Muita, joille työssäkäynti on ylivoimaista?
Olen ollu muutamissa työpaikoissa, pisin työsuhde kesti 3 vuotta, sekä opiskellut ammattikoulu- ja amk-tutkinnot. Kaikissa näissä työpaikoissa työskentely on ollut niin raskasta, että olen pahimmillaan pyöritellyt todella synkkiä ajatuksia. Tuntuu, että koko elämä on pelkkää työntekoa. Työpäivinä en jaksa tehdä yhtään mitään kotona, saati harrastaa jotain eivätkä viikonloput riitä palautumiseen millään. Sunnuntait on aina yhtä itkua ja ahdistusta, kun en koskaan ehdi levätä riittävästi. Kouluaikoina olin ajoittain jopa kokonaisen jakson ajan pois, koska en vaan jaksanut enää. En kuitenkaan koe olevani työkyvytön, 40 viikkotuntia ennalta määrättyinä työaikoina on vaan yksinkertaisesti liikaa. Mitä ihmettä mun pitäisi tehdä?
Kommentit (44)
Yritä vaihtaa helpompaan osapäivätyöhön. Elintaso tietysti laskee, mutta kai se tuossa tilanteessa silti kannattaa.
Hivenainepuutos? Raudanpuute?
Olisiko osa-aikatyö ratkaisu? Kyllähän työssäkäynti kaikkia väsyttää. Pitää vaan tottua.
Oletko käynyt tutkituttamassa kilpirauhasen vajaatoiminnan, ferritiiniarvot tai nk. toiminnallisen masennuksen?
Mitä toiminnallinen masennus tarkoittaa? Yritin googlettaa mutten löytänyt.
Vierailija kirjoitti:
Mitä toiminnallinen masennus tarkoittaa? Yritin googlettaa mutten löytänyt.
Luulen, että tällä on tarkoitettu lievää masennusta, "high functioning depression". Tälle tuskin on omaa ICD-luokitusta.
Syödä, nukkua ja urheilla enemmän/oikein. Ei se psyykekään kestä jos kroppa väsyy. Ehkä otat myös duunin liian vakavasti?
Osa-aikatyö! 20 tai 30 tuntia viikossa on ihan eri kuin 40.
Joo. Oon kallis menoerä työpaikoille kun se väsymys ja vaatimukset sairastuttavat minut..
Yrittäjänä voi enemmän vaikuttaa työaikoihinsa ja työmääräänsäkin. LIsäksi saat itse pitää edes pienen osan ansaitsemistasi rahoista.
Pisin työjakso 6kk sekin tuskaa. Ihan tarpeeksi töitä kotonakin. Tehkööt töitä ne ketkä jaksaa.
Ei enää töitä tälle. En jaksa sitä 24/7 väsymystä, vitutusta. Matalapalkkaki menee vaan työeväisiin ja matkoihin. Työttömyysrahalla elää hyvää elämää❤️❤️
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Ajattelin jopa rekkaa päin ajamista työmatkalla... Nyt työtön ja en usko että pystyn enää ikinä tekemään 40h viikossa töitä.
Samankaltaisia ajatuksia käynyt mielessä työssäkäydessä.. Työkyvyttömäksi itsensä ajaminen jollain tapaa.. Harmi kun työelämä on niin hirveää...
Kyllä voi olla lamaavampikin masennus. Se vie voimat ja toimintakyvyn aika suoriltaan ja syyt voivat olla kaukana menneessä, nykyhetki (esim epävarmuus turvattomuus kilpailukulttuuri) vaan nostaa ne esiin.
Mä taas olen hyväksynyt, että teen simppeliä rutiinihommaa traumataustani takia enkä havittele ”hienompaa”. Tärkeää että muutkin kuin suorittajat ja onnistujat avaavat suunsa. Vielä kun saisi luotua lisää yhteisöllisyyttä huono osaisten kesken. Jatkuva valintojensa puolustelu on raskasta. Yksinjääminen syö jo itsessään paljon voimia, elämänsä häpeily.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Ajattelin jopa rekkaa päin ajamista työmatkalla... Nyt työtön ja en usko että pystyn enää ikinä tekemään 40h viikossa töitä.
Samankaltaisia ajatuksia käynyt mielessä työssäkäydessä.. Työkyvyttömäksi itsensä ajaminen jollain tapaa.. Harmi kun työelämä on niin hirveää...
Moni työ itsessään olisi hyvinkin mielekästä ja jees. Työtahdin kireys ja kiusaamisen kulttuuri uuvuttaa monia. Esimiehet eivät osaa luoda hyvää henkeä tai puuttua asiattomuuksiin. Kiusaajien erikoisuus on päteminen ja erinomainen työsuoritus jonkun toisen saadessa syntipukin roolin. Pomot voivat olla hämmästyttävän sokeita näille kuvioille.
Mulla on ollut aivan sama ongelma. Paljon myöhemmin löydettiin muuan sidekudosta heikentävä perinnöllinen sairaus.
Jo koulussa opettaja ihmetteli, miksen juokse jäntevästi.
Hieman ohi aiheen, mutta kuinkakohan pian vakituisen työpaikan saamisen jälkeen kehtaisi pyytää 80 % työaikaa..? En vain millään meinaa jaksaa täyttä työaikaa. Koen tulleeni tyhmemmäksi, kireämmäksi ja niin paljon väsyneemmäksi vapaa-ajallakin.
Apua.