Lue keskustelun säännöt.
Oletko työskennellyt alipalkattuna?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijana harjoitteluista maksettiin julkisella sektorilla 830 euroa kuukaudessa. Työ oli kokopäiväistä.
No eikös tuohon saa päälle 250e opintotuen ja 650e opintolainan? Lisäksi opiskelijana pieni veroprosentti.
Ihan hyvät nettotulot mielestäni. Mutta jos ei ole joutunut oikeasti työskentelemään pienellä palkalla niin eihän sitä osaa suhteuttaa.
Lasketko sinä lainan tuloksi? En halua kuvitella millä mallilla henkilökohtainen taloutesi on.
Laina lasketaan tuloksi, olit mitä mieltä tahansa asiasta. Ja jos alat vertaamaan harjoittelija joka saa opintotuen + lainan + palkkaa + asumistuen sekä harjoittelijan joka saa työmarkkinatuen + 9e/päiväraha + asumistuki.
Opiskelija oppii tuossa ja valmistuu, toinen harjoittelija saa "työtön joka ei kelpaa oikeisiin töihin" -leiman.
Opiskelija valmistuu ja voi päätyä työttömäksi isot lainat niskassaan. Harjoittelijoiden riisto on todellinen ongelma.
Siksi kannattaa tietää mitä tekee. Kannattaako lähteä opiskelemaan jos ei ole varaa? Mitä jos lainat pukkaa päälle työttömänä? Työt vähenee joka alalla. Pätkätyötä. Huonosti tunteja. Valinta on se lähdetkö opiskelemaan; otat riskin, vai jäätkö työttömäksi tuilla elämään.
Tätä on nykyajan nuorten aikuisten arki.
Mistä voi tietää kannattavatko omat ratkaisut? Kukaan ei opinnot aloittaessaan voi etukäteen tiedä millainen maailma on silloin kun valmistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijana harjoitteluista maksettiin julkisella sektorilla 830 euroa kuukaudessa. Työ oli kokopäiväistä.
No eikös tuohon saa päälle 250e opintotuen ja 650e opintolainan? Lisäksi opiskelijana pieni veroprosentti.
Ihan hyvät nettotulot mielestäni. Mutta jos ei ole joutunut oikeasti työskentelemään pienellä palkalla niin eihän sitä osaa suhteuttaa.
Lasketko sinä lainan tuloksi? En halua kuvitella millä mallilla henkilökohtainen taloutesi on.
Laina lasketaan tuloksi, olit mitä mieltä tahansa asiasta. Ja jos alat vertaamaan harjoittelija joka saa opintotuen + lainan + palkkaa + asumistuen sekä harjoittelijan joka saa työmarkkinatuen + 9e/päiväraha + asumistuki.
Opiskelija oppii tuossa ja valmistuu, toinen harjoittelija saa "työtön joka ei kelpaa oikeisiin töihin" -leiman.
Opiskelija valmistuu ja voi päätyä työttömäksi isot lainat niskassaan. Harjoittelijoiden riisto on todellinen ongelma.
Siksi kannattaa tietää mitä tekee. Kannattaako lähteä opiskelemaan jos ei ole varaa? Mitä jos lainat pukkaa päälle työttömänä? Työt vähenee joka alalla. Pätkätyötä. Huonosti tunteja. Valinta on se lähdetkö opiskelemaan; otat riskin, vai jäätkö työttömäksi tuilla elämään.
Tätä on nykyajan nuorten aikuisten arki.
Ei tuo ole vain nuoren aikuisten ongelma. Työelämä on yhtä paskaa monelle vanhemmallekin ihmiselle. Eikä edes ole silloin edes opintotukea saatavilla jos yrittää päästä uudelle alalle töihin lisäkoulutuksen avulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijana harjoitteluista maksettiin julkisella sektorilla 830 euroa kuukaudessa. Työ oli kokopäiväistä.
No eikös tuohon saa päälle 250e opintotuen ja 650e opintolainan? Lisäksi opiskelijana pieni veroprosentti.
Ihan hyvät nettotulot mielestäni. Mutta jos ei ole joutunut oikeasti työskentelemään pienellä palkalla niin eihän sitä osaa suhteuttaa.
Lasketko sinä lainan tuloksi? En halua kuvitella millä mallilla henkilökohtainen taloutesi on.
Laina lasketaan tuloksi, olit mitä mieltä tahansa asiasta. Ja jos alat vertaamaan harjoittelija joka saa opintotuen + lainan + palkkaa + asumistuen sekä harjoittelijan joka saa työmarkkinatuen + 9e/päiväraha + asumistuki.
Opiskelija oppii tuossa ja valmistuu, toinen harjoittelija saa "työtön joka ei kelpaa oikeisiin töihin" -leiman.
Opiskelija valmistuu ja voi päätyä työttömäksi isot lainat niskassaan. Harjoittelijoiden riisto on todellinen ongelma.
Siksi kannattaa tietää mitä tekee. Kannattaako lähteä opiskelemaan jos ei ole varaa? Mitä jos lainat pukkaa päälle työttömänä? Työt vähenee joka alalla. Pätkätyötä. Huonosti tunteja. Valinta on se lähdetkö opiskelemaan; otat riskin, vai jäätkö työttömäksi tuilla elämään.
Tätä on nykyajan nuorten aikuisten arki.
Mistä voi tietää kannattavatko omat ratkaisut? Kukaan ei opinnot aloittaessaan voi etukäteen tiedä millainen maailma on silloin kun valmistuu.
No ei maailma 3-5 vuodessa muutu niin paljoa. Jos vakityöpaikkoja ei ole, ei tule olemaan myöhemminkään. Koronan vuoksi talous sakkaa entistä pahemmin > ei töitä. Jos on, on huonosti palkattua ja tunteja liian vähän. Ihmiset eivät kuluta, yritykset eivät palkkaa väkeä paitsi ottavat ilmaisharjoittelijoita ja ainut kuka voi päästä töihin on työtön palkkatuella. Tätä tämä on ollut jo vuosia ja tulee jatkumaan. Totta kai aina on poikkeuksia ja osalla suhteita ja tuuria matkassa. Mutta onhan näistäkin jo öyhötetty vuositolkulla (täälläkin paaaaaljon ketjuja kyseisistä aiheista), niin ei pitäisi tulla yllätyksenä.
Tilintarkastustrainee melkein valmistuneena laskentatoimen maisterina. Palkka 2000 euroa kuussa ja oletetaan, että teet kiirekaudella (tammi-huhtikuu) 7 päiväistä viikkoa sekä pitkiä päiviä. Mikäli et tee niin et myöskään todennäköisesti "saa" jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Tilintarkastustrainee melkein valmistuneena laskentatoimen maisterina. Palkka 2000 euroa kuussa ja oletetaan, että teet kiirekaudella (tammi-huhtikuu) 7 päiväistä viikkoa sekä pitkiä päiviä. Mikäli et tee niin et myöskään todennäköisesti "saa" jatkaa.
Eikö ylitöitä korvata rahalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijana harjoitteluista maksettiin julkisella sektorilla 830 euroa kuukaudessa. Työ oli kokopäiväistä.
No eikös tuohon saa päälle 250e opintotuen ja 650e opintolainan? Lisäksi opiskelijana pieni veroprosentti.
Ihan hyvät nettotulot mielestäni. Mutta jos ei ole joutunut oikeasti työskentelemään pienellä palkalla niin eihän sitä osaa suhteuttaa.
Lasketko sinä lainan tuloksi? En halua kuvitella millä mallilla henkilökohtainen taloutesi on.
Laina lasketaan tuloksi, olit mitä mieltä tahansa asiasta. Ja jos alat vertaamaan harjoittelija joka saa opintotuen + lainan + palkkaa + asumistuen sekä harjoittelijan joka saa työmarkkinatuen + 9e/päiväraha + asumistuki.
Opiskelija oppii tuossa ja valmistuu, toinen harjoittelija saa "työtön joka ei kelpaa oikeisiin töihin" -leiman.
Opiskelija valmistuu ja voi päätyä työttömäksi isot lainat niskassaan. Harjoittelijoiden riisto on todellinen ongelma.
Siksi kannattaa tietää mitä tekee. Kannattaako lähteä opiskelemaan jos ei ole varaa? Mitä jos lainat pukkaa päälle työttömänä? Työt vähenee joka alalla. Pätkätyötä. Huonosti tunteja. Valinta on se lähdetkö opiskelemaan; otat riskin, vai jäätkö työttömäksi tuilla elämään.
Tätä on nykyajan nuorten aikuisten arki.
Eikö vasta 25-vuotiaana ala tulla työttömyystukea jollei ole ammatillista koulutusta?
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijana harjoitteluista maksettiin julkisella sektorilla 830 euroa kuukaudessa. Työ oli kokopäiväistä.
Itse sain valtionhalinnonharjoittelusta 4000mk/ kk vuonna 1990 ja pidin sitä ihan hyvänä lisänä juuri perheellistyneen opiskelijan tuloihin, vaikka olin pari vuotta aiemmin saanut valtiolta kesätöistä 4900 mk/ kk + päivärahat noin 100 mk/ vrk ja ilmaisen majoituksen. Kyseessä oli kiertävä työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijana harjoitteluista maksettiin julkisella sektorilla 830 euroa kuukaudessa. Työ oli kokopäiväistä.
Itse sain valtionhalinnonharjoittelusta 4000mk/ kk vuonna 1990 ja pidin sitä ihan hyvänä lisänä juuri perheellistyneen opiskelijan tuloihin, vaikka olin pari vuotta aiemmin saanut valtiolta kesätöistä 4900 mk/ kk + päivärahat noin 100 mk/ vrk ja ilmaisen majoituksen. Kyseessä oli kiertävä työ.
Puhut ajasta 30 vuotta sitten. Ei mitään hajua mitä tuo summa olisi nykyrahassa.
Siivoojan työ on melkoisen alipalkattua, vaikkakin taulukoiden mukaan maksetaan. Työskentelin siivoojana yli 7 vuotta ja sillä rahoitin opiskeluni. Kun valmistuin, työllistyin heti koulutustani vastaavalle alalle. Alkupalkka oli ihan ok, mutta palkka ei pariin vuoteen noussut yhtään. Samaan aikaan työmäärä vähintään tuplaantui (työkavereita lähti pois, uusia ei palkattu tilalle, työt jaettiin eli työnnettiin minulle). Firmassa ei ollut myöskään mitään henkilöstöetuja, toisin kuin yleensä alan yrityksissä on vähintäänkin esim. lounas-, liikunta yms. edut. Koin olleeni alipalkattu, toki hyvää kokemusta sain. Pari vuotta katselin tuota menoa ja vaihdoin paremmin palkattuun työpaikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijana harjoitteluista maksettiin julkisella sektorilla 830 euroa kuukaudessa. Työ oli kokopäiväistä.
Itse sain valtionhalinnonharjoittelusta 4000mk/ kk vuonna 1990 ja pidin sitä ihan hyvänä lisänä juuri perheellistyneen opiskelijan tuloihin, vaikka olin pari vuotta aiemmin saanut valtiolta kesätöistä 4900 mk/ kk + päivärahat noin 100 mk/ vrk ja ilmaisen majoituksen. Kyseessä oli kiertävä työ.
Puhut ajasta 30 vuotta sitten. Ei mitään hajua mitä tuo summa olisi nykyrahassa.
Suomen pankin rahanarvonlaskurin mukaan vuoden 1990 4000mk on nykyrahassa noin 1000€ ja vuoden 1988 4900 nykyrahassa hieman alle 1500€. Todellakin kirjoitin ajasta 30 vuotta sitten ja tarkoitin, että nykyään tilanne ei näytä olevan kummempi, paremminkin päinvastoin.
Opiskeleva jälkeläseni saa eräässä valtiojohtoisessa yrityksessä suorittavan tason iltatöistä 12€/h + lisät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijana harjoitteluista maksettiin julkisella sektorilla 830 euroa kuukaudessa. Työ oli kokopäiväistä.
Itse sain valtionhalinnonharjoittelusta 4000mk/ kk vuonna 1990 ja pidin sitä ihan hyvänä lisänä juuri perheellistyneen opiskelijan tuloihin, vaikka olin pari vuotta aiemmin saanut valtiolta kesätöistä 4900 mk/ kk + päivärahat noin 100 mk/ vrk ja ilmaisen majoituksen. Kyseessä oli kiertävä työ.
Puhut ajasta 30 vuotta sitten. Ei mitään hajua mitä tuo summa olisi nykyrahassa.
Suomen pankin rahanarvonlaskurin mukaan vuoden 1990 4000mk on nykyrahassa noin 1000€ ja vuoden 1988 4900 nykyrahassa hieman alle 1500€. Todellakin kirjoitin ajasta 30 vuotta sitten ja tarkoitin, että nykyään tilanne ei näytä olevan kummempi, paremminkin päinvastoin.
Opiskeleva jälkeläseni saa eräässä valtiojohtoisessa yrityksessä suorittavan tason iltatöistä 12€/h + lisät.
Ei tunnu olevan. Aika huonosti koulutuksen hankkiminen kannattaa taloudellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijana harjoitteluista maksettiin julkisella sektorilla 830 euroa kuukaudessa. Työ oli kokopäiväistä.
Harjoittelu kuuluu opiskeluun ja tutkintoon eikä siitä kaikkialla edes makseta palkkaa vrt amkkilaiset. Itse valitsit tuon harjoittelun, olisit valinnut paremmin palkatun harjoittelun tai jättänyt koko opiskelun - sinun valinta.
Juurikin näin ja yleensäkin, mitä valitatte alipalkatuista töistä, menkää parempipalkkaisiin hommiin tai vaatikaa palkankorotusta. Ilmoittakaa ettette siivoa enää pätkääkään, jos ei palkka nouse neljään tonniin.🤣
Vierailija kirjoitti:
Eka palkkani sihteerin työstä oli 900 e netto. Kyllä tuo aika pieni aloituspalkka oli kun nyt 13 v myöhemmin samasta duunista palkka on 1750 e netto/kk.
Palkkoja vertaillaan bruttoansioiden mukaan, ei neton, koska ihmisillä on erilaisia vähennyksiä ja veroprosentit vaihtelevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Torilla myyjänä sain v 1998 15 markkaa tunti. Sehän on n. 2.5e. Tosin en maksanut siitä veroja. Olin 18v.
Puhelinmyyjä. Oli peruspalkka, josta en ihan tarkkaan muista mitä se oli tunnissa, mutta sen saadakseen piti olla muistaakseni 30 asiakaskontaktia tunnissa (kontakti = saat asiakkaan langan päähän ja kerrottua myyntipuheen). Jos tuli kauppoja, niin niistä joku pieni provikka lisäksi. Kokonaisuudessaan tienasin 5 päivää viikossa, 8 tuntia päivässä -työllä noin 1300 euroa kuussa. Toki jos olisin ollut superlahjakas puhumaan ja häikäilemätön myyntitykki, niin tienesti olisi ollut isompi useammilla puoliväkisin tehdyillä kaupoilla.
Sitten kävi niin että firmalla alkoi mennä huonosti. Palkkaa ei tulkut kellekään palkkapäivänä. Pomo rauhoitteli, että he pitävät huolen että perustyöntekijät saa palkkansa mahdollisimman pian ja ennen esimiehiä, ja kaikille jaetaan lahjakortteja ruokakauppaan ennen paljon tuloa. Ei näkynyt palkkaa eikä lahjakortteja viikkoon, joten otin lopputilin vajaan 2 kk työskentelyn jälkeen. Karenssihan siitä pätkähti työkkäristä, mutta sain sen oikaistua osoittamalla tiliotteista, ettei palkkaa ole maksettu. Tämä vuonna 2007.
Vierailija kirjoitti:
Puhelinmyyjä. Oli peruspalkka, josta en ihan tarkkaan muista mitä se oli tunnissa, mutta sen saadakseen piti olla muistaakseni 30 asiakaskontaktia tunnissa (kontakti = saat asiakkaan langan päähän ja kerrottua myyntipuheen). Jos tuli kauppoja, niin niistä joku pieni provikka lisäksi. Kokonaisuudessaan tienasin 5 päivää viikossa, 8 tuntia päivässä -työllä noin 1300 euroa kuussa. Toki jos olisin ollut superlahjakas puhumaan ja häikäilemätön myyntitykki, niin tienesti olisi ollut isompi useammilla puoliväkisin tehdyillä kaupoilla.
Sitten kävi niin että firmalla alkoi mennä huonosti. Palkkaa ei tulkut kellekään palkkapäivänä. Pomo rauhoitteli, että he pitävät huolen että perustyöntekijät saa palkkansa mahdollisimman pian ja ennen esimiehiä, ja kaikille jaetaan lahjakortteja ruokakauppaan ennen paljon tuloa. Ei näkynyt palkkaa eikä lahjakortteja viikkoon, joten otin lopputilin vajaan 2 kk työskentelyn jälkeen. Karenssihan siitä pätkähti työkkäristä, mutta sain sen oikaistua osoittamalla tiliotteista, ettei palkkaa ole maksettu. Tämä vuonna 2007.
Kaikki tietämäni ihmiset, jotka ovat olleet puhelinmyyjänä ovat tienanneet vähintään 4000€ kuukaudessa. Ihmettelen, mikseivät he enää tee sitä hommaa.
Kahvilassa Lontoossa sain valita otanko £5 tunti käteen vai £5,75 (minimipalkka) tilille. Kysyin että maksavatko verot jos otan käteisenä, joo tottakai. Puolen vuoden jälkeen otin loparit kysyin verolomaketta että voin antaa seuraavaan työpaikkaan niin kuulemma olivat sen jo mulle antaneet eikä kopiot oo mahdollisia saada. Olin nuori ja tyhmä, nykyään käräyttäisin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhelinmyyjä. Oli peruspalkka, josta en ihan tarkkaan muista mitä se oli tunnissa, mutta sen saadakseen piti olla muistaakseni 30 asiakaskontaktia tunnissa (kontakti = saat asiakkaan langan päähän ja kerrottua myyntipuheen). Jos tuli kauppoja, niin niistä joku pieni provikka lisäksi. Kokonaisuudessaan tienasin 5 päivää viikossa, 8 tuntia päivässä -työllä noin 1300 euroa kuussa. Toki jos olisin ollut superlahjakas puhumaan ja häikäilemätön myyntitykki, niin tienesti olisi ollut isompi useammilla puoliväkisin tehdyillä kaupoilla.
Sitten kävi niin että firmalla alkoi mennä huonosti. Palkkaa ei tulkut kellekään palkkapäivänä. Pomo rauhoitteli, että he pitävät huolen että perustyöntekijät saa palkkansa mahdollisimman pian ja ennen esimiehiä, ja kaikille jaetaan lahjakortteja ruokakauppaan ennen paljon tuloa. Ei näkynyt palkkaa eikä lahjakortteja viikkoon, joten otin lopputilin vajaan 2 kk työskentelyn jälkeen. Karenssihan siitä pätkähti työkkäristä, mutta sain sen oikaistua osoittamalla tiliotteista, ettei palkkaa ole maksettu. Tämä vuonna 2007.Kaikki tietämäni ihmiset, jotka ovat olleet puhelinmyyjänä ovat tienanneet vähintään 4000€ kuukaudessa. Ihmettelen, mikseivät he enää tee sitä hommaa.
Tein tuota joskus lukiolaisena. Oli ikävää ja huonosti palkattua työtä.
Vierailija kirjoitti:
Siivoojan työ on melkoisen alipalkattua, vaikkakin taulukoiden mukaan maksetaan. Työskentelin siivoojana yli 7 vuotta ja sillä rahoitin opiskeluni. Kun valmistuin, työllistyin heti koulutustani vastaavalle alalle. Alkupalkka oli ihan ok, mutta palkka ei pariin vuoteen noussut yhtään. Samaan aikaan työmäärä vähintään tuplaantui (työkavereita lähti pois, uusia ei palkattu tilalle, työt jaettiin eli työnnettiin minulle). Firmassa ei ollut myöskään mitään henkilöstöetuja, toisin kuin yleensä alan yrityksissä on vähintäänkin esim. lounas-, liikunta yms. edut. Koin olleeni alipalkattu, toki hyvää kokemusta sain. Pari vuotta katselin tuota menoa ja vaihdoin paremmin palkattuun työpaikkaan.
En ole koskaan kuullut että siivoojat saisivat lounareita. Minäkään en ole koko työurani aikana saanut vaikka olen työskennellyt lähinnä päällikkönä eri yrityksissä.
Siksi kannattaa tietää mitä tekee. Kannattaako lähteä opiskelemaan jos ei ole varaa? Mitä jos lainat pukkaa päälle työttömänä? Työt vähenee joka alalla. Pätkätyötä. Huonosti tunteja. Valinta on se lähdetkö opiskelemaan; otat riskin, vai jäätkö työttömäksi tuilla elämään.
Tätä on nykyajan nuorten aikuisten arki.