Miten voisi "tasata tilit" nuoruusvuosieni kiusaajan kanssa?
Tämä mies kiusasi minua sekä lukioiässä että jopa vielä 23-vuotiaanakin. Pilkkaamista ulkonäöstä yms. En osannut antaa tuolloin mitenkään takaisin, koska itsetuntoni oli surkea. Muistot tuolta ajalta katkeroittaa edelleen.
Kommentit (64)
Perisuomalainen turpaanveto on aina oiva ratkaisutapa.
Vierailija kirjoitti:
Perisuomalainen turpaanveto on aina oiva ratkaisutapa.
Suorassa väkivallanteossaon liian suuri kiinnijäämisen riski ja mahdollisuus, että häviät tappelussa. Tuhopoltto hänen kotiinsa tai firmansa tiloihin on parempi ratkaisu.
Minulle eräs peruskouluaikainen kiusaajani (tyttö hänkin) laittoi yllättäen känniviestiä kaksi vuotta yläasteen päättymisen jälkeen. Emme siis olleet olleet tekemisissä tuona aikana lainkaan. Siinä luki huonosti kirjoitettuna suunnilleen "Voinko antaa sun numeron mun kaverille Penalle, kun se haluis tyttöystävän, mut kaikki vähänkään hyvät on jo varattuja, niin ajattelin että se vois ehkä tyytyä suhun". Vastasin kutakuinkin: "No joo, ei sillä voi standardit kovin korkealla olla, jos se kerran sunkin kanssa pyörii". Hän vastasi: "Haista ämmä v_ttu!"
Ei sillä tilit ihan kokonaan tasaantuneet, mutta jäi kyllä hyvä mieli :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestymällä elämässä mahdollisimman hyvin ja unohtamalla hänet. Se on oikeasti ainoa tapa. Katkeruus on kuin joisit itse päivittäin pienen tilkan myrkkyä ja pilaisit sillä oman elämäsi ja hyvinvointisi. Hän ei sinun katkeruudestasi kärsi millään tavalla vaan mennä porskuttaa elämässä nauttien eteenpäin.
Itse yritin samaa taktiikkaa. Lopputuloksena loppuunpalaminen, masennus, epävakaa persoonallisuushäiriö, itsemurhayritys ja mahdollisesti loppuelämän kestävä työkyvyttömyys. Mä olen joutunut hyväksymään sen, että kiusaajani on nyt vaan kyvykkäämpi ja menestyneempi ihminen kuin minä. Häikäilemättömyydellä pääsee pitkälle, terveen omatunnon omaavat eivät tässä maailmassa pärjää. Ei tarvi olla edes mikään liian kiltti, vaan terveen moraalikäsityksen omaava.
Itse olen aina mennyt sieltä, missä aita on matalin. Ikinä ei ole kiinnostanut tekojeni seuraukset, muiden tunteet tai lakipykälät. Hyvin on elämässä mennyt, ja rahaa on riittänyt. Olit liian herkkä ja hauras tähän petojen maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulle eräs peruskouluaikainen kiusaajani (tyttö hänkin) laittoi yllättäen känniviestiä kaksi vuotta yläasteen päättymisen jälkeen. Emme siis olleet olleet tekemisissä tuona aikana lainkaan. Siinä luki huonosti kirjoitettuna suunnilleen "Voinko antaa sun numeron mun kaverille Penalle, kun se haluis tyttöystävän, mut kaikki vähänkään hyvät on jo varattuja, niin ajattelin että se vois ehkä tyytyä suhun". Vastasin kutakuinkin: "No joo, ei sillä voi standardit kovin korkealla olla, jos se kerran sunkin kanssa pyörii". Hän vastasi: "Haista ämmä v_ttu!"
Ei sillä tilit ihan kokonaan tasaantuneet, mutta jäi kyllä hyvä mieli :)
Nämä on kyllä säälittävimpiä riepuja, jotka valehtelevat voimafantasioitaan tänne. -1/5. Etkö vähänkään uskottavampaa voinut keksiä?
Loppujen lopuksihan se kiusaaja on laskeskellut, ettei siitä uhrista koidu hänelle ainakaan mitään terveyshaittaa. Tämän räknäyksen hän tekee jo ihan siinä alussa, kun valikoi rääkättävänsä.
Joten tuskin myöhemminkään asetelma on muuksi muuttunut. Eli fyysisesti, eläimellisesti, hän - kiusaaja - pärjää.
Tältä pohjalta se kosto pitäisi toteuttaa. Seurantaa, oveluutta, kaikkea pientä ja miksei isompaa vastoinkäymistä alkaa tapahtua kiusaajan elämässä. Prepaidista yhteydenottoja, joissa perusturvallisuuden tunen alkaa järkkyä. Lähipiirissä leviää juoruja pettämisestä jne.
Kyllä kostaa siis voi, vaikkei olisikaan esim. yhtä raamikas kuin kiusaaja.
Elämällä onnellisena kuin häntä ei olisi ollut olemassakaan.
Muakin on kiusattu. Uskon että pahimmat kiusaajat oli ja on yhä luonnehäiriöisiä. Ei ne tunne katumusta, joten kosto ei auta. Kohtele kuin kuollutta, ehkä muuta pois itse missä voi olla vapaa
Älä huomioi häntä millään tavalla. Se on yleensä paras keino mitätöidä ihminen. Äläkä missään tapauksessa provosoidu jos hän alkaa haukkua sinua. Kävele vain pois paikalta tai sulje puhelin mitään sanomatta.
Ei ole enää missään tekemissä. Koskaan.
Eipä sitä lakien ja pykälien mukaan voi oikein muutoin "kostaa".
Itse en ainakaan antaisi anteeksi, täällä tosin entiset kiusaajat toistavat anteeksiannosta ja unohtamisesta. Itse ainakin kertoisin hänen julmuuksistaan hänen tärkeille ihmisillä, vielä parempi jos on materiaalia (esim video). Kiusaajat kuitenkin eivät muutu, koskaan - ovat mädäntyneitä sisältään. Kannattaisi varmaan saada hänet kiinni vaimonsa pettämisestä ja viedä todiste vaimolle?
Ei armoa kiusaajapaskoille!
Et mitenkään, haistata mielessäsi vtut koko tyypille ja naura paskaisesti jos joskus ohimennen kuulet hänen mahdollisesta epäonnestaan.
Minun mielestäni kaikkein parasta sinulle ja hänelle olisi, jos pystyisit suhtautumaan häneen, kuten kehen tahansa ihmiseen. Osoittaisit hänelle, että hän ei ole onnistunut yrityksessään alistaa tai musertaa sinua. Antaisit myös hänelle uuden mahdollisuuden kohdella sinua aikuismaisesti ja kunnioittavasti. Hänellekin se voisi olla tervehdyttävä kokemus huomata, että hänen toimintansa ei ole tehonnut, ja ehkä kannattaisikin käyttäytyä jatkossa kuin aikuiset. Uskon, että jos näin voisi tapahtua, molemmat voisivat alkaa näkemään toisensa myönteisessä valossa. Katkeruushan ei ole kenenkään etu.
Vierailija kirjoitti:
Ei muuta, kuin alumiinipesari mukaan ja tervehtimään. Vedä nyt vähintään polvet paskaksi
Mutta eihän vässykkä AP mitään uskalla tehdä.
Kerran vässykkä, aina vässykkä
Millonkohan tämäkin poistuu :D. Modet ovat selkeästi kiusaajia, kun antaa syrjivien keskustelujen pysyä ylhäällä. Ei saa kiusata kiusaajia T: Modet
Entinen kiusaaja lähetti kaveripyynnön. Profiilinsa mukaan ei ole muuttunut tai aikonut pyytää anteeksi.
Torjuin. Ja mikä ihana tunne ettei vaan tarvitse olla tekemisissä tai päästää koskaan enää elämään mitenkään. Vaikka miten yrittäisi, ei pääse! Siinä on aikuisuuden hyvä puoli.
Jos alkaa käyttämään huumeita, niin olo helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Entinen kiusaaja lähetti kaveripyynnön. Profiilinsa mukaan ei ole muuttunut tai aikonut pyytää anteeksi.
Torjuin. Ja mikä ihana tunne ettei vaan tarvitse olla tekemisissä tai päästää koskaan enää elämään mitenkään. Vaikka miten yrittäisi, ei pääse! Siinä on aikuisuuden hyvä puoli.
Mistäs sitä tietää, vaikka joutuisi vanhainkodissa elämään samalla osastolla viimeiset vuotensa tuon ihmisen kanssa. Siksi minun mielestäni kannattaisi antaa anteeksi ja luopua katkeruudesta. Ystävä ei toki tarvitse kaikkien kanssa olla, mutta negatiivisille tunteille saa heittää hyvästit.
Minulla on vähän puistattava ja varmasti myös sattumaan perustuva tarina eräästä syvästi ja jatkuvasti minua loukanneesta ihmisestä jota vihasin sydämeni pohjasta. Ja tätä en suosittele!...nuorena ottaa kaikki keinot käyttöön eli tein woodoonuken ja pistelin neulalla silmiin ja kun seuraavana päivänä menin töihin niin tyypillä oli molemmat silmät mustana, oli ollut hirvikolarissa. Huh! Selvisi kuitenkin vähällä. Ei tullut minullekkaan enää mieleen nämä konstit...;D
miten olis vanha kunnon selkäsauna? toimii sellasiinkin joihin puhe ei, eli takuuvarma!