Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin monelle naiselle seksi parisuhteessa on vain velvollisuus ja niin kummallisen hankalaa?
08.06.2020 |
Tämänkin palstan monia keskusteluja lukiessa herää suuri kummastus siitä, että niin monelle parisuhteessa elävälle naiselle seksi tuntuu olevan velvollisuus tai välttämätön paha, joka on joskus hoidettava, mutta josta mieluiten kuitenkin kiemurtelisi jollakin tekosyyllä pois. Osaisitteko naiset kertoa, miksi tästä ihanasta asiasta niin monelle teistä on tullut näin ikävä asia? Minusta on hirveää lukea kommentteja, joista kuvastuu että naiset mieluiten olisivat ilman seksiä, jos mies vain ei vonkaisi.
Kommentit (81)
No minulla ainakin seksihalujen syttyminen vaatii tietynlaista tunnelmaa ja pidempää herättelyä ja siihen taas ei käytännössä koskaan ole aikaa/mahdollisuutta normiarjessa, varsinkaan perheessä jossa lapset valvovat myöhään. Varsinaista "panetusta" (eli halua ilman että sitä on viritelty) tunnen ainoastaan ovulaation aikana ja sitä ei enää tässä iässä (43) tule edes joka kuukausi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä aivan sama tilanne kuin aloittajalle, tosin mies on tehnyt meillä asiasta hankalaakin hankalamman. Oikea temppujoonas! Kummastelen siis samaa kuin aloittaja, mutta roolit ovat toisinpäin.
3 jatkaa. Meillä ainakin tullaan nukkumaan vasta kun luullaan että minä jo nukun. Aamulla taas on hirmuinen kiire kahvinkeittoon. Seksille ei löydy aikaa ja paikkaa, ei yhtään mitään. Eikä kukaan sitä meistä uskoisi, mutta näin vain on.
Täällä vaimo lasten mentyä nukkumaan siirtyy sohvalle puhelimen pariin ja pysyy siellä takuulla niin kauan etten minä enää jaksa valvoa ja odottaa. Kaikkensa tekee, että mahdollisuudet seksiin ovat olemattomat.
Nämä ovat asioita, joita seksuaalisesti aktiivinen ei jaksa millään käsittää. Itselläkin kassit niin täynnä että melkein pakottaa, mutta minkäs teet. Oma puoliso saanee riittävän tyydytyksen selaillessaan vaatemainoksia ja Niko Saarisen julkaisemaa hömppää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä ovat asioita, joita seksuaalisesti aktiivinen ei jaksa millään käsittää. Itselläkin kassit niin täynnä että melkein pakottaa, mutta minkäs teet. Oma puoliso saanee riittävän tyydytyksen selaillessaan vaatemainoksia ja Niko Saarisen julkaisemaa hömppää.
Pakottaispa munkin miehellä, mutta ei pakota prkl.
Vierailija kirjoitti:
Nämä ovat asioita, joita seksuaalisesti aktiivinen ei jaksa millään käsittää. Itselläkin kassit niin täynnä että melkein pakottaa, mutta minkäs teet. Oma puoliso saanee riittävän tyydytyksen selaillessaan vaatemainoksia ja Niko Saarisen julkaisemaa hömppää.
Ei jaksa käsittää ei, ei sitten millään, mutta sama toisinpäin. Mä en voi käsittää miten jotain EI haluta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä puhelin, TV-visailut, sisustusohjelmat sekä kokkailuohjelmat vievät voiton.
Voi kun tehtäisiin johonkin iltapäivälehteen oikein suuri juttu millaista on seksuaalisesti halukkaan elää ja olla haluttoman kanssa. Heräisikö jollain jotain ajatusta jossain, empatiaa, haluaa katsoa peiliin?!!
Se on aivan kamalaa, siis ei se puoliso, vaan se että seksiä EI SAA. Ja kun toista ei voi pakottaa, loputonta odottelua vain, että milloinhan se toinen sattuisi mahdollisesti olemaan sillä tuulella. Jatkuvaa varpailla oloa, ettei vain sano tai tee TAAS jotain mikä vie toisen haluja vielä kauemmas. Kun toista rakastaa ja haluaa, on jotain aivan järkyttävää että toiseen ei saa koskea. Mä en ainakaan enää edes uskalla alkaa miestäni hiplailemaan, saan kuitenkin aina pakit ja aina se tuntuu yhtä kamalalta. Vuosien mittaan olen toki himmannut tietoisesti tätä, etten olisi liian päällekäyvä, koska olen ajatellut että se tukahduttaa toisen haluja vielä lisää. Mutta haluan kuitenkin, niin paljon että halkean. En vain saa sitä mitenkään näyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kun tehtäisiin johonkin iltapäivälehteen oikein suuri juttu millaista on seksuaalisesti halukkaan elää ja olla haluttoman kanssa. Heräisikö jollain jotain ajatusta jossain, empatiaa, haluaa katsoa peiliin?!!
Se on aivan kamalaa, siis ei se puoliso, vaan se että seksiä EI SAA. Ja kun toista ei voi pakottaa, loputonta odottelua vain, että milloinhan se toinen sattuisi mahdollisesti olemaan sillä tuulella. Jatkuvaa varpailla oloa, ettei vain sano tai tee TAAS jotain mikä vie toisen haluja vielä kauemmas. Kun toista rakastaa ja haluaa, on jotain aivan järkyttävää että toiseen ei saa koskea. Mä en ainakaan enää edes uskalla alkaa miestäni hiplailemaan, saan kuitenkin aina pakit ja aina se tuntuu yhtä kamalalta. Vuosien mittaan olen toki himmannut tietoisesti tätä, etten olisi liian päällekäyvä, koska olen ajatellut että se tukahduttaa toisen haluja vielä lisää. Mutta haluan kuitenkin, niin paljon että halkean. En vain saa sitä mitenkään näyttää.
Todella tuttu tilanne. Meillä jos edes yhdellä sanalla viittaa siihen miten hankalaa itsellä on olla seksittä saa kyllä sellaisen palautteen että oksat pois. Kuulemma ahdistaa kuulla sellaista. No puolisolle se an ahdistavaa sen 5-10 minuuttia. Itsellä seksittömyydestä johtuva ahdistus on kestänyt useita vuosia. On kuulemma minun ongelmani, eikä koske puolisoani mitenkään. Näin meillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun tehtäisiin johonkin iltapäivälehteen oikein suuri juttu millaista on seksuaalisesti halukkaan elää ja olla haluttoman kanssa. Heräisikö jollain jotain ajatusta jossain, empatiaa, haluaa katsoa peiliin?!!
Se on aivan kamalaa, siis ei se puoliso, vaan se että seksiä EI SAA. Ja kun toista ei voi pakottaa, loputonta odottelua vain, että milloinhan se toinen sattuisi mahdollisesti olemaan sillä tuulella. Jatkuvaa varpailla oloa, ettei vain sano tai tee TAAS jotain mikä vie toisen haluja vielä kauemmas. Kun toista rakastaa ja haluaa, on jotain aivan järkyttävää että toiseen ei saa koskea. Mä en ainakaan enää edes uskalla alkaa miestäni hiplailemaan, saan kuitenkin aina pakit ja aina se tuntuu yhtä kamalalta. Vuosien mittaan olen toki himmannut tietoisesti tätä, etten olisi liian päällekäyvä, koska olen ajatellut että se tukahduttaa toisen haluja vielä lisää. Mutta haluan kuitenkin, niin paljon että halkean. En vain saa sitä mitenkään näyttää.
Todella tuttu tilanne. Meillä jos edes yhdellä sanalla viittaa siihen miten hankalaa itsellä on olla seksittä saa kyllä sellaisen palautteen että oksat pois. Kuulemma ahdistaa kuulla sellaista. No puolisolle se an ahdistavaa sen 5-10 minuuttia. Itsellä seksittömyydestä johtuva ahdistus on kestänyt useita vuosia. On kuulemma minun ongelmani, eikä koske puolisoani mitenkään. Näin meillä.
Juuri näin (kommentoija n:o 11). Kun meillä ottaa puheeksi seksin tai siis sen puutteen, niin puoliso menee enemmän lukkoon. Ja jos otan sen puheeksi niin: "Tuossa on ovi, sen kun lähdet." Niinpä niin, mä en saa millään tavalla järkevästi puhuttua hänelle omista tuntemuksistani, mutta tuska asiasta kasvaa koko ajan ja sisällä on sellainen möykky. Muuten meillä menee hyvin ja asiat luistavat + yli 20 v liitto takana, mutta seksistä on tullut aivan ihme peikko. En mä tiedä miten edetä, odottelen ja katselen, ehkä se tästä taas kun en painosta millään tavalla. (Joskus ei vain pysty olemaan näyttämättä pettymystään, tai edes hipaisematta puolisoa.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun tehtäisiin johonkin iltapäivälehteen oikein suuri juttu millaista on seksuaalisesti halukkaan elää ja olla haluttoman kanssa. Heräisikö jollain jotain ajatusta jossain, empatiaa, haluaa katsoa peiliin?!!
Se on aivan kamalaa, siis ei se puoliso, vaan se että seksiä EI SAA. Ja kun toista ei voi pakottaa, loputonta odottelua vain, että milloinhan se toinen sattuisi mahdollisesti olemaan sillä tuulella. Jatkuvaa varpailla oloa, ettei vain sano tai tee TAAS jotain mikä vie toisen haluja vielä kauemmas. Kun toista rakastaa ja haluaa, on jotain aivan järkyttävää että toiseen ei saa koskea. Mä en ainakaan enää edes uskalla alkaa miestäni hiplailemaan, saan kuitenkin aina pakit ja aina se tuntuu yhtä kamalalta. Vuosien mittaan olen toki himmannut tietoisesti tätä, etten olisi liian päällekäyvä, koska olen ajatellut että se tukahduttaa toisen haluja vielä lisää. Mutta haluan kuitenkin, niin paljon että halkean. En vain saa sitä mitenkään näyttää.
Todella tuttu tilanne. Meillä jos edes yhdellä sanalla viittaa siihen miten hankalaa itsellä on olla seksittä saa kyllä sellaisen palautteen että oksat pois. Kuulemma ahdistaa kuulla sellaista. No puolisolle se an ahdistavaa sen 5-10 minuuttia. Itsellä seksittömyydestä johtuva ahdistus on kestänyt useita vuosia. On kuulemma minun ongelmani, eikä koske puolisoani mitenkään. Näin meillä.
Juuri näin (kommentoija n:o 11). Kun meillä ottaa puheeksi seksin tai siis sen puutteen, niin puoliso menee enemmän lukkoon. Ja jos otan sen puheeksi niin: "Tuossa on ovi, sen kun lähdet." Niinpä niin, mä en saa millään tavalla järkevästi puhuttua hänelle omista tuntemuksistani, mutta tuska asiasta kasvaa koko ajan ja sisällä on sellainen möykky. Muuten meillä menee hyvin ja asiat luistavat + yli 20 v liitto takana, mutta seksistä on tullut aivan ihme peikko. En mä tiedä miten edetä, odottelen ja katselen, ehkä se tästä taas kun en painosta millään tavalla. (Joskus ei vain pysty olemaan näyttämättä pettymystään, tai edes hipaisematta puolisoa.)
Siis kommentoija n:o 10.
Koska ymmärrän tämän keskustelun ja tilanteesta on omakohtaisia kokemuksia, yritän selittää naisen (tai ainakin omani) näkökulman, joka lopulta on aika yksinkertainen: minä en itse lähtökohtaisesti halua seksiä kuin HYVIN harvoin. Eli tällaista sisäsyntyistä fyysistä tarvetta ei ole. Esim. sinkkuaikana ei ollut mitään ongelmaa olla ilman seksiä tai itsetyydytystä. Voin kuitenkin alkaa haluamaan seksiä rakastamani ihmisen kanssa tietynlaisten olosuhteiden vallitessa. Näille olosuhteille oli mahdollisuus nuorempana, kun olimme kahdestaan ja elämä muutenkin oli vapaampaa/kiirettömämpää. Nyt, kun on lapset ja työt ja muut velvollisuudet, ei näitä "otollisia olosuhteita" pääse juuri koskaan syntymään. Tämä, yhdistettynä siihen, että minulla ei tätä sisäsyntyistä fyysistä tarvetta seksiin ole, on johtanut siihen, että tulee usein (no, lähes aina) valittua niinä lyhyinä iltoina (lapset nukkumassa n. 22.30 ja itse haluaisin olla nukkumassa 23) seksin sijaan jokin toinen tapa rentoutua.
Vaikka tämä on vain minun kokemukseni, olen sen verran jutellut aiheesta kavereideni kanssa, että tiedän tilanteen olevan monella samankaltainen. Eli varmaan keskeisin ero / selittävä tekijä on siinä, että monilla naisilla ei ole samanlaista fyysistä "tarvetta" seksiin kuin miehillä, vaan seksitunnelmaan pääsy edellyttää muita asioita, jotka taas nykyihmisten arjessa ovat niin hankalia järjestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas luulen, että jos seksi sen miehen kanssa ei ole nautinnollista, niin ei sitä sitten osaa halutakkaan - tietenkään.
Ja mitä täällä lukenut, ei ihmetytä ettei ole nautinnollista (kaikilla siis...)
Mies työntää kullin kuiviltaan sisään, ehkä puristanut kerran tissiä sitäennen, tai kourii klitorista karheella sormellaan, ja sittenhän sen haluan pitäs olla ja kiima kova! Kun sattuu, ei todellakaan mahlat ala virrata ei.
Ja kun mies haluaa vaan yhdyntää, sitä se sitten vaan on, vaikka se vaimo olis monasti pyytänyt muuta.
Tai, jos mies haluaa panna aina aamulla, silloin se on silloin vaikka vaimo haluais mieluiten illalla.
Tai, jos mies aina lopettaa seksin siihen siemensyöksyyn...ompa kiva - pitäs vaan haluta hirveesti taas seuraavaakin pettymystä!
Joku suojeluvaisto kai naisillakin on - haloo ukot miettikkääs hiukan.
Käyttäjä34431 kirjoitti:
Minä taas luulen, että jos seksi sen miehen kanssa ei ole nautinnollista, niin ei sitä sitten osaa halutakkaan - tietenkään.
Ja mitä täällä lukenut, ei ihmetytä ettei ole nautinnollista (kaikilla siis...)
Mies työntää kullin kuiviltaan sisään, ehkä puristanut kerran tissiä sitäennen, tai kourii klitorista karheella sormellaan, ja sittenhän sen haluan pitäs olla ja kiima kova! Kun sattuu, ei todellakaan mahlat ala virrata ei.
Ja kun mies haluaa vaan yhdyntää, sitä se sitten vaan on, vaikka se vaimo olis monasti pyytänyt muuta.
Tai, jos mies haluaa panna aina aamulla, silloin se on silloin vaikka vaimo haluais mieluiten illalla.
Tai, jos mies aina lopettaa seksin siihen siemensyöksyyn...ompa kiva - pitäs vaan haluta hirveesti taas seuraavaakin pettymystä!
Joku suojeluvaisto kai naisillakin on - haloo ukot miettikkääs hiukan.
Meillä mies on haluton osapuoli ja sitten kun sitä seksiä on kerran puolessa vuodessa, ehkä, niin seksi on juuri tuollaista. Kauhea pettymys.
Vierailija kirjoitti:
Täällä vaimo lasten mentyä nukkumaan siirtyy sohvalle puhelimen pariin ja pysyy siellä takuulla niin kauan etten minä enää jaksa valvoa ja odottaa. Kaikkensa tekee, että mahdollisuudet seksiin ovat olemattomat.
Täällä tulee suoraan töistä makaamaan sohvalle. Ottaa torkut ja huutaa lapsille, että naamat umpeen. Makaa illan sohvalla ja katsoo hömppää telkkarista ja puhelimesta säännöllisesti kertoen kuinka väsyttää. Tämä pitää muistaa hyvissä ajoin aloittaa kertomaan, jotta varmasti tajuan ettei tänäänkään seksiä heru. Ja kun koittaa riittävän seksitauon jälkeen seuraava kerta, niin sängyssäkin pitää vielä muistaa ilmoittaa kuinka väsyttää, ikäänkuin että etkö tajua ettei haluta.
Mieheni on kuuskymppinen. Ei mitään ongelmia, olen antanut itselleni jatkettuja viikonloppuvapaita, jolloin päästänyt lakanoitteni väliin kaksi kolmekymppistä. Ongelmiat ovat poistuneet kuin taikaiskusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä vaimo lasten mentyä nukkumaan siirtyy sohvalle puhelimen pariin ja pysyy siellä takuulla niin kauan etten minä enää jaksa valvoa ja odottaa. Kaikkensa tekee, että mahdollisuudet seksiin ovat olemattomat.
Täällä tulee suoraan töistä makaamaan sohvalle. Ottaa torkut ja huutaa lapsille, että naamat umpeen. Makaa illan sohvalla ja katsoo hömppää telkkarista ja puhelimesta säännöllisesti kertoen kuinka väsyttää. Tämä pitää muistaa hyvissä ajoin aloittaa kertomaan, jotta varmasti tajuan ettei tänäänkään seksiä heru. Ja kun koittaa riittävän seksitauon jälkeen seuraava kerta, niin sängyssäkin pitää vielä muistaa ilmoittaa kuinka väsyttää, ikäänkuin että etkö tajua ettei haluta.
Meillä asuu juuri tommonen mies. TÄYSIN. Paitsi että ei huuda lapsille, kun ovat jo muuttaneet pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun tehtäisiin johonkin iltapäivälehteen oikein suuri juttu millaista on seksuaalisesti halukkaan elää ja olla haluttoman kanssa. Heräisikö jollain jotain ajatusta jossain, empatiaa, haluaa katsoa peiliin?!!
Se on aivan kamalaa, siis ei se puoliso, vaan se että seksiä EI SAA. Ja kun toista ei voi pakottaa, loputonta odottelua vain, että milloinhan se toinen sattuisi mahdollisesti olemaan sillä tuulella. Jatkuvaa varpailla oloa, ettei vain sano tai tee TAAS jotain mikä vie toisen haluja vielä kauemmas. Kun toista rakastaa ja haluaa, on jotain aivan järkyttävää että toiseen ei saa koskea. Mä en ainakaan enää edes uskalla alkaa miestäni hiplailemaan, saan kuitenkin aina pakit ja aina se tuntuu yhtä kamalalta. Vuosien mittaan olen toki himmannut tietoisesti tätä, etten olisi liian päällekäyvä, koska olen ajatellut että se tukahduttaa toisen haluja vielä lisää. Mutta haluan kuitenkin, niin paljon että halkean. En vain saa sitä mitenkään näyttää.
Todella tuttu tilanne. Meillä jos edes yhdellä sanalla viittaa siihen miten hankalaa itsellä on olla seksittä saa kyllä sellaisen palautteen että oksat pois. Kuulemma ahdistaa kuulla sellaista. No puolisolle se an ahdistavaa sen 5-10 minuuttia. Itsellä seksittömyydestä johtuva ahdistus on kestänyt useita vuosia. On kuulemma minun ongelmani, eikä koske puolisoani mitenkään. Näin meillä.
Tätä minäkin mietin. Vaimon takia pitää virittäytyä tiettyyn tunnelmaan tunneiksi, mutta vastavuoroisesti 5min on vaimolle liian kova paikka. Ongelma on siinä, että vaimo ei voi virittäytyä tunnelmaan yhtäkkiä, mutta kun vaimo ei anna mahdollisuudelle enemmän aikaa, jolloin voisi virittäytyä tunnelmaan ja edetä vähän hitaammin.
Monella todella huono itsetunto, vertaillaan itseä joka tuutista tunkevaan pornoon ja sometähtiin. Usein myös mieheltä tuleva kritiikki kropasta vie halut.