihalla olevasta altaasta ämpärillä vettä ja heittää toisten päälle, vaikka vesisodasta ei ole sovittu. Kännykät kastuvat. Tempoo pyöränavaimen kädestä, kaivaa maahan syvälle. Tönii ja riuhtoo niin että vaatteet menevät rikki tai sattuu. Suttaa mustalla paksulla tussilla koulukirjoja tai vihkoja. Repii koulukirjoja tai vihkoja (usein vahingossa). Jne.T. 8
Yksittäisiä tuollaisia tekoja on sattunut, ja olen ripittänyt vieraita lapsia siinä missä omianikin. Ne jotka edelleen kyläilevät, käyttäytyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuudessa myös noita joilla silmät seisoi päässä koheltajat ja ei oikein hyvin myöhemminkään mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä lähden siitä, että kaikki otetaan mukaan leikkiin. En voisi kylmästi käännyttää itkevää lasta pois. Tosin lapseni on poika. Kavereissa on sekä tyttöjä että poikia, mutta enimmäkseen rauhallisia tapauksia.
Olisitko edelleen samaa mieltä, jos päivästä ja viikosta toiseen kävisi esim. tällaisia juttuja (kuten meidän tytölle):
Syödään jätskejä, kaveri tempaisee tötterön ja tunkee se suuhunsa, nauraa ja antaa takaisin. Syödään mansikoita. Kaveri ottaa koko kipon, juoksee ne mukanaan karkuun, tiputtaa lopulta mansikat maahan (vahingossa) juostessaan. Ottaa pihalla olevasta altaasta ämpärillä vettä ja heittää toisten päälle, vaikka vesisodasta ei ole sovittu. Kännykät kastuvat. Tempoo pyöränavaimen kädestä, kaivaa maahan syvälle. Tönii ja riuhtoo niin että vaatteet menevät rikki tai sattuu. Suttaa mustalla paksulla tussilla koulukirjoja tai vihkoja. Repii koulukirjoja tai vihkoja (usein vahingossa). Jne.T. 8
Minkä takia lapsesi on tuollaisen sekopään kanssa? Ekasta olisi jo riittänyt, että soronoo!
Täällä kuitataan lapsen huonokäytös villeydellä. Huonokäytöksinen aikuinenkin jää yksin, saa mun puolesta jäädä lapsesta saakka, jos ei käsitä perusjuttuja. Kädestä ei oteta, ketään ei lyödä, haukuta, sihistä, sähistä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen eri linjalla kuin tähänastiset eli ei oman lapsen tarvitse ryhtyä kynnysmatoksi! Jos on jo riittävän monta kertaa todettu, että leikki ei onnistu toisen kieltäytyessä noudattamasta normaalin elämän sääntöjä (ei riehuta, ei revitä, ei tuhota), niin oman lapseni ei tarvitse tuollaista leikkikaveria ristikseen ottaa. Jos lapsi ei itse ymmärrä tekojensa seurauksia, niin silloin paikalla olevan aikuisen tulee ne hänelle kertoa ja selittää, miksi leikkeihin ei pääse mukaan.
En itse ole koskaan ymmärtänyt tätä "kaikki mukaan leikkeihin" -ideologiaa, jossa yksi saa tyrannisoida muita siksi, että on paras esittämään loukkaantunutta. Tehtäväni äitinä on suojella lasta orastavilta narsisteilta. On väärin opettaa, että omat tunteet pitää kätkeä ja leikkiä jokaisen kanssa, vaikka miten pelottaa ja seurauksena on yleensä pelkkää pahaa mieltä.En tiedä, miten yleistä on se, että toisten tavarat ja itsetunnon tuhoava orastava narsisti suljetaan pois leikeistä. Mutta epäilen, että huomattavasti yleisempää on se, että hiljainen ja arka lapsi suljetaan leikeistä pois ihan oman vallan pönkittämiseksi.
Tämä menee ohi aloittajan aiheesta, mutta itse pidän erittäin tärkeänä sitä, ettei lapsille anneta mallia, jossa toisten pois sulkeminen on ratkaisu. Lapsilla kun on taipumus toistaa oppimiaan malleja, ja vielä aikuisenakin hämmästyttävän moni nainen käyttää tätä ”sosiaalista taitoa” aivan väärissä tilanteissa.
Minä kirjoitin lapsista, jotka eivät noudata yhteisiä sääntöjä. Kiltti ja hiljainen ei ole tällainen lapsi!
Lapsille tulee opettaa erilaisia toimintamalleja eikä pidä olettaa, että he keksivät ne itse. Lapsille opetetaan, miten niitä ujoja otetaan leikkiin, vaikka he ovat siinä leikissä omasta halustaan sivustakatsojia. Silti heidät otetaan huomioon, heidän kanssaan ollaan, vaikka he eivät huikeimpia ideoita kerrokaan. Vielä. Mutta sitten ovat ne lapset, joiden toiminnan ydin on kaaoksen järjestäminen. Heidän kanssaan ei tarvitse leikkiä, jos he eivät noudaa sääntöjä. Itseään ei tarvitse uhrata siksi, että joku toinen saa komentaa, mutta itsestään voi antaa vähäsen, että se ujo pääsee mukaan!
Ymmärrätkö - malleja voi olla erilaisia ja fiksu vanhempi opettaa, milloin mikäkin on käyttökelpoinen.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudessa myös noita joilla silmät seisoi päässä koheltajat ja ei oikein hyvin myöhemminkään mennyt.
Tämäpä juuri. Nämä koheltajat ovat usein joko kasvattamattomia tai diagnosoimattomia tai sekä että. Monen elämä on jo etukäteen paalutettu kaltevaan suuntaan. Siksi ajattelen, että minulla on omalta osaltani tietty velvollisuus ojentaa heitä koko kylä kasvattaa -meiningillä ja katsoa, tapahtuuko pääkopassa mitään.
Sen sijaan paljon huonompi toleranssi minulla on niitä aina tahtonsa läpi saaneita manipulatiivisia pikkukeisareita kohtaan, joista monella on epäilemättä loistava tulevaisuus edessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen eri linjalla kuin tähänastiset eli ei oman lapsen tarvitse ryhtyä kynnysmatoksi! Jos on jo riittävän monta kertaa todettu, että leikki ei onnistu toisen kieltäytyessä noudattamasta normaalin elämän sääntöjä (ei riehuta, ei revitä, ei tuhota), niin oman lapseni ei tarvitse tuollaista leikkikaveria ristikseen ottaa. Jos lapsi ei itse ymmärrä tekojensa seurauksia, niin silloin paikalla olevan aikuisen tulee ne hänelle kertoa ja selittää, miksi leikkeihin ei pääse mukaan.
En itse ole koskaan ymmärtänyt tätä "kaikki mukaan leikkeihin" -ideologiaa, jossa yksi saa tyrannisoida muita siksi, että on paras esittämään loukkaantunutta. Tehtäväni äitinä on suojella lasta orastavilta narsisteilta. On väärin opettaa, että omat tunteet pitää kätkeä ja leikkiä jokaisen kanssa, vaikka miten pelottaa ja seurauksena on yleensä pelkkää pahaa mieltä.En tiedä, miten yleistä on se, että toisten tavarat ja itsetunnon tuhoava orastava narsisti suljetaan pois leikeistä. Mutta epäilen, että huomattavasti yleisempää on se, että hiljainen ja arka lapsi suljetaan leikeistä pois ihan oman vallan pönkittämiseksi.
Tämä menee ohi aloittajan aiheesta, mutta itse pidän erittäin tärkeänä sitä, ettei lapsille anneta mallia, jossa toisten pois sulkeminen on ratkaisu. Lapsilla kun on taipumus toistaa oppimiaan malleja, ja vielä aikuisenakin hämmästyttävän moni nainen käyttää tätä ”sosiaalista taitoa” aivan väärissä tilanteissa.
Minä kirjoitin lapsista, jotka eivät noudata yhteisiä sääntöjä. Kiltti ja hiljainen ei ole tällainen lapsi!
Lapsille tulee opettaa erilaisia toimintamalleja eikä pidä olettaa, että he keksivät ne itse. Lapsille opetetaan, miten niitä ujoja otetaan leikkiin, vaikka he ovat siinä leikissä omasta halustaan sivustakatsojia. Silti heidät otetaan huomioon, heidän kanssaan ollaan, vaikka he eivät huikeimpia ideoita kerrokaan. Vielä. Mutta sitten ovat ne lapset, joiden toiminnan ydin on kaaoksen järjestäminen. Heidän kanssaan ei tarvitse leikkiä, jos he eivät noudaa sääntöjä. Itseään ei tarvitse uhrata siksi, että joku toinen saa komentaa, mutta itsestään voi antaa vähäsen, että se ujo pääsee mukaan!
Ymmärrätkö - malleja voi olla erilaisia ja fiksu vanhempi opettaa, milloin mikäkin on käyttökelpoinen.
Mitä sinä fiksuja vanhempana arvelet, miksi yksikään lapsi tulisi leikkiin ainoastaan järjestääkseen kaaosta?
Alue: Aihe vapaa
Olisiko ollut mahdollista kirjoittaa vielä enemmän blokkiin? Olisiko ollut mahdollista kirjoittaa vielä enemmän blokkiin? Olisiko ollut mahdollista kirjoittaa vielä enemmän blokkiin? Olisiko ollut mahdollista kirjoittaa vielä enemmän blokkiin? Olisiko ollut mahdollista kirjoittaa vielä enemmän blokkiin? Olisiko ollut mahdollista kirjoittaa vielä enemmän blokkiin? jne...
Luuletko ap, että tuollaista tiukkaa ja ilman mitän sen suurempia kappale jaotteluita olevaa tekstiä, kukaan jaksaa lukea? Voin sanoa sinulle, ei jaksa.