Tinder on pilannut loputkin mahikset tavismiehille.

Vierailija kirjoitti:

Olosuhteiden pakosta koko homma oli ohi viikossa, mutta hyvät muistot jäi. Ja ennen kuin joku älähtää, että noniin, joku ulkkarihan se oli lomareissulla niin puolet vaan oikein, lomareissu oli kyllä kyseessä, mutta ihan suomipoika oli tämä kyseinen mies.

Miten homma eteni, että lomareissulla aloitte juttelemaan ja koitte vetovoimaa?

”Naiset, millä perustein valitsette kumppaninne?

Nainen kertoo.

”Eieieieie, valehtelet, tuo on väärin, TUNNUSTA!!!”

Ap, miksi edes kysyit?

Vierailija kirjoitti:

Tuo "kemia" on oikeasti jännä juttu. Yhden parhaista s-suhteistani koskaan koin miehen kanssa, joka ei ulkoiselta olemukseltaan ollut todellakaan sellainen, että kuvan perusteella olisin jossain Tinderissä kiinnostunut, tai kadulla katsonut kahta kertaa. Hänessä täyttyi varmaan monet niistä kliseistä, joita naiset ei tämänkään ketjun perusteella (miesten mielestä) huoli. No ylipainoinen ei ollut, mutta ei todellakaan sellainen tapaus, jota "yleisten normien" mukaan pidettäisiin millään tavalla hyvännäköisenä. Silti meidän välillä oli jotain sellaista kipinää, mitä kovin harvoin tulee vastaan ja tunne oli molemminpuolinen. Olosuhteiden pakosta koko homma oli ohi viikossa, mutta hyvät muistot jäi. Ja ennen kuin joku älähtää, että noniin, joku ulkkarihan se oli lomareissulla niin puolet vaan oikein, lomareissu oli kyllä kyseessä, mutta ihan suomipoika oli tämä kyseinen mies. En tiedä johtuuko feromoneista vai mistä, mutta joidenkin ihmisten kanssa sitä kemiaa vain on ja toisten ei. Joku voi olla ns. paperilla aivan täydellinen samoine kiinnostuksen kohteineen ja huumorintajuineen sun muineen, mutta kun ei sytytä, ei sytytä. Kai me sen verran eläimiä ollaan, että pyritään esim. hakemaan mahdollisimman erilaisia geenejä vaikka ei lisääntymisaikeita tietoisesti olisikaan.

Tai sitten asiaan vaikuttivat sinun ihanaaodotettukesälomamatkafiiliksesi. Keväällä/kesällä naiset ovat muutenkin halukkaampia kuin syksyllä/talvella.

Geeniselityksesi ei ole pätevä. MCH-geenien, siis ominaistuoksun, vaikutus on laimeampi nyky-yhteiskunnassa verrattuna n. 300 ihmisen heimoihin, ja se edellyttää lähikontaktia ilman voimakkaita hajusteita. Tältä osin kaikille pitäisi löytyä suuri määrä yhteensopivia kumppaneita.

Yksinkertaisesti, on aivotonta väittää että kaikki on vain kemiaa ja sitä joko on tai ei ole - etenkin miehille joista kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut vaikka ikääkin on tyyliin 30v tai 40v.

Kyllä tuossa tilanteessa kyse on tasoasioista. Sis ulkonäkö, sosiaalinen asema, naisia miellyttävä käytös, soidinmenotaidot. Näistä yhdelläkään osa-alueella ei ole mitään sellaista mikä ylittäisi naisen kiinnostusriman. Siksi kemiat jäävät "kaverikemioiksi" eikä päästä lähikontaktiin testaamaan olisiko sitä geneettistä yhteensopivuutta.

Naiset kiistävät tämän vaikka on itsestäänselvää että ulkonäkörima ja statusrima ovat olemassa, miehekkäästi käyttäytyvä mies koetaan kiinnostavaksi ja kiinnostuksen herätessä on iso merkitys sillä hallitseeko mies käsivarsikoskettelun ja silmiin tuijottelun oikealla tavalla.

Jos naisten kemiaselittely pitäisi paikkansa, kaikkien miesten suosio olisi sama ja pysyisi ikuisesti muuttumattomana, vähintäänkin tunteiden osalta. Ei olisi suosittuja vs epäsuosittuja miehiä, tai miehiä joiden suosio muuttuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olosuhteiden pakosta koko homma oli ohi viikossa, mutta hyvät muistot jäi. Ja ennen kuin joku älähtää, että noniin, joku ulkkarihan se oli lomareissulla niin puolet vaan oikein, lomareissu oli kyllä kyseessä, mutta ihan suomipoika oli tämä kyseinen mies.

Miten homma eteni, että lomareissulla aloitte juttelemaan ja koitte vetovoimaa?

Kumpikin oltiin kaveriporukassa liikkeellä, satuttiin samaan illanviettoon ja sieltä baariin. Illan aikana myös kaveriporukat yhdistyi ja hengailtiin muutenkin samalla jengillä oikeastaan koko loppureissu. Eli ihan normimeininki, mitä nyt voi tapahtua missä vaan. Illan mittaan päädyttiin tämän miehen kanssa tanssimaan ja siitäpä se sitten lähti.

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "kemia" on oikeasti jännä juttu. Yhden parhaista s-suhteistani koskaan koin miehen kanssa, joka ei ulkoiselta olemukseltaan ollut todellakaan sellainen, että kuvan perusteella olisin jossain Tinderissä kiinnostunut, tai kadulla katsonut kahta kertaa. Hänessä täyttyi varmaan monet niistä kliseistä, joita naiset ei tämänkään ketjun perusteella (miesten mielestä) huoli. No ylipainoinen ei ollut, mutta ei todellakaan sellainen tapaus, jota "yleisten normien" mukaan pidettäisiin millään tavalla hyvännäköisenä. Silti meidän välillä oli jotain sellaista kipinää, mitä kovin harvoin tulee vastaan ja tunne oli molemminpuolinen. Olosuhteiden pakosta koko homma oli ohi viikossa, mutta hyvät muistot jäi. Ja ennen kuin joku älähtää, että noniin, joku ulkkarihan se oli lomareissulla niin puolet vaan oikein, lomareissu oli kyllä kyseessä, mutta ihan suomipoika oli tämä kyseinen mies. En tiedä johtuuko feromoneista vai mistä, mutta joidenkin ihmisten kanssa sitä kemiaa vain on ja toisten ei. Joku voi olla ns. paperilla aivan täydellinen samoine kiinnostuksen kohteineen ja huumorintajuineen sun muineen, mutta kun ei sytytä, ei sytytä. Kai me sen verran eläimiä ollaan, että pyritään esim. hakemaan mahdollisimman erilaisia geenejä vaikka ei lisääntymisaikeita tietoisesti olisikaan.

Tai sitten asiaan vaikuttivat sinun ihanaaodotettukesälomamatkafiiliksesi. Keväällä/kesällä naiset ovat muutenkin halukkaampia kuin syksyllä/talvella.

Geeniselityksesi ei ole pätevä. MCH-geenien, siis ominaistuoksun, vaikutus on laimeampi nyky-yhteiskunnassa verrattuna n. 300 ihmisen heimoihin, ja se edellyttää lähikontaktia ilman voimakkaita hajusteita. Tältä osin kaikille pitäisi löytyä suuri määrä yhteensopivia kumppaneita.

Yksinkertaisesti, on aivotonta väittää että kaikki on vain kemiaa ja sitä joko on tai ei ole - etenkin miehille joista kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut vaikka ikääkin on tyyliin 30v tai 40v.

Kyllä tuossa tilanteessa kyse on tasoasioista. Sis ulkonäkö, sosiaalinen asema, naisia miellyttävä käytös, soidinmenotaidot. Näistä yhdelläkään osa-alueella ei ole mitään sellaista mikä ylittäisi naisen kiinnostusriman. Siksi kemiat jäävät "kaverikemioiksi" eikä päästä lähikontaktiin testaamaan olisiko sitä geneettistä yhteensopivuutta.

Naiset kiistävät tämän vaikka on itsestäänselvää että ulkonäkörima ja statusrima ovat olemassa, miehekkäästi käyttäytyvä mies koetaan kiinnostavaksi ja kiinnostuksen herätessä on iso merkitys sillä hallitseeko mies käsivarsikoskettelun ja silmiin tuijottelun oikealla tavalla.

Jos naisten kemiaselittely pitäisi paikkansa, kaikkien miesten suosio olisi sama ja pysyisi ikuisesti muuttumattomana, vähintäänkin tunteiden osalta. Ei olisi suosittuja vs epäsuosittuja miehiä, tai miehiä joiden suosio muuttuisi.

 

Tämä teidän teorianne on siitä hauska, että ne naiset, jotka eivät lämpene teidän määrittelemällenne statusalfapökölle, eivät ole joko naisia tai lainkaan olemassa. "VALEHTELET!" on ainoa reaktio eriäviin kokemuksiin ja puhtaasti makuasioihin.

Vierailija kirjoitti:

Siis näin.

Mistä tiedät tai luulet tietäväsi naisen kertovan osatotuuden/valehtelevan? Luuletko kaikkien naisten toimivan ja ajattelevan samalla tapaa? Voisiko naisissa olla eroja?

Niin tässä ja jossain aiemmassa ketjussa minun viestejä tulkittu naisten kirjoittamiksi. Usein kirjoitan tarkoituksella etten suoraan tuo ilmi viestissä omaa sukupuoltani, ellei sukupuoli minusta asiaan liity. Mielenkiintoista miten osa Vierailijoista sitten tulkitsee. Esimerkiksi joskus kerroin valitsevani tarkkaan Tinderissä kenestä tykkään, niin eräs Vierailija hyökkäsi syyttämään miten "teillä naisilla sitten tusinoittain niitä mahdottomia vaatimuksia". Ehkä ajatus miehestä jolla voisi olla kriteerejä oli hänestä niin mahdoton ajatus.

Vierailija kirjoitti:

Mukavaa, että tiedät tämän asian paremmin kuin minä itse :) Olisin todennäköisesti lähtenyt kyseisen miehen matkaan myös kotoisassa nurkkabaarissa tavallisena arki-iltana, jos oltaisiin sinne yhtä aikaa päädytty. Koittakaa nyt hyväksyä, että yksittäiset ihmiset kiinnostuvat toisista yksittäisistä ihmisistä syystä x, ja monesti on niin, ettei kiinnostuksen syytä osaa välttämättä selittää. No, oli miten oli, fyysinen kanssakäyminen oli loistavaa. Ja sekään ei ole sinulta pois.

Älä please tuhlaa aikaasi. Jos kommentti on kirjoitettu tuohon tyyliin, se ei ole keskustelua vaan väite. Niin kauan kuin joku jaksaa näitä väitteitä vastaan puolustautua, pikkukakkonen suoltaa niitä palstalle. Todetaan vain "OK" ja annetaan hänen ja häneen uskovien miettiä, mitä tämä totuus heidän kannaltaan sitten tarkoittaa. Parhaassa tapauksessa päättävät lähteä omille teilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Mitä väliä on sillä kuinka paljon jollain on teoreettista kysyntää, kun oikeassa elämässä (josta tasoteoreetikot tosin ovat täysin pihalla) on vain yksilöitä jotka pariutuvat yksilöllisistä mieltymyksistään lähtien?

Mitä hyötyä minulle on tietää, kuinka monta miestä minusta olisi teoriassa kiinnostunut, kun haluan löytää vain yhden sopivan? Miksi minun pitäisi olla huolissani siitä etten viehätä sitä 99% (tai mitä vaan prosenttia) miehistä, jotka eivät ole minulle match? Eikö ole fiksumpaa koittaa miettiä, missä voisin taata juuri niitä joiden kanssa voisi synkata?

Tosin tässä tämä tasoteorian yksi huutava puute on: siinä ei ole mitään "synkkaamista", vaan parinhaku on kuin postimyyntikuvaston selaamista ja kiukuttelua siitä että Tinderin katalogi ei toimi kun sieltä ei toimitetakaan kotiovelle kestotilausta tietyn tuotekuvauksen täyttäviä naisia jotka tuottavat luotettavasti odotetun määrän seksiä...

Minäpä kerron omalta osaltani mikä se ongelma on.

Olen löytänyt useitakin naisia joiden kanssa synkkaa. On samanlaiset ajatukset ja arvot, samoja harrastuksiakin. Huumori menee yksiin. Yksikään ei ole kiinnostunut parisuhdemielessä. Ainoastaan kavereina.

Kiinnostuneita naisia 0 kpl, kunnes olin 30+.

Sen jälkeen kiinnostuneita ollut muutama. Kaikki eri tyyppisiä kuin minä, siis ei yhteistä puhuttavaa. Kaikilla erilaiset tavoitteet (perhearki, minä vela). Ei yhteisiä harrastuksia, naisia kiinnostaisi kotijutut ja hemmottelujutut, minua enemmänkin liikunta ja sen sellaiset. Kaikki reippaasti ylipainoisia, ylimääräinen suurimmaksi osaksi sektorilla vatsa&vyötärö.

Totuus on yksinkertainen ja karu. Minun hengenheimolaisnaiseni ovat minua kysytympiä. Mielenkiintoisia, ja koska samat harrastukset, yleensä normaalipainoisia.

Miehet joiden kanssa he ovat pariutuneet, tulevat kanssani hyvin juttuun. On vain kaksi eroavaisuutta: he ovat minua komeampia, ja usein myös menestyneempiä.

Naiset jotka kiinnostuvat minusta, vaikuttavat epätoivoisia. Perhe olisi saatava, yksin ei haluta jäädä. Ymmärrän sen, mutta en ole mitä he hakevat, eivätkä he mitä minä haen.

Minua kiinnostavien naisten kanssa kiinnostus on jäänyt yksipuoliseksi. Ja koska ikää on jo 38v, muutosta ei välttämättä ole luvassa.

Esitän väitteen: jos olisin pidempi ja komeampi, tilanne olisi eri.

-eri, m/38

Niin? Ja jos minä olisin uimapukumalli tai edes hoikka ja kaunis, niin ympärilläni olisi kiehnännyt paljon miehiä. En silti sen nopeammin olisi löytänyt puolisoani, joten mitä iloa siitä olisi ollut?

Jokainen voi olla hoikka, se on valinta. 

Niin? Ja luitko ja ymmärsitkö mitä kirjoitin? En silti olisi sen nopeammin löytänyt puolisoani.

Niin, esittämäsi naispuoleiset vastineet eivät vastanneet lainaamasi miespuoleisia synnynnäisiä ominaisuuksia. Itse väitteestäsi, se perustuu siihen uniikkiin, "the one" fantasiaan, en viitsinyt sitä kommentoida.

Näin aina: rakastuminen = fantasia.

Näkisinpä kerrankin jonkun tasoteoreetikon kertovan siitä, kuinka hän oli ihastunut tai jopa rakastunut johonkin tiettyyn naiseen.

Tekisi jälleen mieli vinkata:

#autismi #asperger #aleksitymia

Ihan vilpittömästi: suurin osa meistä muista ihmisistä ei jaa tuota teidän maailmankuvaanne ja siinä on se ongelma, miksi ette opi ymmärtämään meitä muita.

Tottakai olen ollut ihastunut.

Suurin osa naisista ei jaa realistista maailmankuvaa, emmekä "me" totuuksia tietenkään porukassa lauota, tai netissä omalla nimellä kovin usein. Koska "te" ette siedä sitä, ja yritätte rangaista. Sinunlaisten maailmankuva perustuu kaunisteluun, itselle edulliseen tarinointiin. Meidän muiden kaunistelemattomiin tietoihin, niin lähelle faktaa kuin tässä asiassa voi päästä. Todistusaineisto omista piireistä ei riitä, mutta kun oppii ymmärtämään enemmän, huomaa että oho, noin se menee myös omissa piireissä, tuohan pätee omiin kokemuksiinikin. Sitä ei vaan nähnyt kun oli vielä sinisilmäinen idealisti. Romantikko, jopa.

Suurin osa naisista ei jaa realistista maailmankuvaa. Ok. Eli joko yrität väkisin rakastua naiseen, jota et oikeasti arvosta (koska hänellä ei ole realistinen maailmankuva) tai sitten yrität jotain, mitä en ymmärrä. Itse en haluaisi miestä, jolla on erilainen maailmankuva kuin itselläni.

Etkö näe tuossa muitakin vaihtoehtoja? Vaikka sinunlaiset aina sanoo, että tarvitaan vain yksi? Lol.

Ihmetyttää, miksi näin moni mies valittaa kuinka naiset eivät tunne heihin vetoa, kun he kuitenkin tietävät niin hyvin, milloin ja miten naiset miehiin vetoa tuntevat. Ettekö te osaa soveltaa tätä tietoa itseenne?

Koska ketjun aihe on Tinder, samalla voisin kysyä millä perusteella naiset matchailevat Tinderissä?

Selittämättömän kemian ja ominaistuoksun perusteella?

Jos jollain muilla perusteilla, niin miten perustelette ettei ko. vetovoimatekijöillä ole minkäänlaista merkitystä livenä kun valitaan kenen kanssa tehdään lähempää tuttavuutta?

121212 kirjoitti:

Oikeasti siihen että mieheen ihastutaan, vaaditaan monia asioita. Naiset kuitenkin haluavat uskotella että vain yksi niistä - "kemia" - ratkaisee.

Onko joku väittänyt, että kemia olisi ainoa ratkaiseva? Eikö sinusta kiinnostus toista kohtaan ole tärkeä seikka? Jos en tunne mitään vetovoimaa toista kohtaan, niin kyseessä on kaverillinen ajanvietto. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei näillä kemian nostatuksen teknisillä pohdinnoilla ole mitään merkitystä niin kauan, kuin ette osaa suhtautua naisiin ihmisinä, yksilöinä, joilla on vapaa tahto ja tunne-elämä. Jokainen nainen osaa heti kertoa, missä mättää, ja palstapojille kemian puute vaan pysyy mysteerinä. On se joo kumma.

Hassu väite, kun tässäkin ketjussa on nähty, että asia on juuri päinvastainen. Nainen sanoo, kuten 1212 huomautti, tuo nais-yksilö ei vain tuntenut kemiaa. Palstapojat kertoo miksi ei tuntenut. Te ette siedä tätä, koska mielestänne se antaa teistä epäedullisen kuvan. Ihmisen käyttäytyminen ei ole läheskään niin mystinen tai kummallinen asia, kun siivotaan koristeet pois, ja katsotaan yhteisiä nimittäjiä.

Ei tuolla ole mitään merkitystä. Se nainen saa ihan itse päättää tunteeko kemiaa vai ei, ihan perustelematta. Sitten kokeillaan seuraavaa naista, ei jäädä pähkimään, miten sen ei kemiaa kokeneen saisi väkisin kiinnostumaan. Lähtökohtaisesti esineellistävä ajatusmaailmanne on erittäin vastenmielinen (viiden pisteen vihje: niin kauan kuin lähdetään tältä pohjalta, mitään ei ole tehtävissä). Kyseessä on tosiaan ihmiset, jokaisella on omat mieltymyksensä, jotka eivät aina kohtaa. Voihan sitä tietenkin yrittää ratinalisoida ihan loputtomiin, mutta käytännön tulokset taitavat olla laihoja.

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää, miksi näin moni mies valittaa kuinka naiset eivät tunne heihin vetoa, kun he kuitenkin tietävät niin hyvin, milloin ja miten naiset miehiin vetoa tuntevat. Ettekö te osaa soveltaa tätä tietoa itseenne?

Tietäväthän naisetkin kuinka laihtua ja parantaa kuntoa, ja miten näyttää hyvältä. Silti yli 50% on ylipainoisia ja näistäkin enemmistö heikkokuntoisia, eikä kovinkaan monella ole tiimalasivartaloa joka on naisten ja useiden miestenkin ihanne.

Eli syy on siinä että asiat joita pitäisi muuttaa ovat mahdottomia (esim. pituus) tai vähintäänkin työläitä (esim. status) muuttaa.  Lisäksi osa on hankalasti ymmärrettävissä (soidinmenotaidot, ilmeet, eleet).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Naiset, millä perustein valitsette kumppaninne?

Nainen kertoo.

”Eieieieie, valehtelet, tuo on väärin, TUNNUSTA!!!”

Ap, miksi edes kysyit?

Naiset: "On silkkaa sattumaa, että porukan halutuimmat/kauneimmat naiset menivät naimisiin rikkaimpien miesten kanssa. Ei heitä viehättänyt status eikä varallisuus, vaan ne ominaisuudet."

Tai tässä ketjussa, haju :D.

Katsos kun me ei olla kaikki yhtä massaa.

Minä olen nainen.

Rakas aviomies ja 15 vuoden jälkeen ainoa oikea on se entinen työtön mt-potilas, nuorena tk-eläkeläinen. Tuoksuu kyllä hiton hyvälle edelleen.

Maailman kuumin mies on persjalkainen kyklooppi, 173 cm, 1 silmä.

Edustan marginaaliryhmää, ja kuvauksenne kaltaisen statuspökön kanssa en lähtisi edes treffeille. Ei meillä olisi mitään yhteistä, turha haaskata aikaa.

121212 kirjoitti:

Koska ketjun aihe on Tinder, samalla voisin kysyä millä perusteella naiset matchailevat Tinderissä?

Selittämättömän kemian ja ominaistuoksun perusteella?

Jos jollain muilla perusteilla, niin miten perustelette ettei ko. vetovoimatekijöillä ole minkäänlaista merkitystä livenä kun valitaan kenen kanssa tehdään lähempää tuttavuutta?

Wow, osasit esittää kysymyksen etkä vain väitteitä! Tuohonhan pitää siis ilman muuta vastata.

En matchaile Tinderissä mutta nettideiteissä tein aikoinaan ensivalinnan ulkonäön perusteella. Tietysti, minkä muunkaan? Sen jälkeen katsoin, millaiset kriteerit miehellä on naiselle. Jos sovin niihin, niin luin profiilin.

En löytänyt nettitreffeiltä elämänkumppania. Joidenkin kanssa päädyin seksiin tai tapailin hetken aikaa, mutta vain yhden kanssa oli sellaiset kemiat että voin sanoa olleeni häneen hulluna. Valitettavasti hänellä oli mt-ongelma, jonka hoidon hän laiminlöi, ja elämä hänen kanssaan muuttui mahdottomaksi.

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää, miksi näin moni mies valittaa kuinka naiset eivät tunne heihin vetoa, kun he kuitenkin tietävät niin hyvin, milloin ja miten naiset miehiin vetoa tuntevat. Ettekö te osaa soveltaa tätä tietoa itseenne?

Toinen mielenkiintoinen tieto olisi, miten moneen naiseen kyseiset miehet ovat itse tunteneet vetoa. Itsellä arviolta 85% treffikumppaneista ei ole halunnut toisia treffejä. Ok, tästä voisi katkeroitua ja valittaa maailmankurjuutta. Toisaalta en ole itse ollut kiinnostunut arviolta 85% treffikumppaneistani toisien treffien osalta. Valitettavan harvoin sitten osuu ne tapaukset, missä kumpikin osapuoli on kiinnostunut näkemään uudestaan, mutta tätä kai nettideittailu on. 

121212 kirjoitti:

Koska ketjun aihe on Tinder, samalla voisin kysyä millä perusteella naiset matchailevat Tinderissä?

Selittämättömän kemian ja ominaistuoksun perusteella?

Jos jollain muilla perusteilla, niin miten perustelette ettei ko. vetovoimatekijöillä ole minkäänlaista merkitystä livenä kun valitaan kenen kanssa tehdään lähempää tuttavuutta?

Ulkonäön perusteella tietenkin. Sama pätee livenä, en kiinnostu miehestä jota en pidä hyvännäköisenä. Mutta se, että mies miellyttää silmää, ei takaa että tunnen kemiaa. Miellyttävä ulkonäkö on (ainakin tähänastisen kokemukseni perusteella) välttämätön ehto kemialle, muttei yksinään lähellekään riittävä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää, miksi näin moni mies valittaa kuinka naiset eivät tunne heihin vetoa, kun he kuitenkin tietävät niin hyvin, milloin ja miten naiset miehiin vetoa tuntevat. Ettekö te osaa soveltaa tätä tietoa itseenne?

Olisi myös mielenkiintoista tietää miten montaa naista kohtaan  nämä miehet ovat tunteneet vetoa. Itsellä suurin osa treffikumppaneista ei ole halunnut toisia treffejä ja itse olen tuntenut samoin. Ongelma tietty on, että joskus nämä fiilikset menevät ristiin. Toinen olisi halunnut toiset treffit, kun taas toinen ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Naiset, millä perustein valitsette kumppaninne?

Nainen kertoo.

”Eieieieie, valehtelet, tuo on väärin, TUNNUSTA!!!”

Ap, miksi edes kysyit?

Naiset: "On silkkaa sattumaa, että porukan halutuimmat/kauneimmat naiset menivät naimisiin rikkaimpien miesten kanssa. Ei heitä viehättänyt status eikä varallisuus, vaan ne ominaisuudet."

Tai tässä ketjussa, haju :D.

Katsos kun me ei olla kaikki yhtä massaa.

Minä olen nainen.

Rakas aviomies ja 15 vuoden jälkeen ainoa oikea on se entinen työtön mt-potilas, nuorena tk-eläkeläinen. Tuoksuu kyllä hiton hyvälle edelleen.

Maailman kuumin mies on persjalkainen kyklooppi, 173 cm, 1 silmä.

Edustan marginaaliryhmää, ja kuvauksenne kaltaisen statuspökön kanssa en lähtisi edes treffeille. Ei meillä olisi mitään yhteistä, turha haaskata aikaa.

Olitko siis porukan kaunein/halutuin nainen? Muuten statuspökö ei ollut sinun valittavissa, siis vakavaan suhteeseen, ja pointtisi ontuu vähän. Toki aina poikkeuksiakin löytyy, ja me kaikki olemme niitä, koska olemme uniikkeja, ja ihania, ja pinnallisuuden yläpuolella.

121212 kirjoitti:

Koska ketjun aihe on Tinder, samalla voisin kysyä millä perusteella naiset matchailevat Tinderissä?

Selittämättömän kemian ja ominaistuoksun perusteella?

Jos jollain muilla perusteilla, niin miten perustelette ettei ko. vetovoimatekijöillä ole minkäänlaista merkitystä livenä kun valitaan kenen kanssa tehdään lähempää tuttavuutta?

Tinderissä katson kuvat ja luen profiilin. Omilla kriteereilläni sivuuten suurimman osan suoraan. Lopuista pitää tehdä arvio saatavilla olevan tiedon pohjalta. Jos löytyy yhteisiä kiinnostuksia ja toinen näyttää kivalta, niin tykkään.