Lue keskustelun säännöt.
Millaista on elämä, kun on niin paljon rahaa ettei tarvitse käydä töissä?
08.06.2020 |
Ei siis köyhät ja työttömät. Vaan ihmiset, joilla on niin paljon varallisuutta ettei tarvitse tehdä töitä. Millaista elämä on? Onko ajanviettoon liittyviä ongelmia mitä tekisi päivisin? Onko paljon ystäviä, joilla sama tilanne? Esim. Stefan Therman ei varmaan ole koskaan tehnyt 8-16 työtä missään?
Kommentit (51)
Kesäisin kivaa. Kesä, heinä ja elokuu menee nytkin työtä "harrastellen" noin yksi pitkä vuoro viikossa. Niistä se nostetun suojaosan 500/kk palkkaa.
Päälle työkkärit ja miltei täys asumistuki, niin mulle jää vuokra, puhelin + netti ja luottokortin 15e, jälkeen 800e/kk netto. 200 viikko. Ruokaan 20-30e. Sitten lopuilla ihan mitä vaan!
Syyskuussa sitten taas täysiin päivätöihin.
Ehkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elintasoni perustuu miehen töissäkäynnille, mutta pärjäisin myös omilla varoillani käymättä töissä. En elä luksuselämää, vaan käutän ajan milelestäni tärkeisiin asioihin, joista ei saa palkkaa. Varallisuudesta huolehtimiseenkin menee aikaa.
Elämme aika samalla tavalla kuin työssäkäyvät ystävätkin, matkustelemme, syömme hyvin, kulutamme kulttuuria. Pidämme raha-asioissa matalaa profiilia enmekä poikkea asuinalueemme väestöstä mitenkään. Ei täällä kukaan muukaan esittele näyttävästi varallisuuttaan, ei sellainen ole tapana Suomessa.
Suoraan sanottuna ihanaa. Opiskelen yliopistossa, käyn vaeltamassa eri kohteissa, tapaan ystäviä ja nautin elämästä.
Ihan normaalia elämää.
Terveys brakaa ja varallisuutta kertynyt työnteolla ja osakesijoituksilla että ei pakko tehdä rahan puolesta töitä, eikä oikein terveyden puolesta edes onnistuisi.
Pienet menot niin ei edes tarvii mitään miljoonaomaisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa vielä, miksi teillä on paljon rahaa. Joku kertoikin perinnöstä. Entä onko jollain lottovoitto tms?
Omalla työllä ansaitun rahan kohtalaisen (tuurillakin) onnistunut sijoittaminen. Työnteko on muutaman viime vuoden aikana alkanut muuttua ajankuluksi koska ei ole perhettä tms mielenkiinnon ja vapaa-ajankäytön kohteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vapaus kirjoitti:
Elämä on vapaata.
Periaatteessa, sillä kiinteän omaisuuden (talo, mökki) huoltaminen vaatii etenkin kesäisin paljon työtä. Jos nyt pitäisi päättää, niin saattaisin jättää jommankumman hankkimatta, sillä myös omaisuus sitoo, ei pelkästään ansiotyö. Monet asiat ovat ihania vain ajatuksen tasolla, esim. omakotitalon piha. Mitä hienompi piha, sitä enemmän työtä!
Työskentelen osa-aikaisesti kotona. Harrastan asioita, joihin ei ole aiemmin ollut varaa. En käytä juurikaan rahaa merkkituotteisiin, ulkomailla max 1 x/v, luen huvikseni kirjoja ja vauva.fi:n keskusteluja, luen paljon selfhelp-kirjoja ja muuta hörhöosastoa. Opiskelin uuden ammatin ajankuluksi, täysin oikean ammattini vastakohdan. Nyt mietin, lähtisinkö lukemaan psykologiaa ja filosofiaa.
Toisaalta: poltin itseni loppuun yrittäjänä, menetin ystäväni kun tein vuosikausia vain töitä, mietin jatkuvasti pysyykö puolisoni kanssani vain omaisuuteni vuoksi.
Itselleni työpaikka oli vuosia turvallinen "päivähoitopaikka" jossa ei tullut mietittyä levottomia, vaan ajatukset piti keskittää työntekoon.
Haluaisin opettaa ihmisiä saavuttamaan taloudellisen riippumattomuuden, saavuttamaan haaveitaan ja elämään omannäköistään elämää. Nyt tiedän miten pääsisin tähän tilanteeseen nopeammin ja helpommin, haluaisin jakaa osaamistani eteenpäin.
Aloittaja, voisitko kertoa millaista sinun elämäsi olisi jos olisit (tai on jos olet jo) taloudellisesti riippumaton, eikä sinun tarvitse käydä töissä?
Olen ap. Olen palkkatyössä, teen kolmivuorotyötä sosiaalialalla. Tykkään työstäni, mutta toisaalta unelmani olisi saavuttaa taloudellinen riippumattomuus. Enkä haluaisi käyttää koko elämääni työntekoon. Olen tulevaisuudessa saamassa perinnön, mutta silti töissä pitää käydä. Pystytkö auttamaan minua? Voinko lähettää sinulle vaikka sähköpostia?
Tylsää. Kestin 1,5 vuotta ja sitten halusin takaisin töihin.
Tein kyllä vapaaehtoistyötä, mutta ei se jotenkin kuitenkaan sitten antanut samaa tyydytystä kuin se kokopäivätyö, johon olin opiskellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan tehnyt oikeita töitä, opiskellut kyllä. Olen ainoa lapsi ja isin pikku prinsessa. Olen parin firman hallituksessa ihan käytännön syistä. Päivät menevät kuntosalilla, koiran kanssa lenkkeillessä ja uutta asuntoa sisustaessa. En edes tiedä mitä pitäisi tehdä, jos joutuisin jonnekin normaaleihin töihin. Olen 31 ja sinkku.
Mulla on käsitys, että esim. USA:ssa varakkaan kotirouvat harrastavat paljon hyväntekeväisyystöitä. Toimivat sikäläisenä sossuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et-palstalla varmaan osataan vastata? On kohtalaisen paljon hyväkuntoisia eläkeläisiä, joilla on ihan hyvä työeläke.
Paskanjauhannan sm-kisat käynnissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paskanjauhannan sm-kisat käynnissä.
Ai. Perustelepa väitettäsi hiukan.
Apn kannattaa kysyä tuota muotibloggaajilta: kilvan kehuvat kuinka helppoa ja rentoa on elämä kun voivat etänä kirjoittaa juttuja asuista ja laukkuhankinnoista. Sitten jos joku vähän kritisoi niin elämä on todella rankkaa ja kännykällä tapahtuva kuvanmuokkaus myös rankkaa ja vie 10 tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Apn kannattaa kysyä tuota muotibloggaajilta: kilvan kehuvat kuinka helppoa ja rentoa on elämä kun voivat etänä kirjoittaa juttuja asuista ja laukkuhankinnoista. Sitten jos joku vähän kritisoi niin elämä on todella rankkaa ja kännykällä tapahtuva kuvanmuokkaus myös rankkaa ja vie 10 tuntia.
Eivät nuo muotipellet nyt tähän kuulu.
Ei puhettakaan että pärjäisivät lopun elämäänsä tuolla paskanjauhamisellaan.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan pidemmän päälle tylsää. Ei joka päivä voi kampaamoissa, kylpylöissä olla tai ostoksilla.
Ihminen tarvitsee haasteita, päämääriä.
Kuinka monella ihmisellä oikeasti on järjettömän mielekkäitä haasteita työelämässä? Eihökän suurimmalle osalle ne isoimmat työhaasteet nimenomaan ole siinä työn tylsyydessä, vittumaisen pomon kommenteissa tai liian suuren työkuorman kanssa pärjääämisessä. Kyllä mun mielestä ainakin matkustaminen ympäri maailmaa omaan tahtiin on paljon kiinnostavampaa kuin mikään työelämän antama haaste.
Semmoinen millaisen sen haluaa olla, jos ei elämästä muuta kaipaa ku viinaa niin sitten on märkää.
Tai sitten voi olla lihakskas samalla kun vaikka tutkii himalaijan kukkia ja kirjoittaa niistä kirjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan pidemmän päälle tylsää. Ei joka päivä voi kampaamoissa, kylpylöissä olla tai ostoksilla.
Ihminen tarvitsee haasteita, päämääriä.Kuinka monella ihmisellä oikeasti on järjettömän mielekkäitä haasteita työelämässä? Eihökän suurimmalle osalle ne isoimmat työhaasteet nimenomaan ole siinä työn tylsyydessä, vittumaisen pomon kommenteissa tai liian suuren työkuorman kanssa pärjääämisessä. Kyllä mun mielestä ainakin matkustaminen ympäri maailmaa omaan tahtiin on paljon kiinnostavampaa kuin mikään työelämän antama haaste.
Tai sitten ostaa 10-20% pörssiyhtiöstä ja ryhtyy johtokuntalaiseksi.
Minä nautin elämästäni vapaana, kun voin tehdä juuri sitä, mikä sattuu huvittamaan. Voin harrastaa itselleni mieluisia asioita, voin lähteä matkalle, kun huvittaa ja matkustelen usein mieheni työmatkoilla mukana (tätä korona-aikaa lukuunottamatta).
En ole merkkituotteiden perään, mutta kaksi kotia (toinen ulkomailla) on viimeisen päälle, ajamme kunnollisilla, mukavilla autoilla, lapsia on ollut varaa auttaa mm. hankkimalla heille asunnot jne.
Ei voi valittaa enkä ole koskaan kaivannut töihin, aikani olen saanut vallan mainiosti kulumaan muutenkin (ja ilman televisiota!).
Vierailija kirjoitti:
Käyhän ne Herlinitkin töissä vaikka ei tarvitsisi.
Valtio lahjoitti niille entisen valtioyhtiön partekin sitä varten että ois joku harrastus ja eivät lähtisi maasta.
Kun se vanhin on koneessa ja muut ei samaan koneeseen halunnu ja mielummin ulkomaille hangaamaan.
Minä valitsin osakkuuden eräässä yrityksessä, että pystyn osaltani tukemaan työllisyyttä.