Lue keskustelun säännöt.
Tinder on pilannut loputkin mahikset tavismiehille.
07.06.2020 |
Nykyisin useimmat kauniit naiset eivät edes koskaan mene baareihin tai muutenkaan miesten ilmoille. Ne voivat pysytellä paikoissa joissa kukaan iljettävä tavismies ei edes vahingossa pysty tulemaan pokaamaan. Punttis on joku leidylaine tms. Ja jos taas joku työntekijä kaupassa tms erehtyy yrittämään jotain niin se on heti valitus pomolle jotta se sika saadaan ruotuun.
Sitten kun ne haluavat miehen niin vetävät vaan jonkun 0.001% top miehen tinderissä oikealle. Jos et kuulu heihin, mahiksesi ovat nollaa.
Yritä siinä nyt sitten päteä luonteellasi. Roolisi on tyytyminen johonkin 30v alkkis yhoo naiseen. Ja sekin odottaa että käyttäydyt niinkuin se olisi joku tosi haluttava kaunotar. Jos et, niin tinderistä löytyy joku toinen luuseri joka on halukas vetää tuollaisia rooleja.
Kommentit (2120)
No totta h*lvetissä sitä nyt on eri tilanteissa eri tavalla vastaanottavainen. Aika iso ero on siinä, onko lähtenyt hyvillä mielin kavereiden kanssa pitämään hauskaa, vai odottaako vaikka sairaalan käytävällä tietoa läheisen tilanteesta. Eiköhän tuo sama päde sukupuolesta riippumatta.
Ja ne sosiaaliset taidot. Tuon ammattivänkääjän kanssa tuskin päästäisiin alkua pidemmälle, koska hänellä on vain se yksi totuus, josta ei jousteta, oli poikkeuksia (vs. hänen kokemusmaailmansa) miten paljon vaan. Ja kyllä sillä "käsivarren hiplaamisellakin on merkitystä. Eiköhän moni meistä, varsinkin vielä vieraamman ihmisen kanssa, syty ennemmin hieman hienovaraisemmasta lähestymisestä kuin siitä, että tarrataan suoraan ryntäisiin kiinni ilman alkusoittoja. Jälkimmäisiäkin on kyllä riittänyt, niin sanallisesti kuin käpälöintimielessä. Yksi upeimmista "iskurepliikeistä" (kai se oli sellaiseksi tarkoitettu, mene ja tiedä), oli "sut täytyy kyllä r***kata tänä iltana". Kaunista. En lämmennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
Eikö sen ei-kaverillisen kiinnostuksen pitänyt perustua puhtaasti kemiaan?
Nyt väitätkin että jotkin muut asiat, kemian lisäksi, ratkaisevat onko vetovoimaa?
Mitähän ne muut asiat mahtavat olla?
Missä on väitetty kemian olevan ainoa ratkaiseva tekijä? Kun puhe nettideittailusta, niin muilla seikoilla valikoituu kenestä ollaan kiinnostuneita tutustumaan. Tutustuessa osaa jo osan kohdalla todeta, ettei tarvitse mennä treffeille asti. Treffeillä sitten tietää tunteeko toista kohtaan vetovoimaa.
PS: Olettanet minuun olevan nainen, mutta 43v mies.
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Koska ketjun aihe on Tinder, samalla voisin kysyä millä perusteella naiset matchailevat Tinderissä?
Selittämättömän kemian ja ominaistuoksun perusteella?
Jos jollain muilla perusteilla, niin miten perustelette ettei ko. vetovoimatekijöillä ole minkäänlaista merkitystä livenä kun valitaan kenen kanssa tehdään lähempää tuttavuutta?
Ulkonäön perusteella tietenkin. Sama pätee livenä, en kiinnostu miehestä jota en pidä hyvännäköisenä. Mutta se, että mies miellyttää silmää, ei takaa että tunnen kemiaa. Miellyttävä ulkonäkö on (ainakin tähänastisen kokemukseni perusteella) välttämätön ehto kemialle, muttei yksinään lähellekään riittävä.
No niin.
Eli sinusta välttämätön ehto (ulkonäkö) on asia jolla ei ole merkitystä, ainoastaan sillä kemialla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Naiset, millä perustein valitsette kumppaninne?
Nainen kertoo.
”Eieieieie, valehtelet, tuo on väärin, TUNNUSTA!!!”
Ap, miksi edes kysyit?
Naiset: "On silkkaa sattumaa, että porukan halutuimmat/kauneimmat naiset menivät naimisiin rikkaimpien miesten kanssa. Ei heitä viehättänyt status eikä varallisuus, vaan ne ominaisuudet."
Tai tässä ketjussa, haju :D.
Katsos kun me ei olla kaikki yhtä massaa.
Minä olen nainen.
Rakas aviomies ja 15 vuoden jälkeen ainoa oikea on se entinen työtön mt-potilas, nuorena tk-eläkeläinen. Tuoksuu kyllä hiton hyvälle edelleen.
Maailman kuumin mies on persjalkainen kyklooppi, 173 cm, 1 silmä.
Edustan marginaaliryhmää, ja kuvauksenne kaltaisen statuspökön kanssa en lähtisi edes treffeille. Ei meillä olisi mitään yhteistä, turha haaskata aikaa.Olitko siis porukan kaunein/halutuin nainen? Muuten statuspökö ei ollut sinun valittavissa, siis vakavaan suhteeseen, ja pointtisi ontuu vähän. Toki aina poikkeuksiakin löytyy, ja me kaikki olemme niitä, koska olemme uniikkeja, ja ihania, ja pinnallisuuden yläpuolella.
Yritä nyt ymmärtää. Olen eri viiteryhmää kuin statuspökö. Meillä on täysin eri arvomaailma, ei ole mitään "porukkaa", jonka kanssa kilpailla (miksi?). Ja nyt, kun numerohemmo tulee narisemaan joka viiteryhmän halutuimmista alfoista, voidaan samalla todeta, että ne oman tiensä kulkijat ovat niitä, jotka ovat kiinnostaneet, jos ovat.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Koska ketjun aihe on Tinder, samalla voisin kysyä millä perusteella naiset matchailevat Tinderissä?
Selittämättömän kemian ja ominaistuoksun perusteella?
Jos jollain muilla perusteilla, niin miten perustelette ettei ko. vetovoimatekijöillä ole minkäänlaista merkitystä livenä kun valitaan kenen kanssa tehdään lähempää tuttavuutta?
Ulkonäön perusteella tietenkin. Sama pätee livenä, en kiinnostu miehestä jota en pidä hyvännäköisenä. Mutta se, että mies miellyttää silmää, ei takaa että tunnen kemiaa. Miellyttävä ulkonäkö on (ainakin tähänastisen kokemukseni perusteella) välttämätön ehto kemialle, muttei yksinään lähellekään riittävä.
No niin.
Eli sinusta välttämätön ehto (ulkonäkö) on asia jolla ei ole merkitystä, ainoastaan sillä kemialla?
Mitä ihmettä sinä vänkäät? Vaikka kuinka moni on jo lukuisua kertoja sen sanonut että tottakai ulkonäöllä on merkitystä. Se joko herättää kiinnostuksen tai sitten ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää, miksi näin moni mies valittaa kuinka naiset eivät tunne heihin vetoa, kun he kuitenkin tietävät niin hyvin, milloin ja miten naiset miehiin vetoa tuntevat. Ettekö te osaa soveltaa tätä tietoa itseenne?
Toinen mielenkiintoinen tieto olisi, miten moneen naiseen kyseiset miehet ovat itse tunteneet vetoa. Itsellä arviolta 85% treffikumppaneista ei ole halunnut toisia treffejä. Ok, tästä voisi katkeroitua ja valittaa maailmankurjuutta. Toisaalta en ole itse ollut kiinnostunut arviolta 85% treffikumppaneistani toisien treffien osalta. Valitettavan harvoin sitten osuu ne tapaukset, missä kumpikin osapuoli on kiinnostunut näkemään uudestaan, mutta tätä kai nettideittailu on.
Eli toisin sanottuna, todennäköisyys että treffit johtavat lopulta kolmansiin treffeihin on 2,25%.
Nyt kun mietit tätä esimerkiksi aikaisemman miehen kannalta josta nainen kiinnostuu kerran kahdessa tai viidessä vuodessa (kiinnostus ei siis suinkaan takaa treffejä), niin voidaanko sanoa että on aika suurikin merkitys niillä asioilla jotka aiheuttavat sen että kiinnostuneita on niin vähän?
Nyt olemme siis myöntäneet että kiinnostus liittyy alkuvaiheessa ulkonäköön ym.
Jos sinusta kiinnostuisi yksi mies kerran kahdessa tai viidessä vuodessa, ja vain osa kiinnostuneista lähtisi treffeille, miltä näyttäisi pariutumisen kannalta?
Eihän se ole kivaa kun jää yksin, mutta ei kukaan pariudu säälistä tai tiettyä sosiaalista/taloudellista/ulkonäkö ryhmää tukeakseen, jos on mahdollisuus parempaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäön perusteella tietenkin. Sama pätee livenä, en kiinnostu miehestä jota en pidä hyvännäköisenä. Mutta se, että mies miellyttää silmää, ei takaa että tunnen kemiaa. Miellyttävä ulkonäkö on (ainakin tähänastisen kokemukseni perusteella) välttämätön ehto kemialle, muttei yksinään lähellekään riittävä.
Eli sinusta välttämätön ehto (ulkonäkö) on asia jolla ei ole merkitystä, ainoastaan sillä kemialla?
Luetko edes lainaamiasi viestejä? Eikö Vierailija totea, ettei koe kiinnostusta jokaista hyvännäköisenä pitämäänsä miestä kohtaan. Jokainen mies kenestä hän on kiinnostunut on ollut sellainen, ketä hän pitänyt hyvännäköisenä.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo "kemia" on oikeasti jännä juttu. Yhden parhaista s-suhteistani koskaan koin miehen kanssa, joka ei ulkoiselta olemukseltaan ollut todellakaan sellainen, että kuvan perusteella olisin jossain Tinderissä kiinnostunut, tai kadulla katsonut kahta kertaa. Hänessä täyttyi varmaan monet niistä kliseistä, joita naiset ei tämänkään ketjun perusteella (miesten mielestä) huoli. No ylipainoinen ei ollut, mutta ei todellakaan sellainen tapaus, jota "yleisten normien" mukaan pidettäisiin millään tavalla hyvännäköisenä. Silti meidän välillä oli jotain sellaista kipinää, mitä kovin harvoin tulee vastaan ja tunne oli molemminpuolinen. Olosuhteiden pakosta koko homma oli ohi viikossa, mutta hyvät muistot jäi. Ja ennen kuin joku älähtää, että noniin, joku ulkkarihan se oli lomareissulla niin puolet vaan oikein, lomareissu oli kyllä kyseessä, mutta ihan suomipoika oli tämä kyseinen mies. En tiedä johtuuko feromoneista vai mistä, mutta joidenkin ihmisten kanssa sitä kemiaa vain on ja toisten ei. Joku voi olla ns. paperilla aivan täydellinen samoine kiinnostuksen kohteineen ja huumorintajuineen sun muineen, mutta kun ei sytytä, ei sytytä. Kai me sen verran eläimiä ollaan, että pyritään esim. hakemaan mahdollisimman erilaisia geenejä vaikka ei lisääntymisaikeita tietoisesti olisikaan.
Tai sitten asiaan vaikuttivat sinun ihanaaodotettukesälomamatkafiiliksesi. Keväällä/kesällä naiset ovat muutenkin halukkaampia kuin syksyllä/talvella.
Geeniselityksesi ei ole pätevä. MCH-geenien, siis ominaistuoksun, vaikutus on laimeampi nyky-yhteiskunnassa verrattuna n. 300 ihmisen heimoihin, ja se edellyttää lähikontaktia ilman voimakkaita hajusteita. Tältä osin kaikille pitäisi löytyä suuri määrä yhteensopivia kumppaneita.
Yksinkertaisesti, on aivotonta väittää että kaikki on vain kemiaa ja sitä joko on tai ei ole - etenkin miehille joista kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut vaikka ikääkin on tyyliin 30v tai 40v.
Kyllä tuossa tilanteessa kyse on tasoasioista. Sis ulkonäkö, sosiaalinen asema, naisia miellyttävä käytös, soidinmenotaidot. Näistä yhdelläkään osa-alueella ei ole mitään sellaista mikä ylittäisi naisen kiinnostusriman. Siksi kemiat jäävät "kaverikemioiksi" eikä päästä lähikontaktiin testaamaan olisiko sitä geneettistä yhteensopivuutta.
Naiset kiistävät tämän vaikka on itsestäänselvää että ulkonäkörima ja statusrima ovat olemassa, miehekkäästi käyttäytyvä mies koetaan kiinnostavaksi ja kiinnostuksen herätessä on iso merkitys sillä hallitseeko mies käsivarsikoskettelun ja silmiin tuijottelun oikealla tavalla.
Jos naisten kemiaselittely pitäisi paikkansa, kaikkien miesten suosio olisi sama ja pysyisi ikuisesti muuttumattomana, vähintäänkin tunteiden osalta. Ei olisi suosittuja vs epäsuosittuja miehiä, tai miehiä joiden suosio muuttuisi.
Minä en todellakaan kiellä, että minulla on ulkonäkörima ja voin sanoa, että mitä kauniimpi nainen sen lähemmäs juuri hänen ulkonäkörimaansa on miehen päästävä, jotta nainen edes kiinnostuu.
Nämä vähemmän viehättävät neidot saattavat huolia ei fyysisesti viehättävän miehen, koska haluavat edes jonkun miehen.
Mutta kuten sanottua naisten ulkonäkörima on tapauskohtaista. Joten vaikka paperilla joku voisi olla hyvä, niin sitten kun mies avaa suunsa ja sieltä tulee määrättyä juttuja, niin se rima on siirretty kokonaan pois, koska sen käyttöön ei ole enää edes tarvetta, koska peli on ohi. Näin käy usein tinderissä ihmisille, jopa ihan kivan näköisille kun lopulta tavataan.
Itse olen aina pitänyt ulkoista miehistä, mutta myönnän täysin, että vain määrätyn näköisistä ujoista. Pidän myös voimakastahtoisuudesta, mutta vaan määrätynlaisesta sellaisesta ja vain määrätyssä ulkonäössä.
Kun nainen on viehättävä, niin näitä omia preferenssejään voi hienosäätää ja se kannattaa. Paremmat mahdollisuudet parisuhteen onnistumiselle.
Itseäni ihmetyttää tämä kuinka joku edes ihmettelee tätä miksi naisen valikoi parhaan mahdollisen ja mieleisimmän puolison itselleen minkä saa. Sen nyt luulisi olevan ihan itsestään selvää.
Kun joku mies selittää ettei saa seksiä, se johtuu siitä ettei hän ole seksikäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
Nyt olemme siis myöntäneet että kiinnostus liittyy alkuvaiheessa ulkonäköön ym.
Onko tästä ollut kenelläkään muulla kuin sinulla epäselvyyttä?
Jos huomioit lainaamaasi kirjoitusta, niin siinä sekä mies että nainen harvemmin tunsi kiinnostusta toisiaan kohtaan. Miten tässä tapauksessa olisi naisen vaatimusten syy, ettei toisia treffejä yleensä tule?
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää, miksi näin moni mies valittaa kuinka naiset eivät tunne heihin vetoa, kun he kuitenkin tietävät niin hyvin, milloin ja miten naiset miehiin vetoa tuntevat. Ettekö te osaa soveltaa tätä tietoa itseenne?
Toinen mielenkiintoinen tieto olisi, miten moneen naiseen kyseiset miehet ovat itse tunteneet vetoa. Itsellä arviolta 85% treffikumppaneista ei ole halunnut toisia treffejä. Ok, tästä voisi katkeroitua ja valittaa maailmankurjuutta. Toisaalta en ole itse ollut kiinnostunut arviolta 85% treffikumppaneistani toisien treffien osalta. Valitettavan harvoin sitten osuu ne tapaukset, missä kumpikin osapuoli on kiinnostunut näkemään uudestaan, mutta tätä kai nettideittailu on.
Eli toisin sanottuna, todennäköisyys että treffit johtavat lopulta kolmansiin treffeihin on 2,25%.
Nyt kun mietit tätä esimerkiksi aikaisemman miehen kannalta josta nainen kiinnostuu kerran kahdessa tai viidessä vuodessa (kiinnostus ei siis suinkaan takaa treffejä), niin voidaanko sanoa että on aika suurikin merkitys niillä asioilla jotka aiheuttavat sen että kiinnostuneita on niin vähän?
Nyt olemme siis myöntäneet että kiinnostus liittyy alkuvaiheessa ulkonäköön ym.
Jos sinusta kiinnostuisi yksi mies kerran kahdessa tai viidessä vuodessa, ja vain osa kiinnostuneista lähtisi treffeille, miltä näyttäisi pariutumisen kannalta?
Huonolta. Mutta vaikka olisin hänen ikäisensä sinkkunainen niin ei minulla olisi pienintäkään velvollisuutta kiinnostua hänestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän se ole kivaa kun jää yksin, mutta ei kukaan pariudu säälistä tai tiettyä sosiaalista/taloudellista/ulkonäkö ryhmää tukeakseen, jos on mahdollisuus parempaan.
Sanoisin, että tuo "mahdollisuus parempaan" on harhaanjohtava. Ellei toinen kiinnosta, niin miksi pariutua?
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäön perusteella tietenkin. Sama pätee livenä, en kiinnostu miehestä jota en pidä hyvännäköisenä. Mutta se, että mies miellyttää silmää, ei takaa että tunnen kemiaa. Miellyttävä ulkonäkö on (ainakin tähänastisen kokemukseni perusteella) välttämätön ehto kemialle, muttei yksinään lähellekään riittävä.
Eli sinusta välttämätön ehto (ulkonäkö) on asia jolla ei ole merkitystä, ainoastaan sillä kemialla?
Luetko edes lainaamiasi viestejä? Eikö Vierailija totea, ettei koe kiinnostusta jokaista hyvännäköisenä pitämäänsä miestä kohtaan. Jokainen mies kenestä hän on kiinnostunut on ollut sellainen, ketä hän pitänyt hyvännäköisenä.
Öö...mitä? :D
Mitäpä jos lukisit kirjoituksesi ihan ajatuksen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luetko edes lainaamiasi viestejä? Eikö Vierailija totea, ettei koe kiinnostusta jokaista hyvännäköisenä pitämäänsä miestä kohtaan. Jokainen mies kenestä hän on kiinnostunut on ollut sellainen, ketä hän pitänyt hyvännäköisenä.
Öö...mitä? :D
Mitäpä jos lukisit kirjoituksesi ihan ajatuksen kanssa?
Se, että ihminen on minusta hyvännäköinen ei kerro olenko hänestä kiinnostunut. Se, että olen jostakusta kiinnostunut kertoo minun pitävän häntä hyvännäköisenä.
Eli, kuten ennustin, naiset myöntävät seuraavaa:
- ulkonäkö on kriteeri numero 1. Se ratkaisee pääseekö mies jatkoon
- myös rahalla ja statuksella on merkitystä
- pelimiestaidot ovat tärkeät kemian muodostumisessa
- näiden lisäksi tulee "kemia" jota naiset eivät osaa selittää muuten kuin ominaistuoksun osalta
= taso ratkaisee mahdollisuudet pariutua, ja sen kuinka tasokasta kumppania voi toivoa. Tasokkaalla on paremmat todennäköisyydet ja enemmän varaa valita. Sen jälkeen yksilötasolla on vaikeammin tulkittavia asioita jotka ratkaisevat kuka pariutuu kenenkin kanssa, niiden välillä jotka pääseät pariutumaan.
1058, taso ratkaisee.
Ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sillä numeropelillä merkitystä on.
Juu ei sinulle, nainen joka karsii Tinder-matcheja ja antaa pakkeja yökerhossa.
Esimerkiksi itselle tilaisuuksia tulee noin kerran kahdessa vuodessa, kolmekymppiseksi asti yksi viidessä vuodessa. Se ei tarkoita kovin montaa kiinnostunutta naista sanotaanko nyt kolmekymppiseksi tai edes nelikymppiseksi asti. Ja jonkun näistä kanssa kemioiden pitäisi kohdata. Todennäköisyys ikisinkkuudelle alkaa olemaan melko korkea.
Osaan kyllä aika hyvin arvioida mistä kiikastaa. Sovelletaan nyt vaikka tuota palstateoriamiesten kaavaa sitten:
Ulkonäkö rajaa kauneimmat ja hyväkroppaiset pois ihan kaikki. 100% kiinnostuneista ylipainoisia, vaikken ole sitä itse.
Pienet tulot ja ei korkeakoulutusta rajaa pois paljon fiksuja naisia joiden kanssa tulen hyvin juttuun (olen alisuorittaja tässä mielessä).
Hiljainen, ujo ja tarkkaileva käytös rajaa pois kiinnostuneita. Enemmistöön vetoaa miehekkäämpi, rohkeampi ja äänekkäämpi meno. Isommat eleet, fyysisempi touhu. Ei mikään uho siis, vaan se kuinka normimiehet käyttäytyvät. Itselle se olisi ihan epäluonnnollista.
1212:n mainitsemat silmiin tuijottelut ja käsivarsikosketukset ei toimisi, ellei oltaisi hyvin pitkällä asioissa. Käytännössä olen havainnut että kyllä ennen sitä kiinnostunutkin aikuinen nainen kyllästyy jos mies ei ota aloitetta käsiinsä, niin kuin naiset usein sanovat.
Jää jäljelle todella pieni joukko potentiaalisesti kiinnostuneita. Pitäisi löytyä sellainen jonka kanssa kemiat kohtaavat eikä kiinnostus ole luokkaa kelpaisi tuo nörttimies kun en parempaakaan saa. Semmoista itseni kanssa erikoista ja minusta kiinnostunutta en ole löytänyt, se kiinnostus on aina jäänyt yksipuoliseksi.
- yksi naisettomista miehistä
Olet kaikkea sitä mitä ei-seksuaalisesti viehättävä mies on ja sitten suret kuinka sinut nähdään sellaisena. Joko jatkat tuota itsenäsi olemista tai muutut, jos haluat muuttaa tilannetta. Einsteinilla on tilanteeseen sopiva lause. Jos aina tekee samalla tavalla, lopputulos on aina sama ja on hullua odottaa edes muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä on sillä kuinka paljon jollain on teoreettista kysyntää, kun oikeassa elämässä (josta tasoteoreetikot tosin ovat täysin pihalla) on vain yksilöitä jotka pariutuvat yksilöllisistä mieltymyksistään lähtien?
Mitä hyötyä minulle on tietää, kuinka monta miestä minusta olisi teoriassa kiinnostunut, kun haluan löytää vain yhden sopivan? Miksi minun pitäisi olla huolissani siitä etten viehätä sitä 99% (tai mitä vaan prosenttia) miehistä, jotka eivät ole minulle match? Eikö ole fiksumpaa koittaa miettiä, missä voisin taata juuri niitä joiden kanssa voisi synkata?
Tosin tässä tämä tasoteorian yksi huutava puute on: siinä ei ole mitään "synkkaamista", vaan parinhaku on kuin postimyyntikuvaston selaamista ja kiukuttelua siitä että Tinderin katalogi ei toimi kun sieltä ei toimitetakaan kotiovelle kestotilausta tietyn tuotekuvauksen täyttäviä naisia jotka tuottavat luotettavasti odotetun määrän seksiä...
Minäpä kerron omalta osaltani mikä se ongelma on.
Olen löytänyt useitakin naisia joiden kanssa synkkaa. On samanlaiset ajatukset ja arvot, samoja harrastuksiakin. Huumori menee yksiin. Yksikään ei ole kiinnostunut parisuhdemielessä. Ainoastaan kavereina.
Kiinnostuneita naisia 0 kpl, kunnes olin 30+.
Sen jälkeen kiinnostuneita ollut muutama. Kaikki eri tyyppisiä kuin minä, siis ei yhteistä puhuttavaa. Kaikilla erilaiset tavoitteet (perhearki, minä vela). Ei yhteisiä harrastuksia, naisia kiinnostaisi kotijutut ja hemmottelujutut, minua enemmänkin liikunta ja sen sellaiset. Kaikki reippaasti ylipainoisia, ylimääräinen suurimmaksi osaksi sektorilla vatsa&vyötärö.
Totuus on yksinkertainen ja karu. Minun hengenheimolaisnaiseni ovat minua kysytympiä. Mielenkiintoisia, ja koska samat harrastukset, yleensä normaalipainoisia.
Miehet joiden kanssa he ovat pariutuneet, tulevat kanssani hyvin juttuun. On vain kaksi eroavaisuutta: he ovat minua komeampia, ja usein myös menestyneempiä.
Naiset jotka kiinnostuvat minusta, vaikuttavat epätoivoisia. Perhe olisi saatava, yksin ei haluta jäädä. Ymmärrän sen, mutta en ole mitä he hakevat, eivätkä he mitä minä haen.
Minua kiinnostavien naisten kanssa kiinnostus on jäänyt yksipuoliseksi. Ja koska ikää on jo 38v, muutosta ei välttämättä ole luvassa.
Esitän väitteen: jos olisin pidempi ja komeampi, tilanne olisi eri.
-eri, m/38
Oon muutaman vuoden sua nuorempi, mutta mulla on ihan samanlaisia kokemuksia. Huumorin ja ajatusten kanssa ollaan samalla aallonpituudella, mutta nainen ei koe kemiaa. Mun mielestä ollaan perfect match. Mitä tämä naisten kemia sitten on, kun se on selkeästi eri asia kuin minun kemiani. Nainen kuitenkin halusi olla kaveri.
Et herätä naisessa seksuaalista kiinnostusta jostain syystä. Se ei tarkoita että olisit ruma. Joidenkin kanssa ei vaan tule mitään seksuaalisia väristyksiä ja ihastumisen tunteita. Ei voi mitään. Oletko sinä ihastunut naiseen? Onko hän sinusta seksuaalisesti sytyttävä?
Olen ihastunut ja on. Mistä seksuaalinen kiinnostus sitten syntyy naisilla? Ilmeisesti teen jotain väärin enkä tiedä mitä
Kemia on ihan kemiaa, ainakin aika paljon. Ihmisistä erittyy feromoneja. Tuoksut.
Mutta ei mun kokema kemia ole mitään feromoneja tai tuoksuja vaan sitä, että nainen on samankaltainen ja kiva
Tunnetko seksuaalista vetoa jokaiseen naiseen, joka on samankaltainen ja kiva? Pariutumisessa seksuaalinen ulottuvuus on monelle aika olennainen ja yksi osa sitä kemiaa. Jos et tunne, voit miettiä omalta kohdaltasi mistä tämä johtuu. Minä en naisena osaa selittää, miksi kaikki miehet eivät herätä seksuaalista kiinnostusta, vaan erittäin harvat. Pelkästään samankaltaisuus ja luonne siihen ei riitä eikä lisäksi ulkonäkökään, sillä en koe edes kaikkia samankaltaisia, kivoja ja hyvännäköisiä miehiä puoleensavetäviksi.
En ole kiinnostunut kenestäkään aiemmin yhtä voimakkaasti, kun ei ole tullut vastaan yhtään niin samankaltaista. Kevyitä ihastumisia on ollut, kun naisista on paljastunut tietynlaisia kivoja piirteitä, mutta ne ovat sitten vaimenneet, kun on paljastunut vähemmän kivoja piirteitä.
Vierailija kirjoitti:
Naiset siis myöntävät kaiken mitä 121212 sanoi.
Miksette voi vain sanoa että olette samaa mieltä että taso ratkoo, sen lisäksi ne kemiat?
Taso ratkaisee, mutta se ei paljon tietona auta, kun jokaisella naisella on ne omat tasokriteerit. Ne vaihtelevat suuresti.
Kyllä sillä numeropelillä merkitystä on.
Juu ei sinulle, nainen joka karsii Tinder-matcheja ja antaa pakkeja yökerhossa.
Esimerkiksi itselle tilaisuuksia tulee noin kerran kahdessa vuodessa, kolmekymppiseksi asti yksi viidessä vuodessa. Se ei tarkoita kovin montaa kiinnostunutta naista sanotaanko nyt kolmekymppiseksi tai edes nelikymppiseksi asti. Ja jonkun näistä kanssa kemioiden pitäisi kohdata. Todennäköisyys ikisinkkuudelle alkaa olemaan melko korkea.
Osaan kyllä aika hyvin arvioida mistä kiikastaa. Sovelletaan nyt vaikka tuota palstateoriamiesten kaavaa sitten:
Ulkonäkö rajaa kauneimmat ja hyväkroppaiset pois ihan kaikki. 100% kiinnostuneista ylipainoisia, vaikken ole sitä itse.
Pienet tulot ja ei korkeakoulutusta rajaa pois paljon fiksuja naisia joiden kanssa tulen hyvin juttuun (olen alisuorittaja tässä mielessä).
Hiljainen, ujo ja tarkkaileva käytös rajaa pois kiinnostuneita. Enemmistöön vetoaa miehekkäämpi, rohkeampi ja äänekkäämpi meno. Isommat eleet, fyysisempi touhu. Ei mikään uho siis, vaan se kuinka normimiehet käyttäytyvät. Itselle se olisi ihan epäluonnnollista.
1212:n mainitsemat silmiin tuijottelut ja käsivarsikosketukset ei toimisi, ellei oltaisi hyvin pitkällä asioissa. Käytännössä olen havainnut että kyllä ennen sitä kiinnostunutkin aikuinen nainen kyllästyy jos mies ei ota aloitetta käsiinsä, niin kuin naiset usein sanovat.
Jää jäljelle todella pieni joukko potentiaalisesti kiinnostuneita. Pitäisi löytyä sellainen jonka kanssa kemiat kohtaavat eikä kiinnostus ole luokkaa kelpaisi tuo nörttimies kun en parempaakaan saa. Semmoista itseni kanssa erikoista ja minusta kiinnostunutta en ole löytänyt, se kiinnostus on aina jäänyt yksipuoliseksi.
- yksi naisettomista miehistä