Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äitini haukkui minua vaikken ollut tehnyt mitään väärää
12.06.2020 |
[quote=Vierailija]Olisi kiva kuulla joskus se äitisikin kanta asiaan.[/quote]
No se on se, että hän ei ole koskaan tehnyt mitään tuollaista, eikä loukannut minua (aivan kuin hän sen voisi edes sanoa) ja että minulle piti sanoa asioista, koska tein väärin. Vaikka a) en tehnyt ja b) silloinkaan ei saa satuttaa lasta ja sanoa niin, että lapsi kokee äidin tarkoittavan, että lapsi on kaikkien mielestä arvoton.
Tähän äitini vain väittää, että tilanne ei ollut sellainen, vaikka oli. Hän ei ole koskaan ollut kiinnostunut selvittämään mitä minä ajattlin, jolloin hän ei olisi voinut sanoa sellaista satuttavaa, mitä sanoi. Häntä ei kiinnosta selvittää asioita, se kertoo siitä, että hän ei halua paljastua olleensa väärässä.
Ap
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun tulee mieleen vaivaava ajatus, sano itsellesi: "anna olla, anna mennä" tai "let it go". Ja katso, kuinka se ajatus ei enää vaivaakaan. Ota tuo haasteena itsellesi. Opettele hallitsemaan mieltäsi.
Aiettäanna mennä, josne asunnon sivusuun ”menettäneet” raivostuisovat minulle? Ei onnistu. Koska en saa tukea ikinä.
Ap
No anna raivostua. Mitä väliä sillä on? Et sinä äitisi tukea tarvitse. Eikä kukaan muukaan aikuinen tarvitse. Kasvata itsellesi vahva minä. Se onnistuu kyllä kun vain haluat tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro koko pitkä, mutkikas ja polveileva tarinasi terapeutille. Heille maksetaan rahaa siitä, että setvivät ihmisten psyyken koukeroita ja auttavat. Problem solved.
Olen ollut terapioissa yhteensä
Noin 10 vuotta. Mutta he eivät osaa auttaa potilasta luomaan hyvää suhdetta itseensä, he eivät osaa auttaa jos syy ei ole tulijassa. Siis tämän enempää. Eli sitä, miten luottaisin muihin ja saisin kokemuksia, että
Olen muille arvokas.
ApTämä kuulostaa kliseeltä, mutta sinun täytyy olla itsesi paras ystävä. Aikuisen ihmisen täytyy olla oman itsensä "äiti ja isä". Aikuisuuteen kuuluu se, että osaa itse kannatella itseään. Se suhde omaan itseensä tulee selvitellä. Menneisyys on vain muistikuvia, tulevaisuus on vain ajatuksissamme. Elät oikeasti juuri nyt, tällä hetkellä, et menneisyydessä tai tulevaisuudessakaan. Tee päätös, että rakastat itseäsi, hyväksyt itsesi. Siitä se alkaa (se hyvä tie).
Tätä kyllä koitan, mutta esim. jos ne asukkaat purkaisivat pettymyksensä minuun, kun eivät saa asuntoa, se on todella raskasta. Siihen tarttis nimenomaan sen olan, hyväksyvän vanhemman rinnalle tueksi. Ja sitten kun se vain huutaisi, miten huijasin niitä ihmisparkoja ja olen vastuussa heidän mielipahastaan, niin siinä ihminen hajoaa. Siis äiti ei nyt sano, mutta ontoiminut siten vastaavissa asioissa aiemmin. Eli tavallaan olen aina vastuussa, kukaan ei mulle.
ApHarmin paikka. :/ Oon joskus aiemmin kirjoittanut sinulle näihin viesteihisi ja minulla on hieman samantyyppistä taustaa myös. Aikuisilla se tuki ja turva on yleensä oma kumppani tai sitten ystävä.
Itse edelleenkin kaipailen tukea vanhemmiltani, vaikka olen aikuinen (jopa lähes keski-ikäinen). Ja siis omat vanhempani eivät osaa/halua tukea. En voi heitä pakottaakaan, joten mun on pakko löytää selviytymismekanismit muualta ja vain ns. purra hammasta ja jaksaa.
Mutta siis aikuisuuteen kuuluu se, että täytyy selvitä omillaan (vaikka ei aina jaksaisikaan). Täytyy etsiä tukiverkkoja kavereista tai etsiä kumppani jne. sekä hyödyntää muita tukimahdollisuuksia tarvittaessa. Sen oon huomannut, että mitä enemmän odotan vanhemmiltani välittämistä, sen paremmin petyn (kun siis eivät he osaa välittää siten kuin kaipaisin). Sen sijaan koetan opetella olemaan itselleni se paras ystävä, armollinen ja luotettava.
T. Kommentoimasi
Niin, kyllä. Mun kumppanini osoittautui ei riittävän isoksi hyväksyjäksi. Eli lasten isä. Toki on varmasti tuonut mua eteenpäin valtavasti, mutta silti ei maaliin asti. Ongelma tässä ratkaisumallissa on se, että kun ei luota kehenkään, ei löydä ystäviä eikä tukijoita. Ja siis miksi ei luota tulee juurikin siitä, miten äiti kohteli. Eli tarttisi ihmisiä, jotka välittävät, vaikkei itse jaksa. Jotka välittävät OIKEASTI. Koen, ettei lasten isä ollut tällainen, vaikka on hyvä ihminen. Ja siis en syytä häntä siitä, hän ei vain kykene tajuamaan mun ongelmatiikka, eikä myöskään halunnut opetella ymmärtämäänkään.
Ap
Haet niistä kumppaneista korjausta äitisuhteellesi ja tietämättäsi haet muistakin tuttuja piirteitä. Keskity ensin itseesi, ajan kanssa ja rauhassa. Opettele olemaan itsellesi ystävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän perinnön hoitoon jo liittyy sellaisia asioita, joissa olisin tarvinnut äitini kasvattamaa itsetunnon tukea, enkä epäilystä itseäni kohtaan ja itsetunnon heikennystä. Mutta köyhä ja varallisuudeton kasvattajahan ei voi tällaista tajuta.
Hän kumosi sitä itsevarmuutta, mitä isän suku antoi kasvatuksessaan ja suhtautumisessaan. Ja miksi? Koska on luonnehäiriöinen javiallinen pikku ihminen. Surkimus. Luuseri. Tarttisin nyt itsevarmuutta kun alamaisia kerran on.
ApMitä alamaisia?
Vuokralaisia. Tai jos asukkaat haluaisivat ostaa asunnon, jossa ovat vuokralla. Toivoisin myös saavani puutarhurin ja siivoajan. Mutta toistaiseksi ei ole varaa (tai niin isoa tarvetta).
ApAlamaisia?
Niin, vuokralaiset ovat alamaisia. Heidän elämänsä riippuu minun(kin) ratkaisuistani.
ApOlet kyllä sekausin tässäkin
En ole ap (vaan ketjuun kommentoinut), mutta sen sanon, että toisen haukkuminen tai nimittely ei kyllä ratkaise tai auta mitään.
Kuka haluaa ratkaista tai auttaa mitään?
Alamaiseksi nimittelevä ON sekaisin.
On se minustakin hassun kuuloista, mutta ei kannata tarttua yksittäisiin sanoihin ja tuomita niiden perusteella, vaan katsoa kokonaisuutta. Ap osin ehkä provosoi saadakseen feedbackia, mutta uskon, että hän on pohjimmiltaan tosissaan ja oikeadti traumatisoitunut.
T. Ketjuun kommentoinut
Näin juuri. Tyhmille on kivaa provota ja siis ei se sanamuoto provosoi kuin alamaisiksi itsensä tuntevia ja heitä on hauska bongailla. Muita se ei hetkauta.
Ap
Nojuu, tosin noilla saattaa karkoittaa muuten ihan asiallisesti suhtautuvia. Mut joo, tiedän, mitä tarkoitat. Mäkin joskus provosoin ja tiedän tunteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarjosin yksille asukkaille mahdollisuutta ostaa asunnon, jossa asuivat periessäni sen. Sanoin, että tarvitsisin tiedon aika pikaisesti, eikä heistä kuulunut mitään. Noin 1,5 kk kukuttua tuli vastaus, että heitä kiinnostaa.
Jouduin sanomaan, ettei mulla ole enää tarvetta myydä asuntoa. En tiedä miksi he eivät palanneet asiaan vähän nopeammin. Toivon toki, ettei asia ole heille isokin pettymys, mutta ei mahda mitään. Vähän harmittaa heidän puolestaan, mutta ei itseni.
ApHe eivät ole nytkään tähän sähköpostiini vastanneet mitään. Koen sen hieman vttuiluna, etteivät edes vastaa, koska ovat pahastuneet. Ap
Äh, kaikki eivät aina lue meilejään, varsinkaan näin kesäisin. Ota rauhallisesti.
Niin no aika erikoista vain, jos 1,5 kk päästä sanoo, että haluaisivat keskustella aiheesta lisää ja mä vastaan parin päivän päästä, ettei vastaa mitään. Luulisi, että kommenttini olisi kiinnostanut.
Ap
Asunnon osto on iso päätös, eikä sitä yössä päätetä. Me jotkut joudumme selvittelee mm. lainansaannit yms. Kuulostaa, että olet tuulella käyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän perinnön hoitoon jo liittyy sellaisia asioita, joissa olisin tarvinnut äitini kasvattamaa itsetunnon tukea, enkä epäilystä itseäni kohtaan ja itsetunnon heikennystä. Mutta köyhä ja varallisuudeton kasvattajahan ei voi tällaista tajuta.
Hän kumosi sitä itsevarmuutta, mitä isän suku antoi kasvatuksessaan ja suhtautumisessaan. Ja miksi? Koska on luonnehäiriöinen javiallinen pikku ihminen. Surkimus. Luuseri. Tarttisin nyt itsevarmuutta kun alamaisia kerran on.
ApMitä alamaisia?
Vuokralaisia. Tai jos asukkaat haluaisivat ostaa asunnon, jossa ovat vuokralla. Toivoisin myös saavani puutarhurin ja siivoajan. Mutta toistaiseksi ei ole varaa (tai niin isoa tarvetta).
ApAlamaisia?
Niin, vuokralaiset ovat alamaisia. Heidän elämänsä riippuu minun(kin) ratkaisuistani.
ApOlet kyllä sekausin tässäkin
En ole ap (vaan ketjuun kommentoinut), mutta sen sanon, että toisen haukkuminen tai nimittely ei kyllä ratkaise tai auta mitään.
Kuka haluaa ratkaista tai auttaa mitään?
Alamaiseksi nimittelevä ON sekaisin.
On se minustakin hassun kuuloista, mutta ei kannata tarttua yksittäisiin sanoihin ja tuomita niiden perusteella, vaan katsoa kokonaisuutta. Ap osin ehkä provosoi saadakseen feedbackia, mutta uskon, että hän on pohjimmiltaan tosissaan ja oikeadti traumatisoitunut.
T. Ketjuun kommentoinut
Äitihullu on paha ihminen, persoonallisuushäiriöinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän perinnön hoitoon jo liittyy sellaisia asioita, joissa olisin tarvinnut äitini kasvattamaa itsetunnon tukea, enkä epäilystä itseäni kohtaan ja itsetunnon heikennystä. Mutta köyhä ja varallisuudeton kasvattajahan ei voi tällaista tajuta.
Hän kumosi sitä itsevarmuutta, mitä isän suku antoi kasvatuksessaan ja suhtautumisessaan. Ja miksi? Koska on luonnehäiriöinen javiallinen pikku ihminen. Surkimus. Luuseri. Tarttisin nyt itsevarmuutta kun alamaisia kerran on.
ApMitä alamaisia?
Vuokralaisia. Tai jos asukkaat haluaisivat ostaa asunnon, jossa ovat vuokralla. Toivoisin myös saavani puutarhurin ja siivoajan. Mutta toistaiseksi ei ole varaa (tai niin isoa tarvetta).
ApAlamaisia?
Niin, vuokralaiset ovat alamaisia. Heidän elämänsä riippuu minun(kin) ratkaisuistani.
ApOlet kyllä sekausin tässäkin
En ole ap (vaan ketjuun kommentoinut), mutta sen sanon, että toisen haukkuminen tai nimittely ei kyllä ratkaise tai auta mitään.
Kuka haluaa ratkaista tai auttaa mitään?
Alamaiseksi nimittelevä ON sekaisin.
On se minustakin hassun kuuloista, mutta ei kannata tarttua yksittäisiin sanoihin ja tuomita niiden perusteella, vaan katsoa kokonaisuutta. Ap osin ehkä provosoi saadakseen feedbackia, mutta uskon, että hän on pohjimmiltaan tosissaan ja oikeadti traumatisoitunut.
T. Ketjuun kommentoinut
Äitihullu on paha ihminen, persoonallisuushäiriöinen.
"Paha"? Millä perusteella? Ja tekeekö se ihmisestä pahan, jos on vaikeaa/ongelmia? Mielestäni suurin osa vaikeista ja ilkeistäkään ihmisistä ei ole pahoja, jos käy selväksi, että ovat olosuhteittensa tuotoksia tai muuten vain äkkipikaisia, hankalia tai vaikeita.
Hoitoa hän tarvitsisi ja varmasti pitkäkestoista. Toisaalta, jos häntä helpottaa purkautua täällä pari kertaa kuussa ja hänestä tuntuu että täällä kuunnellaan niin jatkakoon, ne jotka jo tunnistavat hänet ja tietävät kuvion voivat olla osallistumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hoitoa hän tarvitsisi ja varmasti pitkäkestoista. Toisaalta, jos häntä helpottaa purkautua täällä pari kertaa kuussa ja hänestä tuntuu että täällä kuunnellaan niin jatkakoon, ne jotka jo tunnistavat hänet ja tietävät kuvion voivat olla osallistumatta.
Oon varmaankin oman elämäni maailmanparantajahippi tms., mutta haluaisin ehkä tuntea hänet oikeastikin ja tutustua kaverina/ystävänä, jos kelpaisin hänen tutukseen. Tunnen myötätuntoa häntä kohtaan ja haluaisin auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitoa hän tarvitsisi ja varmasti pitkäkestoista. Toisaalta, jos häntä helpottaa purkautua täällä pari kertaa kuussa ja hänestä tuntuu että täällä kuunnellaan niin jatkakoon, ne jotka jo tunnistavat hänet ja tietävät kuvion voivat olla osallistumatta.
Oon varmaankin oman elämäni maailmanparantajahippi tms., mutta haluaisin ehkä tuntea hänet oikeastikin ja tutustua kaverina/ystävänä, jos kelpaisin hänen tutukseen. Tunnen myötätuntoa häntä kohtaan ja haluaisin auttaa.
Ihan ystävällisesti ajateltu. Siinä vaan voisi väsy iskeä muutaman vuoden päästä. Ma olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni aika samankaltaisen ihmisen kanssa. Oli hyvin raskasta. Jossain vaiheessa vain tajusin että järkipuhe on turhaa ajanhukkaa. Hoitojaksot ja oikea lääkitys lopulta rauhoittivat.
Alue: Aihe vapaa
Näin juuri. Tyhmille on kivaa provota ja siis ei se sanamuoto provosoi kuin alamaisiksi itsensä tuntevia ja heitä on hauska bongailla. Muita se ei hetkauta.
Ap