Lue keskustelun säännöt.
Sain äsken kamalan kateellisuuskohtauksen
12.06.2020 |
Olen jo keski-ikäinen. Kävin kävelyllä lähialueella ja katselin kun arvokkaaseen rantamännikköön oli noussut toinen toistaan upeampia taloja omalla rannalla. Kaikki niin rauhallista ja levollista. Ihmiset nauttivat terasseillaan ja pulikoiden omassa rannassaan. Joskus olen kuullut, että kateus on tärkeä tunne, että se muistuttaa mitä meiltä puuttuu ja mitä haluta/tavoitella omaan elämään. Mutta tuollainen paratiisi on itselleni täysin tavoittamaton haavekuva. Miten muut käsittelette tällaisia ajatuksia?
Kommentit (40)
Luulenpa että sinun kannattais löytää sisäisen rauha. Jos tämän löydät niin lupaan että monet ongelmasi katoavat, kuten kateus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemalla miehiä. Ei ole niin kateellinen olo koko ajan.
Monet miehetkin on kateellisia. Myös naisille.
Nimenomaan. Sanotaan että esim narsismin ydin on kateudessa. Sitten vain naamioidaan yleinen ihmisviha vain naisvihaksi ja sanotaan että "kaikkihan me miehet", niin voivat itseään ja muita huijata.
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi kiva omistaa pieni vanha puutalo jonkun naisen kanssa. Ei ehkä rintamamiestaloa, vaan vanhempi, sellainen viime vuosisadan alkupuolelta oleva talo. Olisi kiva korjailla sitä ja istua illalla teelle tuvan pöytään. Lattia olisi mielellään aito lankkulattia, ja lämmitys voisi olla osittain kakluunilla.
Tällaisista on kuitenkin ihan turha haaveilla, koska en kelpaa naisille. Yksin en jaksa ja mikä tärkeintä, ei ole motivaatiota, tuollaisen vanhan talon hoitoon.
En tiedä ymmärtääkö suomalaiset naiset sitä, kuinka paljon me menetetään yhteiskuntana miesten näkemää vaivaa, kun miehet eivät jaksa nähdä vaivaa koska naiset ei hyväksy heitä parisuhteisiin.
t. 35+ korkeakoulutettu mies, joka kyllä osaa tehdä jo näin valmiiksikin kaikenlaisia korjaus- ja rakentelujuttuja
Mutta just tällaset jutut pitää toteuttaa yksin. Ei tämmöisestä talosta unelmointi ole mitenkään hassua, näitä on myynnissä alle neljänkymmenen tuhannen, ihan ok peruskuntoisia.
Mutta kuulostaa että haluaisit enemminkin sen kumppanin joka sitten vetäisi sua mukanaan. Ei, sun pitää ite olla se vetäjä jos haluat että jotain tapahtuu. Ja huom. ihmiset jotka on kiinnostuneita jostain harrastuksesta tai projektista on kiinnostavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi, olisi kauheaa omistaa jotain tuollaista. Ajattele sitä kautta. Sitä taloa ja laituria ja kaikkeahan pitää hoitaa. Ja siitä on kuluja ja se pitää sitten lopulta myydä, ellei jätä sitä lastensa ristiksi, mikä olisi todella epäreilua.
Maisema noista taloista oli uskomattoman kaunis. Vaikuttaa siltä, että he voivat palkata ihmisiä tekemään siivoukset sun muut ylläpitotyöt. Nurmikkoakaan ei ollut vaan mustikanvarkuista oma mustikkamaa pihassa...
Olitpa lähellä katsomassa, jos erotit mustikaksi sen kasvin.
No ne Mustikkamaan olivat etupihalla ihan koko sisääntulon molemmin puolin etupihoilla (ehkä kaavassa oli määritelty säilytettäväksi luonnonmukaisuus) eikä pihoissa ollut mitään aitoja vaan kävelytie kulki talojen ohi. Ihan kävelin siitä koirani kanssa sen ihmeemmin pysähtelemättä 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi kiva omistaa pieni vanha puutalo jonkun naisen kanssa. Ei ehkä rintamamiestaloa, vaan vanhempi, sellainen viime vuosisadan alkupuolelta oleva talo. Olisi kiva korjailla sitä ja istua illalla teelle tuvan pöytään. Lattia olisi mielellään aito lankkulattia, ja lämmitys voisi olla osittain kakluunilla.
Tällaisista on kuitenkin ihan turha haaveilla, koska en kelpaa naisille. Yksin en jaksa ja mikä tärkeintä, ei ole motivaatiota, tuollaisen vanhan talon hoitoon.
En tiedä ymmärtääkö suomalaiset naiset sitä, kuinka paljon me menetetään yhteiskuntana miesten näkemää vaivaa, kun miehet eivät jaksa nähdä vaivaa koska naiset ei hyväksy heitä parisuhteisiin.
t. 35+ korkeakoulutettu mies, joka kyllä osaa tehdä jo näin valmiiksikin kaikenlaisia korjaus- ja rakentelujuttuja
Parisuhteessa voi olla, että joutuisit luopumaan tai joustamaan tuosta unelmasta silti.
Niinpä, ja minä en aio miestä riesaksi ottaa kun korjailen sitä taloani ja keittelen kahvit pirtin puuhellan ääressä. Katselen järvelle, että jos menisi päiväksi kalaan. Jännä miten näitä voi tehdä ihan itse ilman muita ihmisiä eikä kitistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemalla miehiä. Ei ole niin kateellinen olo koko ajan.
Monet miehetkin on kateellisia. Myös naisille.
Nimenomaan. Sanotaan että esim narsismin ydin on kateudessa. Sitten vain naamioidaan yleinen ihmisviha vain naisvihaksi ja sanotaan että "kaikkihan me miehet", niin voivat itseään ja muita huijata.
Eli olenko narsisti jos joskus saan kateellisuuskohtauksen, tuskin. Vai onko niin että narsisti ei ole kosketuksissa omaan kateuteen?
Vierailija kirjoitti:
7
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi kiva omistaa pieni vanha puutalo jonkun naisen kanssa. Ei ehkä rintamamiestaloa, vaan vanhempi, sellainen viime vuosisadan alkupuolelta oleva talo. Olisi kiva korjailla sitä ja istua illalla teelle tuvan pöytään. Lattia olisi mielellään aito lankkulattia, ja lämmitys voisi olla osittain kakluunilla.
Tällaisista on kuitenkin ihan turha haaveilla, koska en kelpaa naisille. Yksin en jaksa ja mikä tärkeintä, ei ole motivaatiota, tuollaisen vanhan talon hoitoon.
En tiedä ymmärtääkö suomalaiset naiset sitä, kuinka paljon me menetetään yhteiskuntana miesten näkemää vaivaa, kun miehet eivät jaksa nähdä vaivaa koska naiset ei hyväksy heitä parisuhteisiin.
t. 35+ korkeakoulutettu mies, joka kyllä osaa tehdä jo näin valmiiksikin kaikenlaisia korjaus- ja rakentelujuttuja
Mutta just tällaset jutut pitää toteuttaa yksin. Ei tämmöisestä talosta unelmointi ole mitenkään hassua, näitä on myynnissä alle neljänkymmenen tuhannen, ihan ok peruskuntoisia.
Mutta kuulostaa että haluaisit enemminkin sen kumppanin joka sitten vetäisi sua mukanaan. Ei, sun pitää ite olla se vetäjä jos haluat että jotain tapahtuu. Ja huom. ihmiset jotka on kiinnostuneita jostain harrastuksesta tai projektista on kiinnostavia.
Juuri näin. Perässähiihtäjiä riittäisi. Ne ei kuitenkaan ole niin kiinnostavia kuin ne jotka tekee itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulenpa että sinun kannattais löytää sisäisen rauha. Jos tämän löydät niin lupaan että monet ongelmasi katoavat, kuten kateus.
Olen kovasti sitä etsinytkin ja luulin jo päässeeni eteen päin. Siksi tämä kateellisuus myös harmitti. Mutta ehkä siihen ei pidä tarttua, se on kuin pieni musta pilvi joka hajoaa itsekseen ja kohta taas kitken tyytyväisenä pientä kukkapenkkiäni vaatimattomassa pikkupihassani,
T. Ap
Tämmöset kateuden viillot on ihan tavallisia! Saatan olla kade jopa jostain mitä en edes oikeesti halua, vaikka huvijahdista. En todellakaan halua huvijahtia riesaksi, enkä halua edes lomalle sellaiselle. Se joka asuu siinä järvenrantatalossa saattaa puolestaan olla kade jollekin ihan kummalliselle asialle mikä sulle ei tulis edes mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemalla miehiä. Ei ole niin kateellinen olo koko ajan.
Monet miehetkin on kateellisia. Myös naisille.
Varmaan mutta naiset neuroottisempina ovat myös kateellisempia.
Neuroticism is one of the Big Five higher-order personality traits in the study of psychology. Individuals who score high on neuroticism are more likely than average to be moody and to experience such feelings as anxiety, worry, fear, anger, frustration, envy, jealousy, guilt, depressed mood, and loneliness.[1] People who are neurotic respond worse to stressors and are more likely to interpret ordinary situations as threatening and minor frustrations as hopelessly difficult.
Ymmärrän hyvin Ap:ta. On se todella perseestä kun käy koulut, kiipii ja tekee ympäripyöreitä päiviä ja toki saa kohtuuhyvän työpaikan, ja elintason ja voi toki valita aika monesta asunnosta/talosta. Mutta ei mitään jakoja silti sellaisiin (myös alle miljoonan) kämppiin että kyllä se ottaa päähän. Jää parista sadasta tonnista sillei mukavasti vaille lainanottokyky. Pääkaupunkiseudulla elelet siis todella keskinkertaisesti vaikka olisikin suht hyvät tulot, ja pakko pysyä pk-seudulla koska työt on täällä. Ja tarkennetaan nyt vielä pk-seutua siihen että kulkuyhteys on työpaikalle/mahdollisille työpaikoille vielä kohtuullinen eikä mikään tyyliin tuusulan järven rannalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemalla miehiä. Ei ole niin kateellinen olo koko ajan.
Monet miehetkin on kateellisia. Myös naisille.
Nimenomaan. Sanotaan että esim narsismin ydin on kateudessa. Sitten vain naamioidaan yleinen ihmisviha vain naisvihaksi ja sanotaan että "kaikkihan me miehet", niin voivat itseään ja muita huijata.
Eli olenko narsisti jos joskus saan kateellisuuskohtauksen, tuskin. Vai onko niin että narsisti ei ole kosketuksissa omaan kateuteen?
On normaalia tuntea ohimeneviä kielteisiäkin tunteita ja tunnistaa ne.
Se että koko olemisen lähtökohta on pahantahtoisuus ja muuttumaton kateus kaikkea kohtaan kuten narsisteilla, on eri asia.
En ikinä saa kateellisuuskohtauksia eikä minulla muutenkaan juuri ole taipumusta kateuteen.
Ajattelen niin, että haluan olla minä, ja minä olen sellainen ihminen, jolla ei ole vaikka upeaa taloa rantapaikalla. Jos minulla olisi sellainen, paljon muutakin olisi varmaan toisin ja elämässäni saattaisi olla jotain murhetta, jota minulla nyt ei ole. Tai saattaisi puuttua jotain iloa, mitä minulla nyt on. En uskaltaisi tehdä vaihtokauppoja kohtalon suhteen.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Faith kirjoitti:
En ikinä saa kateellisuuskohtauksia eikä minulla muutenkaan juuri ole taipumusta kateuteen.
Ajattelen niin, että haluan olla minä, ja minä olen sellainen ihminen, jolla ei ole vaikka upeaa taloa rantapaikalla. Jos minulla olisi sellainen, paljon muutakin olisi varmaan toisin ja elämässäni saattaisi olla jotain murhetta, jota minulla nyt ei ole. Tai saattaisi puuttua jotain iloa, mitä minulla nyt on. En uskaltaisi tehdä vaihtokauppoja kohtalon suhteen.
Hyvä näkökulma. Mutta siltikään en usko että näillä perheillä kaikilla on jotain hankaluuksia, puutteita tai ongelmia. Lähtökohdat vaan ovat erilaiset.
No minua ärsyttää se, että tuollaiseen vastaavaan olisi varaa tyyliin sitten kun olen 65-vuotias. Mutta kuka sellaista ylisuurta taloa enää silloin tarvitsee kun se tarve on nyt kun on lapset olemassa. En minä enää kahdestaan halua asua missään 200 neliön talossa.
Se on vain materiaa. Sama paska elämä hienommissa kulisseissa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli noin 8000-9000€ säännölliset tulot ja vakityöt Suomessa sekä aso-asunto sekä isohko perhe tämän päivän mittapuulla. Kun vanhimmat lapset lähti pesästä, uskalsimme toteuttaa unelman. Minä sain Suht hyvän työpaikan Ulkomailta, mutta mieheni ei. Päätimme kuitenkin ottaa hetkestä kiinni, kun haaveemme ulkomaille muutosta oli ollut jo vuosia. Tulomme on reilusti yli puolet Entisestä, asumme vuokralla, eikä todellakaan ole enää niitäkään säästöjä joita aso-asunnosta saatiin. Ei tosin ole lainaakaan ja on ihana merinäköala aamuisin.
Joku oli kateellinen suht hyvästä elämästämme Suomessa ja varmasti aivan Yhtä moni luulee nyt, että saimme lottovoiton tai jotain vastaavaa kun lähdimme. Mutta olemme todellakin paljon onnellisempia nyt kun olimme siinä oravanpyörässä Suomessa ollessamme.
Teillä on edelleen ihan kohtuulliset tulot, jopa hyvät, mikäli muutitte sellaiseen maahan, jossa hintataso on suomea alempi.
Vierailija kirjoitti:
No minua ärsyttää se, että tuollaiseen vastaavaan olisi varaa tyyliin sitten kun olen 65-vuotias. Mutta kuka sellaista ylisuurta taloa enää silloin tarvitsee kun se tarve on nyt kun on lapset olemassa. En minä enää kahdestaan halua asua missään 200 neliön talossa.
Niinpä!
Vierailija kirjoitti:
Se on vain materiaa. Sama paska elämä hienommissa kulisseissa.
Mieluummin kuitenkin eläisin sitä ihanassa maisemassa järvelle tuojotellen...
Mulle kelpaisit mainiosti. Olen suunnilleen ikäisesi, vakavarainen ja hoikka sekä kohtalaisen näköinen. Mutta en kelpaisi kuitenkaan sinulle itse. Sellaista tämä nykyaika nyt vain on. Vain pieni osa ihmisistä pariutuu; muut roikkuvat luppoaikansa netissä unelmoiden kumppanista.